"Kun ei sopivia kenkiä löydy, voitan paljain jaloin" – 60 vuotta sitten Afrikka oli tulevaisuuden maanosa ja Abebe Bikila sen sankari

Etiopialaisen maratoonarin Abebe Bikilan traaginen tarina on kertomus hetkestä, jolloin Afrikka uskoi kaiken olevan mahdollista..

Afrikka
Abebe Bikila johtaa Rhadia Rooman olympiamaratonilla 1060
Rooman ilta on hämärtynyt, kun Abebe Bikila valmistautuu ratkaisevaan nykäisyyn vuoden 1960 olympiamaratonilla.ullstein bild - RDB/ All Over Press

Juhlavampaa näyttämöä juoksukilpailun aloitus tuskin voi saada.

69 kovakuntoista miestä oli kokoontunut Rooman keskeisimmälle aukiolle, Piazza del Campidogliolle, Capitoliumille, jossa keisari Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas heitä tervehti.

Kello läheni 17.30. Silloin pamahtaisi vuoden 1960 olympialaisten maratonjuoksun lähtölaukaus.

Etiopian edustajat Abebe Bikila ja Abebe Wakjira kuitenkin lymyilivät yhä lähtöalueelle pystytetyssä teltassa. Heitä nolotti.

Bikila ja Wakjira olivat pukeutuneet maansa vihreä-oranssiin juoksuasuun, mutta heiltä puuttuivat juoksukengät.

– Ihmiset nauroivat meille, kahdelle paljasjalkaiselle etiopialaiselle, Wakjira muisteli tilannetta vuosia myöhemmin.

Myös miesten nimien lausuminen tuotti tuskaa. Moni luuli heitä veljeksiksi, koska oli epätietoisuutta, kumpi nimistä on etu-, kumpi sukunimi.

Vuonna 1960 etiopilaisia kestävyysjuoksijoita ei tuntenut kukaan. Sittemmin ajat ovat muuttuneet.

Muutos alkoi 2 tuntia 15 minuuttia 16 sekuntia lähtölaukauksen jälkeen.

Afrikan vuosi

Bikilan ja Wakjiran kotimantereella muutoksen tuulet olivat puhaltaneet myrskylukemissa koko vuoden 1960.

Britannian pääministeri Harold Macmillan oli helmikuussa pitänyt "Wind of Change"-puheen, jossa hän oli käytännössä myöntänyt brittiläisen imperiumin ajan Afrikassa olevan ohi.

Muutama päivä myöhemmin YK:n varapääsihteeri Ralph Bunche ennusti, että vuodesta 1960 tulisi "Afrikan vuosi", jolloin neljä, ehkä jopa kahdeksan Afrikan valtiota itsenäistyy.

Itsenäisyysjulistuksen antoi lopulta 17 maata.

1960 Afrikassa itsenäistyneet maat
Vuonna 1960 Afrikkaan syntyi uusia valtioita kuin sieniä sateella.Jyrki Lyytikkä / Yle

Itsenäistymisaalto Afrikassa oli osa toisen maailmansodan jälkeistä kolonialismin hajoamista.

Suuret siirtomaavallat, Britannia ja Ranska, olivat heikentyneet sodan seurauksena, eikä niillä ollut kykyä tai moraalista perustaa jatkaa imperialismia - etenkin, kun siirtomaat olivat osallistuneet sotaponnistuksiin.

Samalla siirtomaissa alkoi viritä poliittista liikehdintää ja itsenäisyysliikkeitä, jotka veivät kehitystä samaan suuntaan.

Itsenäistymisaalto alkoi 1940-luvulla Aasian suurista siirtomaista Intiasta, Pakistanista ja Indonesiasta. Sieltä se eteni Lähi-itään ja lopulta Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Kehitys huipentui vuonna 1960, jolloin itsenäisten valtioiden määrä Afrikassa kasvoi yhdeksästä 26:een.

Yllä oleva kartta havainnollistaa, kuinka dramaattinen muutos yhden vuoden aikana tapahtui.

Vertailun vuoksi: Kylmän sodan päättymisen jälkeen Neuvostoliiton ja Jugoslavian raunioista syntyi 13 uutta valtiota.

Rooman olympialaisten aikaan, elokuussa, oli varsinainen itsenäisyysjulistusten kilpalaulanta: kuukaudessa Afrikan karttaan ilmestyi kahdeksan uutta valtiota.

Ennennäkemätön toiveikkuus oli vallannut maanosan, jonka tuleva symboli teki matkaa Rooman pimenevässä illassa.

Marantonin olympiavoittaja Abebe Bikila 1960 Roomassa valmentajansa Onni Niskasen kanssa
Helsingissä syntynyt Onni Niskanen (vas.) valmensi Abebe Bikalasta kaksinkertaisen olympiavoittajan.ullstein bild - RDB/ All Over Press

"Voitan sitten ilman kenkiä"

Abebe Bikila on patriootti.

Näin kuvaili suojattiaan valmentaja Onni Niskanen vuonna 1965.

Savimajassa maaseudulla varttunut Bikila muutti parikymppisenä äitinsä perässä pääkaupunkiin Addis Abebaan.

Kaikki oli uutta ja ihmeellistä, mutta aivan erityisesti nuori mies vaikuttui nähdessään keisarillisen henkivartiokaartin. Univormuihin pukeutuneet kaartilaiset olivat tyylikkäitä, täsmällisiä, kurinalaisia.

Hyväkuntoinen nuori mies haki ja pääsi osaksi tätä eliittijoukkoa.

Se oli monella tapaa ratkaiseva liike Abebe Bikilan tulevaisuuden kannalta.

Bikila oli juossut lapsesta saakka paimentaessaan karjaa kotikylän vuoristossa. Kilpaurheilu oli hänelle kuitenkin vierasta.

Kaartissa Bikila tapasi suomalaissyntyisen valmentajan Onni Niskasen. Niskanen oli 1940-luvulta lähtien kehittänyt Etiopian valmennusjärjestelmää ja panostanut erityisesti kestävyysjuoksuun.

Niskanen kouli teknisesti kömpelöstä, mutta päättäväisestä Bikilasta mestarin. Joka juoksisi paljain jaloin.

– Bikila, kuten monet muut etiopialaisjuoksijat, oli tottunut juoksemaan avojaloin. Hän testasi lenkkikenkiä ennen Rooman olympiamaratonia, mutta ne aiheuttivat rakkoja.

"Samantekevää. Voitan sitten ilman kenkiä. Aion tehdä afrikkalaista historiaa", Niskanen muisteli Bikilan sanoneen.

Niskanen hyödynsi suojattinsa itsevarmaa, isänmaallisuutta henkivää asennetta laatiessaan juoksun taktiikkaa.

Hän ohjeisti Bikilaa aloittamaan loppukirin Mussolinin joukkojen Etiopiasta varastaman Axumin obeliskin luota. Matkaa maaliin oli kaksi kilometriä. Ehkä patriootti saisi tutusta esineestä ratkaisevan avun.

Abebe Bikila toteutti suunnitelman tunnontarkasti. Hän jätti loppukirissä Marokon Rhadi ben Abdessalamin ja saapui Rooman valloittajien käyttämää Via Appiaa maaliin voittajana.

Ensimmäisenä mustan Afrikan olympiavoittajana.

Haile Selassie
Muutoksen tuulet puhalsivat myös Etiopiaan. Keisari Haile Selassie yritettiin syrjäyttää vallankaappauksessa.imago stock&people/ All Over Press

Patrioottia epäillään vehkeilystä

Vain muutama kuukausi Rooman valloituksen jälkeen keisarillisen henkivartiokaartin korpraali Abebe Bikila oli keskellä sekasotkua, josta uhkasi syyte valtiopetoksesta ja kuolemantuomio.

Bikila saapui kotimaahansa juhlittuna sankarina.

Huomionosoitusten ehdoton kohokohta oli henkikökohtainen tapaaminen Etiopian keisarin Haile Selassien kanssa.

Vaikka Bikila kuului keisarin suojaksi luotuun eliittijoukkoon, ei rastafarien jumalan puhutteleminen ollut jokapäiväinen juttu.

Bikila poistui keisarin luota palkankorotus ja ylennys taskussaan.

Ja sitten koitti joulukuun 13. päivän ilta.

Keisari oli ulkomaanmatkalla, kun Abebe Bikilan ylin esimies, henkivartiokaartin päällikkö, kenraali Mengistu Neway aloitti vallankaappauksen.

Tulitaistelussa menehtyi joukko keisarin lähipiiriä, mutta lopulta kaappaus epäonnistui, lähinnä siksi, ettei Mengistu saanut armeijaa taakseen.

Kenraali ja hänen lähimmät miehensä tuomittiin kuolemaan ja valtaosa henkivartiokaartista vangittiin. Myös Abebe Bikila oli hetken pidätettynä.

Bikilan rooli vallankumousyrityksessä on jäänyt epäselväksi.

Valmentaja Onni Niskasen mukaan tapahtumien käynnistyttyä korpraali Bikilan esimies komensi tämän kotiin, jossa hän pysyi koko sekasortoisen kaappausyrityksen ajan.

Julkisuudessa esitettiin myös arvioita, että vain olympiasankaruus pelasti Bikilan kuolemantuomiolta.

Abebe Bikila, juoksija pyörätuolissa piirustuspöydän ääressä
Abebe Bikila vammautui auto-onnettomuudessa. Hän osallistui myös vammaisurheilukilpailuihin. ullstein bild - Sven Simon/ All Over Press

Koko Afrikan sankari

Abebe Bikila säilytti henkensä.

Hän jatkoi keisarin henkivartiokaartissa toimien muun muassa portinvartijana ja mekaanikkona. Lopulta mestarijuoksijasta tehtiin kaartin fyysisestä kunnosta vastaava valmentaja.

Siinä tehtävässä ja Onni Niskasen ohjaamana Abebe Bikila pystyi valmistautumaan myös seuraavalle olympiamaratonille.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta - Bikilan umpisuoli leikattiin 40 päivää ennen kisoja - hän juoksi Tokiossa ennätysajalla toiseen maratonin olympiakultaan. Ensimmäisenä olympiahistoriassa.

Jälleen Bikila sai visiitin keisari Haile Selassielta ja poistui tapaamisesta ylennyksen, palkankorotuksen ja kupla-volkkarin kanssa.

"Ylennys luutnantiksi on tärkeämpää kuin olympiavoitot. Nyt minulla on turva vanhuuden päivien varalle," Abebe Bikila kertoi toimittaja John Underwoodille vuonna 1965.

Kohtalo oli kuitenkin päättänyt toisin.

Maaliskuisena yönä 1969 Abebe Bikila kolaroi lahja-volkkarillaan ja halvaantui. Neljä vuotta myöhemmin hän kuoli onnettomuuden aiheuttamiin komplikaatioihin. Abebe Bikila oli kuollessaan 41-vuotias.

Hänen perintönsä elää poikeuksellisen vahvana.

Tasan 60 vuotta sitten Roomassa Saharan eteläpuolisen Afrikan urheilijat olivat eksoottisia lintusia, joilta ei odotettu mitään.

Nyt, ja jo pitkään, kestävyysjuoksu on jopa puuduttavaa Etiopian ja Kenian ylivoimaa.

Abebe Bikilan haamujuoksu Rooman yössä osoitti myös juuri itsenäistyneille Afrikan valtioille, että menestys on mahdollista.

Abebe Bikilasta tuli koko Afrikan sankari.

Lähteet:

The Number Two Lion in the Land of Sheba. John Underwood. Sports Illustrated Vault. 12.4.1965. (siirryt toiseen palveluun)

The Glory Trail. Tim Judah. Guardian. 26.7.2008. (siirryt toiseen palveluun)