Beirutin räjähdys osui erityisen hankalaan aikaan – muun muassa koronapandemia ja viljavarastojen tuhoutuminen rokottavat Libanonia

Kokosimme viisi syytä, jotka tekevät Libanonin tilanteesta erityisen vaikean.

Beirut
Loukkaantunutta kuljetettiin hoitoon tiistai-iltana Beirutissa.
Loukkaantunutta kuljetettiin hoitoon tiistai-iltana Beirutissa. Loukkaantuneita on arvioiden mukaan nelisen tuhatta.Ibrahim Dirani / EPA

Tiistai-illan räjähdys Beirutissa tuhosi sataman ja aiheutti vahinkoja lähes koko kaupungissa. Kuolleiden määrä jatkaa kasvuaan, ja loukkaantuneita on nelisen tuhatta.

Rakennuksia on tuhoutunut laajalla alueella, ja jopa Suomen suurlähetystö sai pahoja vaurioita.

Kartta Beirutin kaupungista. Kartalla räjähdyspaikka, keskustan ostosalue, parlamentti ja Suomen suurlähetystö.
Renja Nurmi / Yle

Onnettomuus johtui satamaan varastoidusta ammoniumnitraatista. Nyt selvitetään, miksi aine pääsi syttymään tuleen ja räjähtämään.

Jo nyt on varmaa, että tuhojen seuraukset ovat karmeat köyhässä kuuden miljoonan asukkaan maassa. Se johtuu seuraavista syistä:

1) Talous on kriisiytynyt vararikon partaalle

Libanonin talous on liki konkurssissa. Jo ennen koronapandemiaa (siirryt toiseen palveluun) julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli maailman kolmanneksi huonoin. Työttömyysaste oli virallisestikin 25 prosenttia, ja lähes kolmannes libanonilaisista eli köyhyysrajan alapuolella.

Nyt köyhien osuus hipoo (siirryt toiseen palveluun) puolta kansasta.

Beirutilaisia koettelee nyt moni asia: räjähdystuhot, korona, talouskriisi ja poliittinen kriisi.
Beirutilaisia koettelee nyt moni asia: räjähdystuhot, korona, talouskriisi ja poliittinen kriisi.Wael Hamzeh / EPA

Viime vuoden lopulla julkisuuteen tuli keskuspankin pyramidihuijausta muistuttava järjestely. Pankki lainasi kaupallisilta pankeilta rahaa ylikorolla maksaakseen omia lainojaan ja pönkittääkseen Libanonin puntaa. Iski valuuttakriisi. Ihmiset eivät saaneet enää vapaasti nostettua dollareita, joita on käytetty Libanonissa rinnakkaisvaluuttana.

Samoihin aikoihin ilmoitettiin aikeista kiristää muun muassa tupakan ja polttoaineen verotusta.

Kansalaiset olivat yhä turhautuneempia peruspalveluiden puutteisiin: päivittäisiin sähkökatkoihin, likaiseen juomaveteen, puutteelliseen terveydenhoitoon ja rapakuntoiseen tietoliikenneverkkoon.

Kansalaisten mielestä hallitseva ja korruptoitunut eliitti on keskittynyt keräämään itselleen rahaa ja jättänyt vaadittavat uudistukset tekemättä. Mielenosoitusaalto alkoi viime lokakuussa, ja pääministeri Saad Hariri joutui eroamaan.

2) Poliittinen kriisi velloo ja kansa on kaduilla

Libanon on poliittisesti hauras ja etnisesti sirpaleinen maa. Se on ollut sitä aina vuosien 1975–1990 sisällissodasta lähtien.

Maan johtotehtävät on jaettu poliittisella sopimuksella etnisen taustan mukaan. Presidenttinä on maroniittikristitty Michel Aoun, pääministeriksi nimitettiin Haririn jälkeen sunnimuslimi Hassan Diab. Shiiamuslimeilla on parlamentin puhemiehen paikka.

Talouskriisin synnyttämät mielenosoitukset ovat jatkuneet viime lokakuusta alkaen ja kärjistyneet ajoittain rajuiksi mellakoiksi. Maanantaina ulkoministeri Nassif Hitti pyysi eroa. Hän pelkäsi maansa menettävän toimintakykynsä (siirryt toiseen palveluun), kun hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan uudistuksia.

Beirutilaisten asuntojen ikkunoita rikkoutui laajalla alueella.
Beirutilaisten asuntojen ikkunoita rikkoutui laajalla alueella, kilometrienkin päässä satamasta.Wael Hamzeh / EPA

Eilen tiistaina joukko sähkökatkoksista hermostuneita mielenosoittajia yritti tunkeutua energiaministeriöön.

Lisäjännitettä luo se, että perjantaina odotetaan YK:n alaiselta erikoistuomioistuimelta tuomiota (siirryt toiseen palveluun)entisen pääministerin Rafik Haririn murhajutussa. Rafik Hariri – viime lokakuussa eronneen Saad Haririn isä – ja 21 muuta ihmistä murhattiin autopommi-iskussa vuonna 2005. Teosta syytetään poissaolevana neljää shiiojen Hizbollah-liikkeen jäsentä.

Hizbollah ei tunnusta tuomioistuinta eikä ole luovuttanut syytettyjä oikeuteen. Liike on paitsi sotilaallinen järjestö, myös puolue, jolla on 12 kansanedustajaa (siirryt toiseen palveluun).

Jos Hizbollahin jäsenten todetaan tehneen pommi-iskun sunnipääministeriä vastaan, yhteistyö etnisten ryhmien ja puolueryhmittymien välillä käy entistäkin vaikeammaksi.

3) Satama oli itäisen Välimeren tärkeimpiä

Tiistain räjähdys tuhosi Libanonin tärkeimmän sataman.

Beirutin satama oli myös koko itäisen Välimeren vilkkaimpia satamia. Libanonilla on matalat tullit, (siirryt toiseen palveluun) ja maan kautta tuodaan tavaraa muuallekin Lähi-idän maihin. Satamaongelmat vaikuttavat siten laajemmin kuin vain Libanonissa.

Beirutin satama on tärkeä Libanonille ja koko alueelle. Se vaurioitui pahasti tiistain räjähdyksessä.
Beirutin satama on tärkeä Libanonille ja koko alueelle. Se vaurioitui pahasti tiistain räjähdyksessä.Wael Hamzeh / EPA

Ongelmallista on, että Beirutin räjähdys tuhosi lääkevaraston ja sataman varastoissa olevan viljan.

Karantinassa aivan räjähdyspaikan itäpuolella (siirryt toiseen palveluun) oli varastossa iso osa Libanonin rokotteista ja muista lääkkeistä. Alueen muut varastot ovat kärsineet mittavia tuhoja, lääkkeiden kohtalo on vielä epäselvä.

4) Ruokaomavaraisuutta ei ole

Libanon tuo 80 prosenttia viljasta (siirryt toiseen palveluun) ja ison osan muustakin ruuasta ulkomailta. Esimerkiksi vuonna 2018 maa toi (siirryt toiseen palveluun) 1,3 miljardin dollarin edestä ruokaa. Tärkeimpänä yksittäisenä tuontimaana oli Ranska.

Kaduille oli pudonnut betonia, rautaa ja lasia.
Kaduille on pudonnut räjähdyksen voimasta betonia, rautaa ja lasia.Wael Hamzeh / EPA

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ilmaisi toukokuussa huolensa (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten talouskriisi ja koronapandemia kohtelevat Libanonin köyhiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maassa asuvat palestiinalais- ja syyrialaispakolaiset. Jälkimmäisiä on pienessä maassa reilusti yli miljoona.

90 prosentin inflaatio (siirryt toiseen palveluun)yhdistettynä muihin talousongelmiin on nostanut ruuan hintaa, ja toukokuussa apua tarvitsi FAO:n mukaan pari sataa tuhatta ihmistä.

Libanonin oma ruuantuotanto on kärsinyt valuuttaongelmien, lannoitteiden ja rehun tuonnin kallistumisen ja pandemian aiheuttamien liikkumisrajoitusten takia. Tammikuussa ennen pandemiaa arvioitiin, että maataloustuotannon arvo putoa tänä vuonna 38 prosenttia.

Järkyttynyt nainen Beirutin sataman lähellä tiistaina.
Järkyttynyt nainen Beirutin sataman lähellä tiistaina. Ibrahim Dirani / EPA

5) Kiihtyvä koronapandemia rasittaa terveydenhoitoa

Libanonissa on tähän mennessä tilastoitu (siirryt toiseen palveluun) vasta hieman yli viisi tuhatta koronavirustartuntaa ja 62 kuollutta. Luvut ovat siis selvästi pienemmät kuin Suomessa. Osasyynä ovat tiukat liikkumisrajoitukset, jotka otettiin Libanonissa käyttöön jo maaliskuussa. Esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto oli voimassa iltaseitsemästä aamuviiteen ja koulut suljettiin.

Tartunnat ovat kuitenkin lähteneet viime aikoina nousuun. 22. heinäkuuta lähtien on tilastoitu päivittäin yli sata tartuntaa.

Heinäkuun lopussa maahan julistettiin jälleen uusia rajoituksia. (siirryt toiseen palveluun) Tällä hetkellä kodin ulkopuolella ja julkisissa liikennevälineissä on maskipakko. Kaupat ja esimerkiksi pankit saavat olla avoinna vain tiistaisin ja keskiviikkoisin 10. elokuuta asti.

Koronaan sairastuneet rasittavat köyhän maan terveydenhoitoa samaan aikaan kuin Beirutissa sairaaloihin tulvii tuhansia räjähdyksessä loukkaantuneita.

Lisäksi itse sairaalat kärsivät mittavia vahinkoja. Yksi kaupungin suurimmista, St. Georgen sairaala jouduttiin sulkemaan vaurioiden takia.

Muualta maailmasta on luvattu apua Libanoniin. Avuntarjouksia on tulvinut muista arabimaista, Iranista, Euroopasta Suomi mukaan lukien ja Yhdysvalloista. Jopa periviholliseksi koetusta Israelista on tarjottu apua.

Voit keskustella aiheesta 6.8. klo 23 asti.

Lue lisää:

Tältä näyttää Beirutissa juuri nyt: katso kuvista ja suorasta lähetyksestä, millaista tuhoa räjähdys sai aikaan

Ulkoministeri Haavisto: Tilanne Libanonissa hyvin vakava – Suomi osallistuu jälleenrakentamiseen ja avustustyöhön

Suomalainen Taavi Sundell istui perheineen olohuoneessa, kun Beirutissa räjähti – "Melkein kaikki ikkunat pamahtivat sisään"

Beirutissa räjähtänyttä ainetta käyttävät maatalous, rakennusteollisuus ja kapinallisryhmätkin – taustalla myös monissa teollisuusräjähdyksissä

Hyviä uutisia Lähi-idästä: Eristys näyttäisi purevan useassa maassa – iranilainen Najmeh: "Sairaanhoitajat ovat uhrautuneet", libanonilainen Omar: "Haluaisimme ulos aurinkoon"