Beirutin räjähdyksen kaltaista ei pitäisi Suomessa tapahtua – "En näe, että se olisi mahdollista"

Beirutissa räjähtänyttä määrää ei saa Suomessa varastoida yhdessä paikassa.

räjähdykset
Skotlannissa maatalon ladossa säilössä maanviljelyyn tarkoitettua ammoniumnitraattisäkkejä.
Suomalaisilla maatiloilla säilytetään pieniä määriä ammoniumnitraattia peltojen lannoitusta varten. Kuvan säkit ovat skotlantilaiselta maatilalta.Alan Mather / AOP

Beirutin räjähdyksen kaltaista onnettomuutta ei pitäisi Suomessa tapahtua.

– En näe, että olisi mahdollista tapahtua, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs.

Täällä ammoniumnitraatin varastoinnissa on selkeät ohjeet sekä määristä että turvaetäisyyksistä, jotta suuronnettomuuksilta vältyttäisiin.

Ammoniumnitraattia varastoidaan Suomessa useassa paikassa.

Sitä käyttävät lähinnä lannoite- ja räjähdeteollisuus, joista jälkimmäisellä on Tukesin arvion mukaan vajaat 10 varastointipaikkaa. Lannoitteita varten on muutamia isompia varastoja.

– Lannoitteet ovat eri juttu, joita tiloilla esimerkiksi varastoidaan. Niillä räjähdysominaisuudet eivät ole samanlaiset kuin puhtaassa ammoniumnitraatissa, Ijäs huomauttaa.

Lannoiteteollisuuden käyttämä ammoniumnitraatti ei ole niin räjähdysherkkää kuin räjähdeteollisuuden käyttämä. Lannoitteiden raaka-aineeksi menevä aine on tehty vaarattomammaksi muiden yhdisteiden avulla.

– Niille on tehty omat räjähtämättömyyskokeet ja tehty aine sellaiseksi, että sitä on vaikea käyttää räjähteen raaka-aineena.

Ammoniumnitraatti ei ole yksinään räjähde. Se luokitellaan hapettavaksi kemikaaliksi.

– Tietynlaiset olot, esimerkiksi pitkäaikainen tulipalo, voi aiheuttaa räjähdyksen, Ijäs sanoo.

Suomessakaan ei ole vältytty kuolonuhreilta ammoniumnitraattionnettomuuksissa. Vuonna 1963 Oulussa Typpi Oy:n tehtaalla räjähti noin 10 tonnin erä sulaa ammoniumnitraattia.

Räjähdyksessä kuoli kymmenen työntekijää ja toistakymmentä loukkaantui. Tehtaan kahdeksankerroksinen, 40 metriä korkea salpietaritorni ja sen vieressä ollut rakeistusosasto luhistuivat hetkessä maan tasalle.

Lue lisää: Kohtalokkaasta tehdasräjähdyksestä 55 vuotta – koko Oulun kaupunki vavahteli ja uhreja on vieläkin kateissa

Oulun Typpi Oy:n räjähtänyt salpietarilaitos 9.1.1963.
Oulun Typpi Oy:n räjähtänyt salpietarilaitos 9.1.1963.

Suomessa ei isoja kasoja

Suomessa ei saa varastoida sellaisia määriä ammoniumnitraattia yhdessä paikassa kuin Beirutin räjähdyksessä kerrottu noin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia.

– Puhutaan kymmenistä tonneista sataan tonniin, Ijäs anoo.

Lisäksi on isompia räjähteisiin käytettäviä varastoja, mutta silloinkin aine pyritään hajauttamaan isommalle alueelle.

– Maksimissaan sata tonnia on pinossa, Ijäs sanoo.

Jos varastossa joku osa räjähtäisi, kaikki ei silloin räjähtäisi samaan aikaan.

Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs.
Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs ei usko, että Suomessa tapahtuisi Beirutin onnettomuuden kaltaisia räjähdyksiä.Antti Eintola / Yle

Suojaetäisyydet satoja metrejä

Aina ammoniumnitraattivarastossa on Tukesin mukaan kuitenkin mahdollisuus räjähdykseen.

Suomessa on varauduttu tähän riittävillä suojaetäisyyksillä.

– Ne ovat vähintäänkin satoja metrejä, Ijäs sanoo.

Asutusta ei saa olla esimerkiksi niin lähellä kuin Beirutissa.

– Sellainen ei ole meillä sallittua.

Päivitys 5.8. klo 14.20: Juttuun lisätty tiedot Typpi Oy:n räjähdyksestä vuonna 1963.

Lue myös:

Tältä näyttää Beirutissa juuri nyt: katso kuvista ja suorasta lähetyksestä, millaista tuhoa räjähdys sai aikaan

Beirutissa räjähtänyttä ainetta käyttävät maatalous, rakennusteollisuus ja kapinallisryhmätkin – taustalla myös monissa teollisuusräjähdyksissä

Beirutin räjähdyksien voima oli verrattavissa maanjäristykseen – ainakin 135 kuollut, tuhansia loukkaantunut ja jopa 300 000 jäänyt kodittomaksi