Rakennustyömailla torjutaan koronaa monin tavoin, mutta tilapäisten työntekijöiden majoituksessa on sokea piste, johon on vaikea puuttua

Työehtosopimuksen mukaan huoneessa saisi majoittua vain yksi henkilö. Käytännössä yhteisasuminen on yleistä etenkin ulkomailta tuleville tilapäisille työntekijöille.

rakennustyömaat
Kari Ahvenainen istuu sängyllään ja katsoo ikkunasta ulos.
Rakennusyhtiö YIT:n komennustyöntekijä Kari Ahvenainen on tyytyväinen työnantajansa majoitusjärjestelyihin. Aliurakoitsijoiden ulkomaisilla työntekijöillä asuinolot ovat usein huonommat.Arttu Timonen / Yle

Heinolassa asuva Kari Ahvenainen työskentelee pääkaupunkiseudulla Raide-Jokerin työmaalla. Viikon aikana tukikohtana toimii kollegan kanssa jaettu kolmio Helsingissä.

Rakennusalan komennustöitä vuosien ajan tehneellä Ahvenaisella ei ole pahaa sanottavaa työnantaja YIT:n järjestämästä tilapäismajoituksesta.

– Työnantaja on tarjonnut aina oman asunnon tai huoneen, enkä ole kuullut että kukaan muukaan olisi moittinut majoitusoloja.

Työmailla kuulee kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita. Ahvenaisen mukaan puutteet majoituksessa koskevat lähinnä aliurakoitsijoiden palkkaamia ulkomaalaisia työntekijöitä.

– Olen kuullut tapauksista, joissa viisi tai kuusi ihmistä on tungettu asumaan samaan kaksioon. Ei tämä toki kaikkia koske, vaan fiksut aliurakoitsijat järjestävät siedettävät majoitusolosuhteet.

Kari Ahvenainen istuu sängyllään ja katsoo ikkunasta ulos.
Ahvenaisella ei ole pahaa sanottavaa työnantaja YIT:n järjestämästä tilapäismajoituksesta Helsingissä.Arttu Timonen / Yle

Mutta jos majoitusolot eivät ole kunnossa, ulkomailta komennukselle tulleella työntekijällä voi olla korkea kynnys vaatia asian korjaamista.

– Eivät he varmaankaan uskalla valittaa, vaan tyytyvät siihen mitä annetaan, koska pelkäävät leipänsä puolesta. Aliurakoitsija voi halutessaan helposti päättää työsuhteen, varsinkin jos työntekijä ei kuulu liittoon. Eivätkä kaikki ulkomailta tulevat tiedä oikeuksiaan.

Rakennusalan työehtosopimuksissa määritellään, että jokaisella työntekijällä tulisi olla käytössään oma huone. Alalle tyypillinen urakoiden ketjutus tekee kuitenkin valvonnasta vaikeaa.

Kesäkuun jälkeen ei uusia koronaryppäitä

Rakennusalan majoitusolot nousivat puheenaiheeksi, kun kesäkuun lopussa uutisoitiin Lehto Groupin työmaalla pääkaupunkiseudulla tartuntaryppäästä, jossa 12 työntekijällä todettiin koronavirustartunta. Vastaavia tilanteita on havaittu myös muiden rakennusalan yhtiöiden työmailla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon ei ole tullut kesäkuun jälkeen uusia rakennustyömailla tapahtuneita tartuntaryppäitä.

Lehto Groupin viestintäjohtaja Teija Kettunen kertoo, että kesäkuun jälkeen yhtiön työmailla on havaittu vain kaksi koronatartuntaa.

– Tässä tapauksessa altistuneita oli neljä, ja tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Tällä hetkellä ketään ei ole karanteenissa.

Kettusen mukaan koronaviruksen leviämistä estäviä toimia on tiukennettu entisestään.

– Työmaalla esimerkiksi ruokailutilat on nyt jaettu sermeillä niin, että aterioidaan loosheissa.

Lehto Groupin tartuntaryppäässä yksi koronaan sairastuneista oli oma työntekijä, 11 muuta aliurakoitsijan ulkomaalaisia työntekijöitä.

Työmailla koronaa torjutaan monin tavoin

Rakennusliiton arvion mukaan Suomen rakennustyömailla työskentelee jopa 20 000 ulkomailta tullutta tilapäistä työntekijää. Isoja rakennusprojekteja on käynnissä etenkin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

Esimerkiksi Tampereen Kansi ja areena -kompleksin pääurakoitsija SRV:ltä kerrotaan, että työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 300 työntekijää. Heistä noin 50 on ulkomailta tulleita tilapäisiä työntekijöitä.

Tampereen Kannen rakennustyömaa.
Kansi ja areena on yksi Tampereen suurista rakennushankkeista, joka työllistää rakennusalan työntekijöitä myös tilapäisesti.Miikka Varila / Yle

SRV:n Pirkanmaan aluejohtaja Henri Sulankivi kertoo, että yhtiön työmailla Pirkanmaalla havaittiin alkuvuoden aikana muutama yksittäinen koronavirustartunta, mutta huhtikuun jälkeen niitä ei ole ollut.

– Tietysti huoli on olemassa ja varaudumme kaikkeen. Omaehtoisen karanteenin ohjeet ovat käytössä ja työmailla on Suomen rajojen ulkopuolella käyneille työntekijöille omat tauko- ja sosiaalitilat. Painotamme edelleen hygieniaa ja turvavälejä, ohjeistuksia ei ole kevennetty yhtään.

Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi kesäkuussa, että SRV:n työmaalla pääkaupunkiseudulla havaittiin piikki koronavirustartunnoissa, minkä jälkeen kaikki työmaalla työskentelevät testattiin.

Suomen suurimman rakennusyhtiön YIT:n työmailla työskentelevillä on havaittu kevään aikana kaikkiaan noin 50 koronatartuntaa.

– Myös meidän työmaillamme on ollut muutama pieni tartuntarypäs, joissa on tarvittu tartuntatautilääkäreiden apua. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, ja tartuntojen jäljittäminen ja testaaminen toimii paljon paremmin kuin aiemmin keväällä, YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo kertoo.

Rakennusyhtiöt ovat reagoineet koronaepidemiaan parantamalla työmaiden hygieniakäytäntöjä, ottamalla käyttöön omaehtoisia karanteeneja, jakamalla tietoa koronaviruksesta ja tekemällä yhteistyötä kuntien tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Vaikka työmailla torjutaan koronaa tehokkaasti, majoitukseen liittyviin ongelmiin puuttuminen on vaikeaa.

Kahden kerroksen väkeä

YIT:n työmailla työskentelee tällä hetkellä noin 1 500 komennustyöntekijää, arvioi henkilöstöjohtaja Pii Raulo. Heistä noin 500 on Kari Ahvenaisen tavoin YIT:n omia työntekijöitä, loput 1 000 aliurakoitsijoiden palkkaamia.

Raulo sanoo, että yhtiö on kiinnittänyt huomiota majoitusoloihin jo kauan ennen koronaa.

– Vielä 10 vuotta sitten työmaat järjestivät pääsääntöisesti itse keikkatyöläisten majoituksen, eikä siihen ollut juurikaan tukea tarjolla. Kävi ilmi, että majoituksen taso oli osittain luokaton.

Työterveyshuollon ja luottamusmiehen tekemän selvityksen perusteella yhtiö keskitti majoitusjärjestelyt ja alkoi luopua asunnoista, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia.

Seuraavaksi YIT on Raulon mukaan ulkoistamassa majoitusjärjestelyt sitä ammatikseen tekevälle yritykselle.

Pii Raulo, henkilöstöjohtaja YIT
YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulon mukaan yhtiössä on tehty paljon töitä omien komennusmiesten majoituksen parantamiseksi.Markku Pitkänen / Yle

Aliurakoitsijoiden palveluksessa olevia työntekijöitä tämä ei kuitenkaan koske. Raulo arvioi, että ulkomaisten työntekijöiden majoitusoloissa on parantamisen varaa.

– Tärkeää on, että jos on ongelmia, on joku paikka johon ilmoittaa. Tämä on ehkä aliurakoitsijoiden osalta yksi suurimpia haasteita, että kehen he ovat yhteydessä, jos jokin ei toimi.

Viranomaisten vaikea puuttua

Majoitusolojen valvonta on vaikeaa myös viranomaisille. Rakennustyömaiden työsuojeluvalvonta kuuluu aluehallintovirastoille, mutta se ei ulotu vapaa-ajalle.

Koronaviruksen torjunnassa avainasemassa ovat alan yritysten lisäksi kuntien tartuntatautiviranomaiset. Heillä on tartuntatautilain puitteissa mahdollisuus puuttua myös asumisoloihin.

Tampereen kaupungin tartuntatautilääkäri ja epidemiologi Sirpa Räsänen sanoo, että käytännössä siihen vaaditaan yhteismajoituksessa todettu konkreettinen tartuntariski.

– Yleinen riski ei riitä. Pitäisi melkein olla tieto, että joku on saanut koronavirustartunnan tai altistunut ja karanteenin järjestäminen olisi tarpeen.

Räsäsen tietoon ei ole tullut sellaisia tapauksia.

– Ongelmallisia olosuhteita varmasti on, mutta yhteydenottoja ei ole tullut. Jos asutaan ahtaasti ja ollaan nokat vastakkain sekä töissä että vapaa-ajalla, niin kyllähän se muodostaa riskin myös koronaviruksen leviämiselle.

“Raha ratkaisee”

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että rakennusalan ulkomaisen työvoiman osalta ahdas asuminen on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Aliurakoitsijalle työntekijöiden majoitus on urakan tuottoa vähentävä kustannus.

– Usein työnantajat vuokraavat kerrostalo- tai rivitalohuoneiston tai mahdollisesti vanhan omakotitalon, johon sitten majoitetaan niin monta ihmistä kuin vain on suinkin mahdollista. Kun raha ratkaisee, niin mahdollisimman vähällä siinä yritetään päästä.

Puheenjohtaja, Matti Harjuniemi, Rakennusliitto
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ulkomailta Suomeen komennukselle tulevilla työntekijöillä on usein puutteelliset majoitusolot.Terhi Liimu / Yle

Paitsi että ahtaat asuinolot muodostavat riskin koronaviruksen leviämiselle, ne rikkovat työntekijän oikeuksia.

– Kun ajatellaan kohtuuden normia ja työehtosopimusten perusajatusta, että jokaisella olisi rauha elpyä raskaasta työstä omassa huoneessaan, niin siihen meillä ei valitettavasti päästä. Usein samassa huoneessa asuu 2–4 työntekijää ja yhteiset tilat ovat pienet.

Harjuniemen mukaan yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat.

– He eivät uskalla vaatia parempia parempia olosuhteita sen koommin kun parempaa palkkaakaan. Jos etujaan perää, seurauksena voi olla komennus takaisin kotimaahan.

Majoitus on asia, mihin ammattiliittokaan ei voi puuttua, koska se kuuluu vapaa-ajan piiriin. Harjuniemen mielestä urakoita tilaavien yhtiöiden tulisi tehdä enemmän, jotta majoitusolosuhteita saataisiin parannettua.

– Tilaajan pitäisi edellyttää, että urakoitsijat, jotka komennusmiehiä työllistävät ja tuovat heitä maahan, niin todellakin järjestävät heille asiallisen majoituksen.

Rakennusalan majoitukseen liittyvät ongelmat ovat vain yksi nyanssi globaalissa ilmiössä, joka näkyy myös Suomessa. Elannon perässä ulkomaille lähtevät työntekijät ovat alttiita monenlaiselle hyväksikäytölle.

MOT kertoi aiemmin tänä vuonna Olympiastadionin remonttia tehneiden latvialaisten työmiesten karusta kohtelusta.

Helsingin Sanomat on selvittänyt esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden (siirryt toiseen palveluun) ja siivousalan yritysten (siirryt toiseen palveluun) toimintaan liittyvää hyväksikäyttöä ja suoranaista ihmiskauppaa.

Ongelma ei katoa, jos valituksia ei tehdä

Suomen suuret rakennusliikkeet kyllä velvoittavat urakkasopimuksissa aliurakoitsijoita noudattamaan työehtosopimuksia, mutta käytännössä tilapäisiä työntekijöitä palkkaavat yhtiöt järjestävät majoituksen, miten parhaaksi näkevät.

Lopputuloksena on, että monet ulkomailta keikkatöihin tulleet työntekijät asuvat Suomessa ollessaan liian ahtaasti.

Lehto Groupilta, SRV:ltä ja YIT:ltä kerrotaan, että yhtiöt ovat koronatietoa jakaessaan kehottaneet aliurakoitsijoita erikseen kiinnittämään huomiota myös majoitusolosuhteisiin.

– Se on kuitenkin työnantajan tehtävä, ja jokainen yhtiö huolehtii omista velvoitteistaan, Lehto Groupin viestintäjohtaja Teija Kettunen sanoo.

SRV:n Henri Sulankiven tietoon ei ole tullut majoitusoloja koskevia valituksia. Hänen mukaansa yhtiö puuttuu epäkohtiin, jos niitä ilmenee.

– Valvominen on tietysti vaikeaa. Mutta jos meidän työmailla havaittaisiin tällaisia tautiryppäitä ja osoittautuisi, että ohjeita ei ole noudatettu, niin kovimmillaan se johtaa urakoitsijan sopimuksen päättymiseen.

YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo sanoo, että yhtiöllä on käytössä ilmiantokanava, johon kuka tahansa voi ilmoittaa työntekijöiden oloja koskevista ongelmista. Hän suosittelee ilmoittamaan epäkohdista, riippumatta siitä onko työntekijä YIT:n vai aliurakoitsijan palveluksessa.

– Otamme ne vakavasti. Tunnistamme hyvät aliurakoitsijat, joiden kanssa haluamme tehdä jatkosopimuksia. Jos yritys ei hoida velvoitteitaan, heidän sopimuksensa on vaakalaudalla.

Lue lisää:

Olympiastadionin rakentajat asuivat surkeissa oloissa – "valoisa tilaelementti" olikin luvaton konttitalo, nyt kaupunki vaatii sen purkua

MOT: Olympiastadionin todellinen hinta