1. yle.fi
  2. Uutiset

Lähtikö juominen lomalla lapasesta? Tukea saa koronatilanteesta huolimatta – ylilääkäri: "On rohkeutta, että ihminen lähtee hakemaan apua"

Palveluissa saattaa olla muutoksia, mutta ensivaiheen apua pitäisi silti saada melko normaalisti.

päihderiippuvuus
Punaviiniä laseissa.
Häpeä voi hidastaa ihmisten hakeutumista päihdehoitoon, arvioi A-klinikan ylilääkäri. Kuvituskuva.Mostphotos

Jos lomajuominen jäi päälle, ja oma alkoholinkäyttö huolettaa, on apua saatavilla nyt lähes normaaliin tapaan koronakeväästä ja -kesästä huolimatta. Näin kertovat monet päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjoavat tahot.

Koronatilanteesta johtuva etätöihin siirtyminen sekä muut muutokset arkeen ovat lisänneet eri selvitysten mukaan joidenkin ihmisten alkoholinkäyttöä ja ilmassa on ollut myös merkkejä ahdistuneisuuden lisääntymisestä.

Kysyimme palveluntuottajilta sekä päihdeasiakkaiden etuja valvolta päihdeasiamieheltä, onko koronatilanne hidastanut runsasta päihteidenkäyttöään pohtivien ihmisten pääsyä hoitoon.

Vastausten perusteella ei ainakaan merkittävästi, mutta tavassa palvella on saattanut tulla muutoksia. Tukiryhmät ovat esimerkiksi saattaneet kokoontua ulkona tai virtuaalisesti ja vastaanottokäyntejä järjestetty mahdollisuuksien mukaan etänä.

A-klinikka: Vakavasti päihdeongelmaiset entistä huonokuntoisempia

A-klinikalla on huomattu, että moni vakavista päihdeongelmista kärsivistä asiakkaista on ollut entistäkin huonokuntoisempi. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut muun muassa se, että päihderiippuvaisten päivätoimintapaikkoja on suljettu koronatilanteen vuoksi ja muutakin raittiutta tukevaa toimintaa on ollut vähemmän tarjolla.

A-klinikka Oy tuottaa päihde- ja mielenterveyspalveluja noin 220 kunnalle tai kuntayhtymälle 13 päätoimipisteensä kautta, jotka sijaitsevat eteläisessä Suomessa.

A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkärin Markus Partasen arvion mukaan päihdeongelmaisia on hakeutunut avohoitoon vähintään saman verran kuin viime kesänä, mahdollisesti enemmänkin. Ensivaiheen apua on kuitenkin tällä hetkellä saatavilla melko normaalisti.

Partanen arvelee, että syksyllä kesälomakauden jälkeen voi olla hetkellisiä piikkejä asiakasmäärissä, mutta apua pitäisi saada siitä huolimatta ilman isompia viiveitä.

– Korona-aikaan moni on kuitenkin saattanut pitkittää hoitoon tuloa, ja päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kerinneet pahentua. Veikkaisin, että palvelujärjestelmä on kuitenkin aika tiukkoilla, koska kysyntää on kohtuullisen paljon, ylilääkäri Markus Partanen sanoo.

Mies kaataa viinapullon tyhjäksi.
Korkean riskin juojiksi lasketaan 207 000 ja kohtalaisen riskin 357 000 suomalaista. Kuvituskuva.Sakari Partanen / Yle

Kuopion seudulla toimivan Päihdepalvelusäätiön päihdeklinikan hoitajan vastaanotto on ollut auki koko kesän. Lisäksi vieroitushoitoon, kuten vaikkapa alkoholikatkaisuun, on päässyt juhannustaukoa lukuun ottamatta jatkuvasti, jos asiakkaalla ei ole ollut koronavirustartuntaan viittaavia oireita.

Laitosmuotoista päihdekuntoutusta Kuopiossa tarjoava 10-paikkainen yksikkö oli kuitenkin tauolla maaliskuun puolivälistä elokuun alkuun, kun normaalisti osastolla on vain kuukauden kesätauko. Osaston toiminta on ollut ryhmämuotoista, eikä sitä voitu järjestää koronaohjeistusten vuoksi.

– Muutoin olemme huomioineet asiakkaamme tänä kesänä samalla tavalla kuin muinakin kesinä ja henkilöstöresurssi on sama, kertoo Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Pirkko Paakeli-Kurronen.

Samaa viestiä kerrotaan Ylä-Savon sote-kuntayhtymästä sekä Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä toimivan Siun soten Päihdepalvelukeskuksesta Joensuusta: apua saa eikä koronatilanne ole ruuhkauttanut palveluita.

Kuntien koronasäästöjen pelätään vievän rahaa myös päihdetyöstä

Suomessa päihdeasiakkaiden etuja valvoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteydessä toimiva päihdeasiamies. Sen toimistoon tulee vuosittain noin 1 500 yhteydenottoa, ja suurin osa kysymyksistä liittyy hoitoonpääsyyn.

Päihdeasiamies Tuula Sillanpään mukaan keväällä koronakriisin alkuvaiheessa yhteydenottoja tuli tavallista enemmän, mutta sittemmin tilanne on rauhoittunut. Myös Sillanpään arvio on, että alkoholiongelmaisten ensivaiheen hoitoonpääsy toteutuu tällä hetkellä monilla paikkakunnilla pitkälti tavanomaiseen tapaan.

Suomessa on suuri määrä ihmisiä, joiden juominen voi lipsahtaa ongelmaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan korkean riskin juojiksi lasketaan 207 000 ja kohtalaisen riskin 357 000 suomalaista.

A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partasen mukaan olennaisinta onkin, että ihmiset eivät jättäisi hakeutumatta hoitoon esimerkiksi häpeän takia.

– On rohkeutta, että ihminen lähtee hakemaan apua. Apua on saatavilla ja päihderiippuvuudesta voi toipua.

Vaikka tilanne avun saamisen suhteen on tällä hetkellä hyvä, ilmassa on myös uhkakuvia. Koronatartuntojen lähtiessä taas nousuun palveluihin voi tulla uusia muutoksia.

A-klinikan lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki kertoi keväällä Ylelle pelkäävänsä, että kunnat leikkaavat päihdetyöstä, kun koronan loppulaskua aletaan selvittää.

Tämä on hankala yhtälö, sillä palveluille syntynee kriisin aikana patoutunutta kysyntää.

Aiheesta voi keskustella 11.8.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Pari vuotta sitten tuli alkoholin riskiraja, joka meni monelta ohi – Huolestunut ylilääkäri: Tieto on saatava ihmisten mieliin

Tissuttelu karkasi etätöissä käsistä, mutta Hanna Matilainen väänsi korkin kiinni – juomisen tilalle tuli retkeilyhimo

Lue seuraavaksi