Ylen selvitys: Väistötiloissa on kymmenessä suurimmassa kaupungissa yli 17 000 koululaista – määrä on luultavasti suurempi kuin kertaakaan aiemmin

Lahdessa väistötiloissa on tänä syksynä joka neljäs koululainen. Reippaimmin määrä on kasvanut Tampereella.

koulut
Myllypohjan koulun rehtori Reetta Ahokas jaMyllypohjan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Elina Kaleva tulevissa väistötiloissa.
Rehtori Reetta Ahokas (vas.) ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Elina Kaleva tutustuivat Myllypohjan koulun uunituoreeseen väistöluokkaan.Toni Määttä / Yle

Noin 17 100 peruskoululaista opiskelee tänä syksynä oman koulun sijaan väliaikaisissa tiloissa eli väistötiloissa suurimmissa kymmenessä kaupungissa.

Määrä on kasvanut kahdessa vuodessa yli 2 000:lla. Ylen syksyllä 2018 tekemässä kyselyssä samoissa kaupungeissa oli väistötiloissa 14 800 koululaista.

Yle selvitti tiedot suoraan kaupungeilta. Mukaan on laskettu kaikki oppilaat, jotka ovat väistötiloissa jatkuvasti tai osan aikaa.

Peruskoulun oppilaita väistötiloissa 10 suurimmassa kaupungissa yhteensä
Samuli Huttunen / Yle

Tarkemmat kaupunkikohtaiset tiedot voit katsoa alla olevista graafeista.

Koululaisia on nyt väistötiloissa tiettävästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Täyttä varmuutta tästä ei ole, sillä kukaan ei pidä asiasta kirjaa. Ylen vertailuissa suurempia määriä ei ole ennen ollut.

Lukumääräisesti eniten oppilaita väistötiloissa on Helsingissä, jossa väistötiloissa on alkavana syksynä lähes 4 000 koululaista. Seuraavaksi suurin määrä on Tampereella, 3 500 koululaista, ja sitten Espoossa, lähes 2 900 koululaista.

Suhteessa oppilasmäärään väistökoululaisia on eniten Lahdessa, jossa väistötiloissa on joka neljäs peruskoulun oppilas.

Peruskoulun oppilaita väistötiloissa (oppilaita)
Samuli Huttunen / Yle
Peruskoulun oppilaista väistötiloissa 2020 ja 2018 (%)
Samuli Huttunen / Yle

Isoin osuus Lahdessa, taustalla korjausvelka ja sisäilmaongelmat

Merkittävin syy väistötiloihin joutumisen taustalla on koulun akuutti sisäilmaongelma.

Lahdessa väistötiloissa olevien koululaisten osuus on hätkähdyttävän korkea. Runsaasta 10 000:sta koululaisesta väistötiloissa on peräti 2 500 – eikä Lahti laske viralliseen määrään mukaan Mukkulan "välimuotoa" eli tilapäistä, siirrettävää 800 oppilaan koulua.

Lahti aloitti sisäilmaongelmista eroon pääsemiseksi jo kymmenisen vuotta sitten ison koulujenrakentamisohjelman, ja nyt maali alkaa häämöttää, sanoo kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

– Väistötiloissa olevien oppilaiden määrä on edelleen huikea. Mutta tämä on työvaihe, ja nyt mennään kohti sitä että kaikki rakennukset ovat uusia tai korjattuja. Tavoitteena on, että koulut ovat kunnossa vuonna 2025, Kilponen sanoo.

Lahdessa korjausvelkaa kertyi laman jälkimainingeissa 1990-luvulla. Tilanne purkautui 2000-luvulla mittavina ongelmina.

– Kiinteistökantamme oli huonossa kunnossa. Sisäilmaongelmia oli paljon. Mutta onneksi päättäjien tahtotila on ollut viime vuodet se, ettei haluta jatkaa huonoissa olosuhteissa vaan investoidaan voimakkaasti uusiin tiloihin.

Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen,
"Tiedämme, että olemme muutaman vuoden päästä uusissa tiloissa. Se kantaa tämän tilanteen yli", sanoo Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.Toni Määttä / Yle

"Parakkikoulu" antaa väärän mielikuvan uusista tiloista

Lahden tuorein väistötila otetaan tällä viikolla käyttöön Ahtialan koulun pihassa.

Adapteon rakentamaan kaksikerroksiseen laatikkorakennukseen muuttaa 150 oppilasta noin kilometrin päästä Myllypohjan koulusta. Koulussa oli pitkään sisäilmaoireita, ja nyt se odottaa peruskorjauspäätöstä. Oppilaiden on määrä olla väistötiloissa neljä vuotta.

Väistötilalaatikoita on tavattu kutsua "parakeiksi" tai "parakkikouluiksi", mutta se ei tee uusille tiloille oikeutta.

Viemme vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Elina Kalevan tutustumaan koulun viittä vaille valmiiseen väistötilaan. Kalevan tytär käy täällä kuudennen luokan ennen siirtymistään yläasteelle – ja äiti yllättyy uusista tiloista.

– Nämä ovat ihan erilaiset kuin kuvittelin. Mielikuvissa odotin jotain ankeaa koppia, mutta tätä voisi luulla ihan normaaliksi luokkatilaksi ellei katto olisi näin matala. Tosi siisti ja lämminhenkinen, Kaleva arvioi lyhyen kierroksen perusteella.

Lahden tilanne on käynyt selväksi Kalevalle ja muille lähipiirin perheille.

– Oikeastaan kaikkien kaverien lapset on parakeissa. Olin ylpeä siitä, että meillä oli vielä oikea koulu, mutta nyt sitten jatketaan näin, Kaleva sanoo.

Myllypohjan koulun rehtori Reetta Ahokas pitää tärkeimpänä sitä, että oppilaat pääsivät pois ongelmakoulusta. Hän ja Kaleva toivovat, että päätös seuraavasta pysyvästä koulusta syntyisi mahdollisimman nopeasti.

– Ollaan tyytyväisiä siihen, että ollaan nyt puhtaissa ja hyvissä tiloissa. Positiivisella mielellä aloitellaan kouluvuotta ja odotetaan päätöksiä, Ahokas sanoo.

 Veli-Matti Sihvola asentaa naulakkoa Myllypohjan koulun väistötiloissa Lahdessa.
Veli-Matti Sihvola asentamassa naulakkoa Myllypohjan koulun uuteen väistötilaan.Toni Määttä / Yle

Murheenkryyneinä kallis hinta ja pitkät väistöajat

Kaikkialla tilat eivät ole yhtä hyviä, ja kaupungeille väistötilat tulevat joka tapauksessa kalliiksi.

– Osa rakennuksista menisi melkein uudesta koulusta. Osa taas on vielä vanhaa parakki- tai konttityyliä. Voi olla, että kahdessa naapurikunnassa on väistötiloissa ihan eri taso, sanoo rakentamiskonsulttiyhtiö FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen.

– Väistötilojen vuokrahinnat vaihtelevat paljon, kuulemani mukaan noin 10 eurosta aina 50–60 euroon per neliö. Sekin vaikuttaa, miten tilat varustellaan.

Kuntien taloudelle ylimääräinen vuokrataakka on raskas, sillä kustannus tulee varsinaisten koulutilojen rakentamisen tai kunnostamisen päälle. Lahdessa ylimääräisiä laskuja kuitataan vielä vuosia.

– Väliaikaisten tilojen kustannukset ovat huomattavan korkeita, joskus jopa kalliimpia kuin juuri valmistuvien uusien talojen. Kyllä tämä huomattava taloudellinen ponnistus on, opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sanoo.

Entisenä rehtorina Raila Oksanen näkee väistötiloihin joutumisessa hyviä ja huonoja puolia. Akuutti terveysongelma poistuu, mutta väistötila kielii usein siitä, että jossain on mennyt pieleen.

– Hyvä väistötila on usein paljon parempi ratkaisu kuin peruskorjaamaton, sisäilmaongelmainen rakennus. Mutta jos lapsi joutuu käymään koulua väistötilassa jopa 6–7 vuotta, niin paikallisten päättäjien pitäisi katsoa peiliin. Onko se sellainen tilanne, jossa halutaan lasten koulua käyvän?

Useimmiten koululaiset joutuvat olemaan väistötiloissa kahdesta neljään vuotta.

Lisää aiheesta:

Tutkimuslöydös: Väistötilat parantavat sisäilmasta sairastuneiden terveyttä – aineistona 40 000 ihmistä ja 60 kuntaa

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne (juttu vuodelta 2018)