1. yle.fi
  2. Uutiset

Yritykset vuolevat rahaa vuokraamalla kunnille väistötiloja – lahtelaisyrittäjä rakentaa koulua, joka on samalla puolivalmis rivitalo

Väliaikaisia tiloja tarjoavien yritysten liikevaihto on kolmessa vuodessa lähes tuplaantunut.

rakentaminen
Paloheinän ala-asteen uudet väistötilat. Rakentaja tutkailee koulun juhlasalia.
Fixcelin toimitusjohtaja Anders Gylling Pakilan väistökoulun liikuntasalissa.Toni Määttä / Yle

Lahdessa nakutellaan valmiiksi harvinaislaatuista taloa: koulua, josta tulee myöhemmin rivitalo.

Ollaan Kariston uudella asuinalueella. Alueen ikärakenne on koko Suomen vastakohta.

– Tämä on Lahden nopeimmin kasvava asuinalue ja lapsia on paljon. Mutta kymmenen vuoden päästä he menevät yläasteelle ja lukioon, ja koulutarve alueella muuttuu, kertoo Varkka Oy:n yrittäjä Joni Varkka.

Varkka keksi konseptin, jolla 2020-luvun lapsipyrähdys selätetään niin, ettei kallis uusi koulu jää myöhemmin kaupungin käsiin vaille käyttöä. Vastaus oli rakentaa koulu, jonka voi muuttaa helposti toiseen käyttöön.

Yrittäjä Joni Varkka työmaallaan Lahdessa.
Yrittäjä Joni Varkka ja Karistoon tekeillä oleva koulu.Toni Määttä / Yle
Havainnekuva Kariston koulun lisärakennuksesta.
Havainnekuva koulusta. Ulkomuoto on jo valmiiksi rivitalomainen.Varkka Oy

Sadan lapsen ala-asteesta, jonka yhteyteen tehdään tila seurakunnalle, on tehty kaupungin kanssa viiden vuoden vuokrasopimus. Siihen sisältyy optio viidestä lisävuodesta. Kun koulukäyttö loppuu, koulusta muokataan 16 rivitaloasunnon taloyhtiö.

Varkka johdattaa työmaakoppiin, jonka seinällä on kahdet piirustukset. Rakennus tehdään alusta alkaen kahta käyttötarkoitusta varten: sähköt, putket, ilmastoinnit ja viemäröinnit vedetään niin, ettei niitä tarvitse myöhemmin muuttaa. Tehtäväksi jäävät keittiöt, saunat ja väliseinien lisääminen.

– Se on jonkinmoinen homma, muttei mahdottoman suuri.

Yritykset hurjassa vauhdissa

Muunneltavia ja tilapäisiä tiloja tarjoavilla yrityksillä on kysyntää.

Alan viiden suurimman yrityksen vuotuinen liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Rahaa valuu koko alalle, sillä myös kärkiviisikon takana urakoita kärkkyvien yritysten liikevaihto on tuplaantunut.

Väliaikaisia tiloja tarjoavien yritysten liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut
Samuli Huttunen / Yle

Iso osa kasvusta selittyy sillä, että kunnat tarvitsevat sisäilmaongelmaisille kouluille ja päiväkodeille väistötiloja. Toinen syy on se, että muuttovoitto- tai muuttotappiokunnat ovat rahapulassaan alkaneet kiinnostua joustavista tiloista, jotka muuntuvat vaikkapa koulusta hoivakodiksi.

– Tilojen vuokraaminen antaa kunnille mahdollisuuden sitoutua rakennukseen vain muutamaksi vuodeksi eikä vuosikymmeniksi, sanoo Tukholman pörssiin listatun Adapteon Suomen-maajohtaja Juha Kalliokulju.

Kalliokuljun mukaan tämä poistaa virheinvestointien riskin. Samaa sanoo markkinajohtaja Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo, joka on kaupannut vuokratiloja jo vuodesta 1998.

– Tämä bisnes on saanut väistötilaleiman, ja toki koulujen väistötilatarpeet ovatkin koko ajan lisääntyneet. Mutta nyt aletaan uskoakseni olla siinä pisteessä, että sen puolen kasvu ei enää jatku, Alastalo sanoo.

Kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat ovat haistaneet kannattavan bisneksen. Esimerkiksi Parmacon taustalla on brittiläinen pääomasijoittaja Terra Firma, jonka perustajalla Guy Handsilla on hallussaan myös Pohjoismaiden McDonald's-ravintolat.

Yritykset tuottavat ja kunnostavat tiloja pääosin Suomessa ja Virossa. Osalla on toimintaa myös Ruotsissa.

Paloheinän ala-asteen uudet väistötilat.
Helsingin Pakilaan on noussut muutamassa kuukaudessa Fixcelin teräsmoduleista kasaama 500 oppilaan väistökoulu.Toni Määttä / Yle

Fixcel on ampaissut vauhdilla mukaan leikkiin

Markkinoilla on myös uusia tulokkaita, joista osa on aloittanut isosti.

Helsingissä pääkonttoriaan ja Hämeenlinnassa uutta talotehdastaan pitävä Fixcel valmistaa vuokrattavia tiloja teräsmoduleista. Fixcel on hakenut laivoista tutulle tekniikalle patentin. Valttina on teräksen homehtumattomuus.

Helsingin Pakilaan on juuri valmistunut Fixcelin tekemä väistökoulu 500 oppilaalle. Toimitusjohtaja Anders Gylling ja projektipäällikkö Jaakko Mattila esittelevät ylpeinä väistökoulun liikuntasalia.

Se kasattiin kymmenestä teräsmodulista yhdessä päivässä.

– Koulun koko prosessi on kestänyt viisi kuukautta, mutta kasaaminen meni kahdessa viikossa. Toki senkin jälkeen on pitänyt vielä tehdä paljon sisätöitä, Gylling sanoo.

Paloheinän ala-asteen uudet väistötilat.
Opettajat Ville Paappanen, Ilona Tiittala ja Seppo Orjala (selin) muuttivat tavaroitaan Pakilan väistökouluun juuri ennen koulujen alkamista.Toni Määttä / Yle

Koulun sisällä liikkuessa mikään ei välittömästi muistuta siitä, että ollaan väliaikaisessa tilassa. Arkkitehtonisia hienouksia ei tarjoilla, mutta luokat näyttävät luokilta ja rakennukseen on luotu myös erikoistilat, kuten musiikkiluokka ja keittiö–ruokala.

Gyllingin mukaan modulirakentaminen on Suomessa nousussa, eivätkä Pohjoismaiden tai Euroopankaan markkinat ole vielä täynnä.

– Jos meillä rahkeet riittävät, niin on tarkoitus lähteä ulkomaille. Pientä kysyntää on jo ollut, ja kiinnostusta meidän patenttiamme kohtaan, Gylling sanoo.

Tilat ovat kalliita, kunnat erilaisissa asemissa

Kunnille väliaikaiset tilat eivät ole halpoja. Koulutilan vuokraaminen maksaa tyypillisesti vähintään 20 euroa neliöltä kuukaudessa, eli noin sadalle oppilaalle riittävä tuhat neliötä maksaa 20 000 euroa kuukaudessa tai 240 000 euroa vuodessa.

Väistötiloissa ollaan tavallisesti 2–5 vuotta. Jos väistötila tehdään useammalle sadalle oppilaalle, hinta kipuaa helposti miljooniin. Esimerkiksi Pakilan väistökoulun on määrä olla käytössä kolme vuotta ja kuukausivuokra on 147 000 euroa, eli kokonaislasku kaupungille on 5,4 miljoonaa euroa. Neliövuokra 38,50 euroa on tosin tavallista korkeampi muun muassa siksi, että siihen on leivottu sisään maanrakennustyöt.

Samalla juoksevat kulut alkuperäisen rakennuksen peruskorjaamisesta tai kokonaan uuden rakentamisesta.

– Olen kuullut, että vuokrahinnat vaihtelevat 10 eurosta 50–60 euroon per neliö. Jos kyseessä on useamman sadan lapsen väistötila, niin kokonaishinnoissa on huomattavia eroja, sanoo johtava konsultti Raila Oksanen FCG-rakentamiskonsulttitoimistosta.

Oksanen ei ole havainnut, että kilpailu olisi sanottavasti laskenut hintoja tai taannut tarjontaa kaikille kunnille.

– Välillä tuntuu, että hädänalaisia vähän hyväksikäytetään ja väistötilaksi otetaan se mitä saadaan. Olen kuullut, että jotkut kunnat eivät ole saaneet kilpailutuksiinsa tarjouksia ollenkaan. Tai sitten on tullut vain yksi tai kaksi tarjousta, jolloin hinnat ovat varmasti sen mukaisia, Oksanen sanoo.

Vilkaisu kuntien pöytäkirjoihin vahvistaa käsitykset.

Esimerkiksi Kurikan kaupunki sai (siirryt toiseen palveluun) Jalasjärven yläasteen väistötiloista viime vuonna vain kaksi tarjousta, joiden neliöhinnat olivat 27 ja 39 euroa kuukaudessa. Adapteon halvempi tarjous valittiin, mutta tarjouksen kuukausihinta nousi silti 75 000 euroon.

Helsingissä Pohjois-Haagan ala-asteelle solmittiin puolestaan keväällä (siirryt toiseen palveluun) sopimus pienemmästä väistötilasta. Viidestä tarjoajasta valitun tilan neliöhinnaksi tuli vain runsaat 15 euroa. Tämänkin kilpailun voitti Adapteo.

Teemu Luostarinen ja Lasse Tuulivirta tekevätä sähkötöitä rakennuskohteessa Lahdessa, josta tulee aluksi seurakunnan ja koulun tilat, jotka myöhemmin muutetaan rivitaloiksi.
Teemu Luostarinen (tikkailla) ja Lasse Tuulivirta asennustöissä Kariston koulussa.Toni Määttä / Yle

Tulivatko legotalot jäädäkseen?

Kuinka hankala pienempien yritysten on ylipäätään päästä kiinni hankkeisiin?

– Riippuu alueesta. Ellet saa tonttia jolle voisit tehdä kiinteän, muunneltavan rakennuksen, niin tietyt toimijat jylläävät ja pystyvät kertomaan mitä mikäkin maksaa. Mutta täällä pikkuisen kauempana Helsingistä saadaan muitakin vaihtoehtoja, Joni Varkka sanoo.

Hän sai myytyä oman ideansa kaupungille paikallisuudella ja ekologisuudella. Taloon sisäänrakennettu kiertotalousajatus vakuutti ensi vuoden Euroopan ympäristöpääkaupungiksi valitun Lahden kunnanisät ja -äidit.

Myös Fixcel pitää omaa konseptiaan kaukana kertakäyttökulttuurista. Modulit ovat kasattavia, purettavia ja siirreltäviä – eli sopivat toimitusjohtaja Gyllingin mukaan tilanteisiin joissa vaikkapa lapsiluku vähenee, mutta hoivapalveluiden tarve kasvaa.

Gylling vertaa konseptia legoihin.

– Talosta voi ottaa helposti palasia pois ilman että talo kärsii mitenkään, tai lisätä niitä jos tarvitsee lisätilaa Tämä on kuin legoilla tai duploilla leikkisi.

Lue seuraavaksi