Rohkea suntio pelasti upeat arvoesineet neuvostosotilaiden sytyttämästä kirkosta – 79 vuoden jälkeen nousi uhka, kun köyhä seurakunta yrittää pelastaa taloutensa

Imatrankosken kirkon myyntiä harkitaan rahoitusongelmien vuoksi. Jääski-seura ja Museovirasto pyristelevät vastaan. 

Kirkon arvoesineet
Imatrankosken kirkko
Imatrankosken kirkko sijatsee aivan Imatran keskustan tuntumassa, Vuoksen varrella. Kirkko rakennettiin vuonna 1954. Kare Lehtonen / Yle

Jääski oli nykyisen Imatran kaupungin tuntumassa sijainnut valtava pitäjä, josta suurin osa menetettiin jatkosodassa Neuvostoliitolle.

Suomen neljänneksi suurimmalla pitäjällä oli luonnollisesti myös oma kirkkonsa ja seurakuntansa. Neuvostoliittolaiset polttivat kirkon, mutta kirkon arvotavaroita onnistuttiin pelastamaan Suomen puolelle.

Jääsken pitäjän raunioille perustettiin Imatran kauppala vuonna 1948 ja seurakunta vuonna 1949. Seurakuntaan liittyivät myös 13 000 sodassa luovutetulta alueelta kotoisin olevaa jääskeläistä.

Jääsken kirkosta pelastettuja arvoesineitä siirrettiin samalla Imatrankosken kirkkoon, joka rakennettiin Jääsken seurakunnan testamenttivaroilla vuonna 1954.

Jääskeläisiltä ovat peräisin Arvid Liljelundin maalaama alttaritaulu, siivilälusikka, hopeoitu messinkinen öylättirasi, messinkinen kynttelikköpari ja paljon muuta. Esineistä vanhimmat ovat peräisin 1600-luvulta.

Jääksen kirkko.
Jääsken vanha kirkko tuhoutui venäläisten käsiin tulipalossa. Kuva 1930-luvulta.Karjalan Liiton kokoelma / Museovirasto

Kirkosta luopumista on suunniteltu

Pinta-alaltaan varsin pienessä Imatran kaupungissa on kolme kirkkoa. Vuosikymmenten aikana kaupungin asukasluku ja seurakuntalaisten määrä ovat merkittävästi pienentyneet, minkä takia kirkkoja on seurakunnan kokoon nähden liikaa. Niinpä Imatran seurakunta päätyi kiinteistöstrategiassaan siihen, että yhdestä Imatran kirjoista on luovuttava.

Imatran seurakunnan kaksi muuta kirkkoa ovat Tainionkosken kirkko ja Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko Vuoksenniskalla.

Lopullista päätöstä Imatrankosken kirkon myymisestä ei ole, mutta seurakunta on rahoitusvaikeuksissa. Kaikissa seurakunnan kirkoissa on mittavat korjaustarpeet, eikä rahaa niiden toteuttamiseen ole.

Imatrankosken kirkkon kellotapuli
Imatrankosken kirkkon kellotapuli. Kello hankittiin Jääsken suurimman taajaman Enson kirkkoon, jota ei sodan vuoksi ehditty rakentaa. Lopulta kello päätyi Imatrankosken kirkkoon.Kare Lehtonen / Yle

Luovutetun Karjalan seurakuntien esineet omistaa Kirkkohallitus. Tavaroiden muuttaminen paikasta toiseen ei ole toivottu ratkaisu.

– Tavaroilla on yhteys rakennettuun kirkkoon ja sen sisätiloihin. Siellä ne ovat luontevalla paikallaan ja on sääli, jos niille joudutaan etsimään uutta kotia, jossa ei samalla tavalla välity tausta Jääskestä siirrettyinä esineinä, sanoo Museoviraston intendentti Timo Kantonen.

Jääski-seura pyysi Museovirastolta lausuntoa Imatrankosken kirkon tilanteesta ja Museovirasto totesi, että kirkon säilyminen alkuperäiskäytössä on sen kulttuurihistoriallisen arvon osatekijöiden kannalta paras ratkaisu.

Kirkkorakennus on itsessään arvokas paikallisesti, mutta se ei ole suojeltu rakennus. Nuoren ikänsä puolesta rakennusta ei lasketa kirkkolain mukaisesti kirkkokohteeksi.

Imatrankosken kirkko edustaa jälleenrakennuksen aikaa, jossa kirkkosalin yhteydessä on myös seurakunnan muita tiloja.

Jääksen seurakunnan vanhat ehtoollismalja
Jääsken seurakunnalle Imatrankosken kirkko on osa historiaa ja muistoja paikasta, jota ei enää ole.Kare Lehtonen / Yle

Ei läpihuutojuttu

Imatran kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pekka Kärkäs sanoo, ettei kirkosta luopuminen ole vielä kiveen hakattu.

— Museoviraston arviota käydään varmasti syksyn valtuustossa läpi ja sillä on suuri merkitys, Kärkäs uskoo.

Vaikka seurakunta on suunnitellut juuri Imatrankosken kirkosta luopumista, se ei yllättäen olekaan suurin murheenkryyni. Imatrankosken kirkolla on hyvä käyttöaste, ja koska kirkko on pieni, ovat sen käyttökustannuksetkin pienemmät.

 Jääsken kirkon entinen alttaritaulu, Arvid Liljelundin ölymaalaus "Tulkaa minun tyköni" (1888)
Jääsken kirkon entinen alttaritaulu on Arvid Liljelundin ölymaalaus "Tulkaa minun tyköni" (1888).Kare Lehtonen / Yle

Seurakunnan suurin ongelma on Kolmen ristin kirkko. Kirkkoa on korjattu vuosien saatossa lukuisia kertoja, mutta rakenteelliset ongelmat ovat niin suuria, ettei loppua näy. Kirkko vaatisi miljoonien eurojen panostuksen. Kansallisaarteen maineesta huolimatta kirkko on surkeassa kunnossa.

Lue lisää: Alvar Aalto palkattiin suunnittelemaan Vuoksenniskan uusi kirkko - Nyt sen korjaaminen maksaisi miljoonia.

Jos Imatrankosken kirkko haluttaisiin säilyttää, olisi yksi vaihtoehto hiljakseltaan etenevät korjaukset.

— Jostain syystä puhutaan jatkuvasti “joko tai”. Joko kirkkoon tehdään täysi peruskorjaus tai se otetaan kokonaan pois käytöstä. Ei puhuta pikkuhiljaa remontoinnista, jolloin tulee niin suuri kustannusarvio, että sitä ei pidetä mahdollisena. Toivottavasti saadaan lisää erilaisia vaihtoehtoja keskusteluun, Imatran kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pekka Kärkäs sanoo.

Jääksen seurakunnan vanha tunika
Vanhimmat esineet ovat 1600-luvulta. Kare Lehtonen / Yle

Alttaritaulu haettiin palavasta kirkosta

Entisten jääskeläisten perinteitä vaaliva Jääski-seura taistelee Imatrankosken kirkon olemassaolon puolesta ja haluaa säilyttää oman kulttuurihistoriaansa.

Jääski-seuran varapuheenjohtajan Johanna Ikävalkon omat juuret ovat Jääskessä, sillä hänen isänsä äiti oli kotoisin pitäjästä.

— Suuri osa Karjalan kirkoista tuhoutui. Jääsken kirkosta onnistuttiin pelastaa tavaroita, ja seurakunnan varoilla perustettiin uusi kirkko. Imatrankosken kirkko on meille konkreettinen paikka jossa kokoontua, muistaa ja säilyttää esineitä, Ikävalko sanoo.

Jumalanpalvelus Jääsken vanhassa kirkossa 1930-luvulla.
Jääsken kirkkoa ei enää ole, mutta Jääski-seuran jäsenille Imatrankosken kirkko on paikka, jossa muistella menneitä. Imatran Valokuvaamo / Karjalan Liiton kokoelma / Museovirasto

Seura kertoo Jääsken seurakunnan varojen käytöstä omiin lähteisiinsä perustuen.

Imatran seurakunnan kirkkoherra Arto Marttinen puolestaan kertoo, että Jääsken seurakunnan varat kyllä siirtyivät pääasiassa vasta perustetun Imatran seurakunnan käyttöön, mutta niitä ei varsinaisesti osoitettu Imatrankosken kirkon rakentamiseen.

Marttinen pohjaa tietonsa Imatran seurakunnan historiasta kertovaan Risti Vuoksen varrella -kirjaan. Marttisen mukaan Imatrankosken kirkko rakennettiin pääosin lainarahalla.

Jääski-seuran tärkeimmät tavoitteet ovat säilyttää kirkko Imatran seurakunnan omistuksessa ja kirkkokäytössä. Lisäksi kirkon katon korjaus pitäisi saada aluilleen.

— Museoviraston linja ei yllättänyt, mutta ilahdutti. Meille kirkko on aina ollut tärkeä, mutta nyt on todettu, että arvoa on muillekin.

Ajatus kirkosta luopumisesta tuntuu Jääski-seuran varapuheenjohtajan mielestä vaikealta. Vaikka seurakunnan taloushuolet ovat realismia, toivoo Ikävalko sisua.

— Esineistö saatiin turvaan niin, että suntio on veitsellä leikannut alttaritaulun palavasta kirkosta. Meillä on suuri toive, että nyt löytyisi samanlainen tahto, että kirkkoa ei lakkauteta, Ikävalko vetoaa.

Lue seuraavaksi: Näin rapistuu suomalaisen arkkitehtuurin ylpeys Kolmen ristin kirkko

Jääksen seurakunnan vanhat ehtoollismalja ja ehtoollislautanen
Ehtoollisessa käytettäviä esineitä on tuotu Jääsken jäämistöistä.Kare Lehtonen / Yle

Juttua muokattu 6.8.2020 kello 8:42: Korjattu otsikosta luku 66 lukuun 79. Jääsken kirkko paloi venäläisten vetäytymisvaiheessa elokuussa 1941, josta on kulunut nyt 79 vuotta. Kuvatekstiin lisätty tieto siitä, että kirkon kello hankittiin alunperin Enson kirkkoa varten, jota ei koskaan ehditty rakentaa.

26.8.2020 klo 16.45: Lisätty Imatran seurakunnan kirkkoherran näkemys Jääsken seurakunnan varojen käytöstä.