Tampereen pormestarimalli on laittanut valtuustoryhmät tekemään kompromisseja – Tutkija pitää laajaa koalitiota vain hyvänä asiana

Kuntavaaleihin on enää puoli vuotta ja katseita suunnataan jo uuteen pormestarikisaan.

kunnallishallinto
Tampereen kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja RKP:n valtuustopuheenjohtaja Ilkka Sasi ja Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho.
Lassi Kaleva (ps.), Ilkka Sasi (kok.) ja Olga Haapa-aho (vihr.) vastaavat kyselyssä muun muassa apulaispormestarien määrään. Matias Väänänen / Yle

Tampereen laajassa pormestarikoalitiossa ovat mukana melkein kaikki valtuustoryhmät. Matkan varrella siitä ovat jääneet pois Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.

Poliitikot löytävät laajasta koalitiosta sekä hyvää että huonoa. Kysyimme valtuustoryhmien puheenjohtajilta, miten koalitio on toiminut. Kuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta ja katseita suunnataan jo uuteen pormestarikisaan.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva kiittelee lähtökohtaa, josta pormestariohjelmaa lähdettiin rakentamaan.

– Oli todella upeaa, että pormestari Lyly otti kaikki ryhmät mukaan ja kaikki ryhmät saivat aidosti käden jälkensä pormestariohjelmaan. Kuntapolitiikassa ei tarvittaisi hallitus-oppositio -malleja vaan voitaisiin yhdessä tehdä päätöksiä ja ratkaista asioita siten, kun ne on parhaaksi kaupungille, Kaleva sanoo.

Toimittaja Kai Pohjanen haastattelee Tampereen kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajia Tammelan torilla
Tampereen isojen valtuutoryhmien puheenjohtajat olivat Yle Tampereen haastattelussa keskiviikkona.Matias Väänänen / Yle

Vihreiden Olga Haapa-aho pitää mahdollisimman laajaa koalitiota hyvänä, vaikka se pistää tekemään kompromisseja.

– Toki se aiheuttaa haasteita sitten siinä, miten löydetään oikeasti se yhteinen poliittinen linja ja pystytään viemään asioita eteenpäin, Haapa-aho sanoo.

– Iso pormestarikoalitio on hyvin konsensushenkinen ja pystytään porukalla aika paljon linjaamaan. Suppeamman koalition etu on, että silloin pystytään viemään uudistuslinjaa ja isompia uudistuksia ehkä eteenpäin, sanoo puolestaan kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja RKP:n ryhmää johtava kokoomuksen Ilkka Sasi.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien kirjalliset vastaukset löytyvät jutun lopusta. Isoista puolueista SDP ei vastannut kyselyyn.

Tutkija: Laajuus on etu

Kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta katsoo, että valtaryhmittymän laajuus on loppupeleissä koko kaupungin etu.

– Kenen etu olisi vahvat vastakkaiset näkökulmat joka asiassa? Vaikeinta on sellaisten kaupunkien johtaminen, jossa vaikkapa kaupunginhallituksessa halutaan aina pysyä asiasta huolimatta oman koalition puolella.

Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen
Kuntatutkija Jenni Airaksinen on seurannut pitkään pormestarimallin toimivuutta.Matias Väänänen / Yle

Airaksisen mukaan pormestarimalli saattaa tuoda kaupunkia lähemmäs pienten kaupunkien kuntapuolueajattelua.

– Toisinaan pienet kunnat on valtavan ketteriä tekemään isoja ratkaisuja vaikkapa elinvoimaan liittyen. Siellä ollaan puolueesta riippumatta oman kunnan asialla.

Tampereen kannalta tutkija pitääkin pormestarimallia erittäin hyvänä asiana.

– Ainakin, jos katsotaan nyt sitä, mihin suuntaan Tampere on kehittymässä.

Neljä kysymystä valtuustoryhmien puheenjohtajille

Kysyimme nykyisen pormestarimallin toimivuudesta kaikilta Tampereen valtuustoryhmiltä. Alla saamamme puheenjohtajien vastaukset.

1. Onko nykyinen pormestarimalli toimiva vai tarvitaanko siihen tulevaisuudessa muutosta?
2. Onko nykyinen apulaispormestareiden määrä sopiva, jos ei, mikä olisi?
3. Nyt pormestari-koalitio on suhteellisen suuri, onko tämä hyvä asia?
4. Missä asioissa pormestarimalli on päättyvällä kaudella osoittanut toimivuutensa tai ontunut?

Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja RKP valtuustoryhmän pj. Ilkka Sasi:

1. Erilaisia pormestarimalleja on kokeiltu eri muodoissaan useina valtuustokausina useammissa kunnissa. Pormestarin olemassaolo on tarjonnut päätöksenteolle kasvot ja täten parhaimmillaan selkeyttänyt päätöksentekoa kaupunkilaisille. Konsernijaosto on toiminut mainiosti.

Tulevaisuuden osalta toimintamallin läpikäynnin yhteydessä on tarpeen tarkastella, halutaanko valmistelun suuntaviivoja linjaavia ja samalla laajempaa virkavastuuta kantavia poliitikkoja vai pikemminkin päätoimisia luottamushenkilöitä. Myös kaupunginhallituksen ja apulaispormestareiden vastuujakoa kaupungin yleistoimivallan käyttäjänä on syytä selventää.

2. Sopiva määrä on jotain nollan ja neljän välillä. Määrä riippuu toimintamallista. Hyvinvointipalvelujen sektori onkin jo pilkottu. Myös kiinteistöomaisuuden hallinnan keskittäminen suoraan kaupunginhallitukselle on pohdittavissa. Valtuustokauden puolivälissä ryhmäjohtajat neuvottelivat apulaispormestarien toimeenkuvista, mutta lopulta sovimme pormestari Lylyn toiveesta, että apulaispormestarien osalta nykymenolla jatketaan valtuustokauden loppuun.

3. Pormestarikoalitio on aina pormestarinsa näköinen. Suuri koalitio mahdollistaa helpommin laajan konsensuksen hakemisen päätöksenteossa. Toisaalta tiiviimpi koalitio tarjoaa paremmin mahdollisuuden uudistuspolitiikalle vanhalla jatkamisen sijaan.

4. Pormestarimallilla on onnistuttu hakemaan laaja konsensus valtuustossa käsiteltäville päätöksille. Samalla pormestarimalli on tarjonnut päätöksenteolle kasvot.

Vastuukysymyksissä on nykymuotoisessa pormestarimallissa ilmennyt hienoista epäselvyyttä. Taloudenhallinnan osalta pormestarimallissa on petrattavaa.

Vihreiden valtuustoryhmän pj. Olga Haapa-aho:

1. Pormestarimalli on hyvä ja avoin tapa järjestää kaupungin poliittinen johto. Pääpiirteissään pormestarimalli on hyvä, mutta yksityiskohtia on tärkeää kehittää jatkuvasti. Esimerkiksi apulaispormestarien ja kaupunginhallituksen yhteistyötä kehitetään, jotta tieto kulkisi mahdollisimman hyvin lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä.

2. Mielestäni sopivin määrä kaupungin organisaatiossa olisi tällä hetkellä neljä. Tällä hetkellä hyvinvointipalveluista vastaavalla apulaispormestarilla on liian raskas salkku. Sosiaali- ja terveyspalveluilla olisi perusteltua olla erillinen apulaispormestari niin kauan, kun ne kuuluvat kaupungin vastuulle.

3. Siinä on puolensa ja puolensa. On hyvä, että mukana on mahdollisimman suuri osa valtuustosta, koska se sujuvoittaa toimintaa ja päätöksentekoa valtuuston kokouksissa. Toisaalta pienemmällä porukalla olisi mahdollista tehdä linjakkaampaa ja tehokkaampaa politiikkaa. Suuren koalition sisällä on vaikea löytää yhteistä linjaa siitä, miten haluamme kaupunkia kehittää.

4. Pormestariohjelma ja kaupunkistrategia ovat toimineet koko kauden toiminnan ohjenuorina. Olemme onnistuneet viemään tehokkaasti eteenpäin kauden alussa asetettuja isoja tavoitteita. Kauden aikana toimineet työryhmät, kuten köyhyystyöryhmä, ovat toimineet hyvin ja tuoneet konkreettisia ehdotuksia. Koronan aiheuttama poikkeustila onnistuttiin hoitamaan Tampereella tehokkaasti. Kokonaisuudessaan siis pormestarimalli on toiminut tällä kaudella hyvin. Eniten haasteita on ollut lautakuntien ja kaupunginhallituksen välisessä tiedonkulussa. On tärkeää, että ryhmät ja apulaispormestari keskustelevat olennaiset linjaukset merkittävistä asioista ajoissa, jotta valmistelussa on selkeä linja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj. Mikko Aaltonen:

1. Nykyinen pormestarimalli on toimiva. Päätöksenteolla on kasvot ja vaaleilla valitut valtuutetut ovat mukana päätösten valmistelussa. Apulaispormestarit toimivat myös kaupunkilaisten suuntaan, perustelevat päätöksiä, kuuntelevat palautetta ja vastaavat kysymyksiin.

2. Seuraavien vaalien jälkeen on harkittava apulaispormestarien määrän palauttamista neljään. Nyt yhdellä apulaispormestarilla on kaksi suurinta vastuualuetta hoidettavinaan eikä tämä ole järkevää tehtävien hoitamisen kannalta. Jos apulaispormestarien määrä ei lisätä on vastuujako mietittävä uusiksi.

3. Pormestarikoalition on oltava riittävän suuri niin, että sillä on vähintään valtuuston enemmistö. Valtuustokauden alussa aloittanut yhtä lukuunottamatta kaikki ryhmät kattanut koalitio oli kuitenkin liian suuri. Tällainen tilanne tuo ryhmien väliset erimielisyydet joka asiassa koalition sisälle eikä se ole demokratian kannalta hyvä asia. On parempi, että ero koalition ja muiden ryhmien välillä on selkeä.

4. Pormestari ja apulaispormestari ovat välittäneet valtuuston ja valtuutettujen näkemyksiä asioiden valmisteluun kuten aiemminkin. Heikko taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut kovin suurta aloitteellisuutta ja vaikka talous on aiemminkin rajoittanut toimintaa on tilanne nyt vielä aiempaakin hankalampi.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän pj. Lassi Kaleva:

1. Pormestarimallissa pormestari joutuu ostamaan sovun eri ryhmien välillä. Pormestarimallin aikana Tampereen talous on sakannut. Tilinpäätökset ovat olleet miinuksella rankasti jo vuosikausia. Mielestäni perinteinen kaupunginjohtajamalli olisi toimivampi. Meillä on kuitenkin tarvittaessa asettaa tehtävään perussuomalainen pormestari, joka laittaa kaupungin talouden ja palvelut kuntoon.

2. Palvelualueet ovat vaativia ja laajoja hallinnonalueita. Jos pormestarimallia jatketaan, nykyinen apulaispormestareiden määrä on toimiva. Avainasemassa on apulaispormestarin henkilökohtaiset kyvyt ja halukkuus toimia kaupunkilaisten parhaaksi.

3. On toisaalta hyvä, että miltei kaikki ryhmät olivat liikkeelle lähtiessä mukana, ja saivat oman puumerkkinsä pormestariohjelmaan. Mielipide-erot ovat kuitenkin suuret, ja koalitio onkin pienentynyt matkan varrella.

4. Kuluneella kaudella mukana olevien puolueiden miellyttäminen on johtanut liiallisiin Tampereen kantokyvyn ylittäviin investointeihin ja keskittymiseen muihin kuin kaupungin peruspalveluihin ja ydintoimintoihin.

Keskustan valtuustoryhmän pj. Kalle Kiili:

1. Tarvittaisiin muutos, että pormestari äänestetään suoralla vaalilla kuntavaalien yhteydessä. Tällöin pormestari saisi kaupunkilaisilta mandaatin ajaa myös tarpeellisia isompia muutoksia kaupungin toimintaan. Nyt pormestarin täytyy miellyttää aina isoimpien puolueiden johtoa, jolloin tehdään paljon kompromisseja, mutta ei suuria uudistuksia. Myös mikäli pormestari äänestettäisiin suoraan, nousisi taatusti äänestysaktiivisuus myös kuntavaaleissa. Ikävä kyllä demarit, kokoomus ja vihreät ovat niin peloissaan valta-asemansa menetyksestä, etteivät he suostu antamaan tamperelaisille oikeutta pormestarin suoraan valintaan.

2. Apulaispormestareita ei välttämättä tarvittaisi, mikäli lautakuntien puheenjohtajat toimisivat luottamustoimessaan puolipäiväisesti. Apulaispormestarien määrä on nykyisellään oikea, mutta tehtävänkuvaan pitäisi saada tiukemmin virkavastuu siitä, että vastuualueen budjetissa pysytään.

3. Kuntalaki ei ylipäänsä tunne koalitio-oppositio -asetelmaa kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuutettujen tulisi voida vaikuttaa asioihin enemmän omien näkemystensä mukaisesti ilman, että isot ryhmät painostavat äänestämään koalitio-oppositio -asetelman mukaisesti.

4. Toimivuutensa pormestarimalli on osoittanut siinä, että päätöksiä on saatu aikaan - etenkin investointi -sellaisia. Toimimattomuutensa taas sillä, että kaupungin menoja ei ole saatu tasapainotettua tulojen tasalle ja työttömyys on kohtuuttoman korkealla.

Tampereen puolesta -ryhmän pj.Yrjö Schafeitel:

1. Nykyinen pormestarimalli on sopiva. On toiminyt moitteetta ja antanut politiikalle kasvot.

2. Apulaispormestarit sitä vastoin ovat täysin tarpeettomia menon lisäyksiä. Kaikilla toimialoilla on johtava viranhaltija ja apulaispormestari "päällekäin". Kumpi johtaa kumpaa ? Viranhaltija yrittää säästää, luottamusmies apulaispormestari tuhlata ja kerätä poliittisia pisteitä. Tämä on näkynyt kaupungin tilinpäätöksissä, kaikki alijäämäisiä.

3. Pormestarikoalitio on veronkorotuskoalitio. Kunnallislaki ei tunne kunnallispolitiikassa hallitus-opposito asetelmaa ollenkaan. Se on täysin tehty. Yritetään matkia valtakunnan politiikkaa. Luottamusmiespaikat jaetaan suhteellisuusperiaatteen mukaan. Koalitio on erittäin huono asia, mutta niitä on pakko tehdä enemmistön saavuttamiseksi. Ennemmin muodostaisin enemmistöt asiapohjalta kuin ideologisesti.

4. Pormestarimalli on toiminut kohtuu hyvin ja pormestari on yrittänyt olla kaikkien tamperelaisten pormestari ja osoittanut sovittelutaitonsa. Väkisin tehtyjäkin päätöksiä on esim tavara-aseman siirto. Näsijärven täyttö raitiotielle, vimmattu pyöräteiden rakentaminen ja etuoikeuttaminen autoiluun nähden, Tammelan torin pysäköintipaikkojen vähentämissuunnitelma jne.. Nämä ovat ideologiset syiden mukaan tehtyjä päätöksiä

Sinisten kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara:

1. Pormestarimalli on toiminut kohtuullisen hyvin. Mallia on tärkeä arvioida tieteellisen tutkimuksen keinoin, verrattuna kaupunginjohtajamalliin. Lisäksi on syytä käydä säännöllinen valtuustokeskustelu mallin heikkouksista ja vahvuuksista.

2. Apulaispormestareilla riittää työtä Tampereen kokoisessa kaupunkiorganisaatiossa. Haastavin sektori on sosiaali-ja terveyspuolen kokonaisuus. Sen johtamista erityisen tärkeää tukea. En lähtisi vähentämään apulaispormestarien määrää.

3. Suurehko koalitio tarjoaa vahvan selkänojan päätöksenteolle. Samalla se saattaa hieman kaventaa puolueiden omaa liikkumatilaa. On tärkeää että koalition sisällä on aidosti huomioitu eri puolueiden näkemyksiä. Suurempi kysymys on, miten koalition ulkopuoliset puolueet saavat näkemyksiään mukaan päätöksentekoon. Isoissa asioissa tärkeä ottaa koko valtuusto ja kaikki ryhmät ”parlamentaariseen päätöksentekoon”. Tämä edellyttää kuitenkin hyviä yhteistyötaitoja kaikilta puolueilta ja valtuutetuilta, missä on vielä kehittämisen varaa.

4. Pormestarimalli antaa kasvot poliittiselle päätöksenteolle.

VaihtoehtoTampere -ryhmän edustaja Aarne Raevaara:

1. Nykyinen pormestarimalli ei ole tamperelaisia ajatellen toimiva. Mallissa merkittävää valtaa käyttävän pormestarin valinta tapahtuu käytännössä hyvin pienen porukan kesken, suljetussa kokouksessa, osana laajempaa sulle–mulle -kaupankäyntiä ja vasta kuntavaalien jälkeen. On äärettömän huono valintatapa, että pormestarin henkilöllä käydään kauppaa. Puolueet tarvitsevat valtansa pönkittämiseksi osana kaupankäyntiä senkaltaisen pormestarin, joka varmistaa koalitioryhmien erilaisten intressien toteuttamisen.

Tampereen talous ei kestä jatkossa nykyistä pormestarimallia. Mallin aikana julkista varallisuutta on hävitetty ja uutta velkaa otettu miljardiluokassa. Pormestarimalli on aiheuttanut kaupungin rajun velkaantumisen.

Nykyisen vallankäytön ydinryhmän, joka koostuu pormestarista, konsernijohtajasta, palvelualueen johtajista, apulaispormestareista sekä koalitioryhmien puheenjohtajista, valintaan eivät kaupunkilaiset ole voineet suoraan vaikuttaa. Suurin osa valtuutetuista saa valmiiksi neuvotellun pormestariohjelman hyväksyttäväksi ”on jo sovittuna”. Käytännössä kaikkien (koalition) valtuutettujen tärkein tehtävä valtuustosalissa on äänestää ohjelman mukaisesti. Usein vastoin omia lupauksiaan. Se, että vaalien läheisyydessä on valtuustosalissa kuultavissa vastuullisia ajatuksia, osaltaan vielä vähentää ihmisten halua äänestää. Isoin ongelma on, että äänestäjät eivät usko äänensä vaikutukseen.

Pormestarimallissa kysymys on demokratian uskottavuudesta, legitimiteetistä sekä päätösten taustalla olevista arvovalinnoista. Nykyinen malli ei näiltä osin toimi.

Tamperelaisten tulisi saada äänestää kuntavaalien yhteydessä pormestarista. Suoralla henkilövaalilla valittava pormestari nostaisi äänestysprosenttia, ja kaupunkilaisten valitsemana hän voisi olla ennen kaikkea tamperelaisten, ei yksittäisten ryhmien etujen valvoja.

2. Apulaispormestarit ovat keinotekoinen lisäys muutenkin laajaan hallintoon koalition pysyvyyden varmistamiseksi. Apulaispormestarien oikea määrä olisi nolla.

3. Kunnille on hyvin vieras Tampereella käyttöön otettu valtuuskauden kestävä pysyvä jakolinja valtakoalitio ja opposition välillä. Olisi tärkeä päästä ratkaisemaan ongelmia asiapohjalta.

4. Laaja koalitio on kyennyt siirtämään kyseenalaiset hankkeet yhtiöihin sekä toteuttamaan useita sellaisia hankkeita, jotka ilman koalitiosopimusta olisi jätetty tekemättä.

Tampereella ei olisi toteutettu esimerkiksi Rantaväylän tunnelia, tavara-aseman siirtoa, rakenteellisia pysäköintiratkaisuja eikä ajettaisi valtuuston ulkopuolella yhtiöissä Dubainsaaria, Hiedanrannan tai ratikkaa ilman koalitiosopimuksia. Pormestarimalli on velkaannuttanut kaupunkia rajusti ja heikentänyt palveluita.

Sekä pormestarin suora valinta, että valtuustossa tapahtuvan päätöksenteon osalta uskon, että avoin demokraattinen prosessi tuottaa sellaisen tuloksen kuin sen pitääkin tuottaa. Ehkä tämä on suoran vaalin isoin ongelma. Nykyiset vallassaolijat pelkäävät, että avoimessa tilanteessa äänestään ”väärin”. Valtuustossa on paljon viisaita päättäjiä, ikävä etteivät he voi nykymallissa edistää itselleen ja äänestäjilleen tärkeitä asioita. On vaikea uskoa, että avoin demokraattinen prosessi mahdollistaisi nykyisenkaltaisen salailun, velkaantumisen, palvelujen heikentymisen sekä verojen ja maksujen korottamisen. Kaupunkia ohjaisivat toisenlaiset arvot ja henkilöt.