Seksikaupan uhreja ei auteta eikä tunnisteta tarpeeksi – naiset voivat pelätä Suomen viranomaisia yhtä paljon kuin ihmiskauppiaita

Miten pakkoprostituutioon perustuvaa ihmiskauppaa voisi torjua paremmin? Viiden kohdan lista avaa monimutkaista ilmiötä.

ihmiskauppa
Nainen makaamassa sängyllä vähissä vaatteissa.
Ylen selvityksessä paljastui, että ainakin tuhannet miehet Suomessa ovat ostaneet viime vuosina seksiä ihmiskaupan uhreilta. Rahat ovat menneet rikollisten tukemiseen. Kuvassa on näyttelijä.Yle

Yle uutisoi keskiviikkona laajassa artikkelissa seksikaupan uhreista Suomessa. Ainakin tuhannet miehet Suomessa ovat ostaneet seksiä ihmiskaupan uhreilta.

Nuoret naiset päätyvät Suomeen myymään seksiä muun muassa paremman elintason toivossa, tai koska heillä ei ole yksinkertaisesti rahaa elättää perhettään.

Osa naisista työskentelee hyväksikäyttäville parittajille, jotka ottavat heidät määräysvaltaansa, vievät rahat ja pakottavat myymään seksiä uhkailemalla tai väkivalloin. Tällöin on kyse seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä ihmiskaupasta.

Tämä hyväksikäyttö tapahtuu piilossa. Seksipalveluista sovitaan lähinnä netissä, ja seksiä myydään pääosin yksityisissä asunnoissa.

Suomessa myös turvapaikanhakijoita ja paperittomia (siirryt toiseen palveluun) on päätynyt myymään seksiä.

– Paperittomien mahdollisuudet erilaisiin epävirallisiin töihin ovat romahtaneet koronakriisin aikana, mikä voi johtaa siihen, että osa ihmisistä pyrkii hankkimaan puuttuvaa toimeentuloa myymällä seksiä, sanoo Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn vastaava erityisasiantuntija Essi Thesslund.

Suomessa on tunnistettu enimmäkseen työelämässä tapahtuvaa ihmiskauppaa. Suomessa havaitaan seksikaupan uhreja hyvin harvoin (siirryt toiseen palveluun), vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö on Euroopassa tunnistetuin ihmiskaupan muoto.

Suomi tuskin poikkeaa merkittävästi muista maista. Toisaalta on myös mahdollista, että monissa muissa maissa ei tunnisteta työperäistä hyväksikäyttöä yhtä hyvin kuin Suomessa.

– Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan laajuutta on vaikeaa arvioida, koska meillä on paljon kehitettävää näiden ihmisen tunnistamisessa ja tukemisessa. Esimerkiksi Suomen poliisissa ei myöskään ole erikoistuttu tähän teemaan, joten on ymmärrettävää, että uhreja ei ole tunnistettu niin paljon kuin joissain muissa maissa, Thesslund sanoo.

Tässä taustoittavassa jutussa käydään läpi monimutkaista ilmiötä viiden kysymyksen ja vastauksen avulla.

Kysymys 1: Miksi hyväksikäytettyjä ei löydetä?

Suomessa poliisilla ei ole ihmiskaupparikoksiin erikoistunutta yksikköä, vaikka viranomaisten tietoon tulleiden ihmiskaupan uhrien määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa.

Poliisin osaaminen ihmiskaupan tutkimisessa on muutamien ihmisten varassa, ja taidot keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Helsingin poliisilla on työperäiseen ihmiskauppaan erikoistunut ryhmä.

Seksikaupan uhrit ovat jääneet väliinputoajiksi, ja näitä juttuja tutkitaan muiden rikosten ohella. Kuvaavaa on, että pakkoprostituutioon perustuvan ihmiskaupan tutkinnat ovat olleet pitkälti yhden miehen, rikosylikonstaapeli Kenneth Erikssonin harteilla.

Erikssonin piti jäädä jo vuosi sitten eläkkeelle, mutta hän “kirjoitti jatkosopimuksen”, koska manttelinperijää ei löytynyt. Nyt Eriksson siirtää perintöään nuoremmille tutkijoille.

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamisen erityisasiantuntijan Pia Marttilan mielestä ei voi olla niin, että tutkinnat ovat kiinni yksittäisten ihmisten kiinnostuksesta.

– Tämä pitäisi olla rakenteellinen asia, että erityisasiantuntijuuteen panostetaan ja sitä ylläpidetään aktiivisesti. On todella harvinaista, että uhri tulee ilmoittamaan poliisille hyväksikäytöstä, Marttila sanoo.

Kenneth Eriksson kertoo, että poliisi pystyy hoitamaan seksikauppaan liittyvät ihmiskauppatutkinnat, mutta jalkautuvalle työlle ei oikein riitä aikaa.

Juuri paljastavaa toimintaa tarvittaisiin parituksen ja pakkoprostituution paljastamiseksi, koska uhrit ovat “maan alla”. Seksityötä kadulla tekeviä naisia ei ehditä puhuttaa tarpeeksi.

– Luottamuksen rakentaminen naisiin vie aikaa. Näitä hommia ei tietokoneelta hoideta, Eriksson sanoo.

Erikssonin viesti kuuluu: mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löydetään rikollisia.

Nykyisin ihmiskauppiailla on Suomessa pieni riski jäädä kiinni ja jos niin sattuu tapahtumaan, rikolliset pitävät seurauksia siedettävinä verrattuna taloudelliseen hyötyyn. Esimerkiksi törkeästä parituksesta saa yhden tai kaksi vuotta vankeutta.

Essi Thesslund. PRO - tukipiste.
Essi Thesslundin mielestä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan laajuutta Suomessa on vaikeaa arvioida, koska uhrien tunnistamisessa ja tukemisessa on paljon kehitettävää.Pekka Koli / Yle

Kysymys 2: Miksi uhrit pelkäävät hakea apua?

Prostituutioon alistettu nainen voi pelätä hyväksikäyttäjän kostoa “vasikoimisesta”.

Eräässä Suomessa tapahtuneessa ihmiskauppatapauksessa rikollinen uhkasi tappaa Suomessa seksiä myyneen naisen perheen, jos tämä heittäytyisi hankalaksi. Joissain tapauksissa ihmiskauppiaat pahoinpitelevät uhrejaan, jotta nämä “oppivat tavoille”.

Ihmiskauppaan liittyy yleisesti pitkäaikaista vallankäyttöä, joka ei välttämättä näy ulospäin.

Uhri voi olla hyväksikäyttäjän täydessä kontrollissa, vaikka voisikin näennäisesti liikkua vapaasti. Kyse on usein psykologisesta hyväksikäytöstä, jossa rikollinen ottaa askel askeleelta uhrin hallintaansa.

Uhri voi alun perin aloittaa seksin myymisen omasta tahdostaan, mutta huomata myöhemmin olevansa alistussuhteessa, josta ei pääse enää irti.

Kaikki naiset eivät koe olevansa uhreja. He voivat olla tyytyväisiä, vaikka ihmiskauppias veisi valtaosan tienesteistä, koska käteen jää silti enemmän kuin kotimaassa. Tässäkin tapauksessa Suomen lain mukaan hyväksikäyttäjä syyllistyy rikokseen.

Seksiä myyvien naisten luottamus myös viranomaisiin voi olla olematon. Esimerkiksi Romaniassa poliiseja on osallistunut paritusrinkeihin tai katsonut ihmiskauppaan viittaavaa toimintaa sivusta.

Ihmiskaupan uhri voi olla myös kielitaidoton ja tietämätön siitä, mistä mahdollisesti saisi apua.

Jos uhri kaikesta huolimatta osaa ja uskaltaa lähestyä Suomen viranomaisia, hänen eteensä voi ilmestyä lisää uhkakuvia.

Uhri voidaan esimerkiksi käännyttää maasta (siirryt toiseen palveluun), koska hän on myynyt seksiä.

– Ihmisellä pitäisi olla parempi motivaattori irtautua hyväksikäytöstä. Nykyisin on aika iso riski siitä, että jos ulkomaalainen lähtee hakemaan apua, siitä tulee itselle negatiivisia seurauksia, Rikosuhripäivystyksen Marttila sanoo.

Pia Marttila är koordinator på Brottsofferjourden
Pia Marttilan mielestä ihmiskaupan uhrien asemaa pitää parantaa niin, että he uskaltavat kertoa hyväksikäytöstä ilman pelkoa ongelmiin joutumisesta.Yle/Camilla Kivivuori

Kysymys 3: Miksi uhrit eivät saa tarpeeksi apua?

Jos seksikaupan uhri on tullut Suomeen EU:n ulkopuolelta ja hänen maassaolo-oikeutensa on katkolla tai sitä ei ole, oleskeluluvan saamisessa voi tulla ongelmia.

Uhri voi saada tilapäisen oleskeluluvan (siirryt toiseen palveluun), jos häntä tarvitaan rikosprosessissa tai jatkuvan luvan, jos hän on erityisen haavoittuvassa asemassa. Oleskelulupaa voi hakea myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.

Kaikissa vaihtoehdoissa luvan saaminen on äärimmäisen vaikeaa ja hakemuksen käsittely voi kestää pitkään. Jos luvan saa, se myönnetään yleensä rikosprosessin ajaksi.

– Jos uhrilla on oleskelulupa katkolla ja rikosprosessi alkaa, jatkolupa pitäisi antaa uhrin lisäksi koko perheelle. Oleskeluoikeuden menettäminen saattaa olla ihmiskaupan uhrille suurin pelko, toteaa Rikosuhripäivystyksen Marttila.

– Ulkomaalaislain soveltamiskäytäntöä ihmiskaupan uhrien kohdalla on selvitetty. Myönnettyjen oleskelulupien määrä on pieni ja kynnys luvan saamiseen on korkealla, sanoo valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth.

Prostituutiossa hyväksikäytetty ihmiskaupan uhri voi anoa pääsyä Maahanmuuttoviraston yhteydessä toimivaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Auttamisjärjestelmään pääseminen ei edellytä rikostutkintaa, mutta jos sellainen aloitetaan ja tuomio annetaan riittämättömän näytön vuoksi muuna kuin ihmiskauppana, asiakkuus järjestelmässä luultavasti päättyy.

Ihmiskauppatutkinta voi kestää vuosia ja olla uhrille raastava kokemus, jossa haavat revitään yhä uudestaan auki. Oikeudessa traumatisoitunut uhri voi tuntea nöyryytystä ja pelkoa kohdatessaan syytetyt.

Uhri ei välttämättä myöskään saa korvauksia, vaan rangaistus hyväksikäytöstä voi olla valtiolle menevä sakko.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Venla Roth.
Venla Roth toivoo, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa ihmiskauppaa tutkivat poliisit pääsevät tulevaisuudessa tekemään enemmän kenttätyötä. Sasha Silvala / YLE

Kysymys 4: Auttaisiko seksin oston kriminalisointi uhreja?

Suomessa seksin ostaminen ja myyminen on sallittua, ellei kyse ole parituksen kohteesta, ihmiskaupan uhrista tai alaikäisestä.

Lakia seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä muokattiin 2015 siten, että teko on rangaistava myös tuottamuksellisena. Tämä mahdollistaa myös sellaisen henkilön tuomitsemisen, jonka olisi pitänyt ymmärtää ostavansa seksiä hyväksikäytön uhrilta.

Lakimuutos ei tuonut lisää tuomittuja, vaan heitä on ollut Suomessa vain muutamia vuosittain (siirryt toiseen palveluun). Rangaistus on ollut yleensä sakot. Tietoinen seksikaupan uhrin hyväksikäyttö voidaan mahdollisesti tuomita raiskauksena (siirryt toiseen palveluun) jo ensi vuodesta lähtien (siirryt toiseen palveluun).

Seksin ostaminen ja myyminen julkisella paikalla on kiellettyä järjestyslaissa. Tähän syyllistynyt voi saada poliisilta sakot. Tämä kuitenkin edellyttää, että myyjä ja ostaja saadaan kiinni “verekseltään”. Usein tämä tarkoittaa, että vähintään yksi osapuoli myöntää teon.

Muista Pohjoismaista myös Tanskassa seksin ostaminen on sallittua. Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa se on puolestaan kiellettyä. Ruotsissa on arvioitu, että seksin ostokielto on vähentänyt seksin kysyntää, mutta samalla prostituution ja ihmiskaupan kytkös on tiivistynyt.

Sitten on maita, kuten Hollanti ja Saksa, joissa prostituutio ja bordellit ovat laillisia. Nämäkään maat eivät ole saaneet kitkettyä ihmiskauppaa.

Ylen keskiviikkona julkaistun kyselyn mukaan vain kaksi eduskuntapuoluetta on seksin oston täyskiellon kannalla.

Suomessa monet järjestöt kannattavat seksin ostokieltoa (siirryt toiseen palveluun), kun taas esimerkiksi Sexpo-säätiö on vaatinut kaikkien seksityöhön liittyvien lainsäädännöllisten esteiden poistamista (siirryt toiseen palveluun).

Seksin ostokielto tuskin lopettaisi seksikauppaa Suomessa, mutta sen voi katsoa olevan signaali yhteiskunnalta, että ongelmaan suhtaudutaan vakavasti. Toiminta voisi kuitenkin siirtyä entisestään “maan alle”, mikä vaikeuttaisi uhrien asemaa.

Monika-Naiset liiton ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin Anna Nuotion mielestä Suomessa ongelma on se, että järjestelmä toimii rikosprosessin ehdoilla.

– Uhrikeskeisyys puuttuu meidän oikeusprosesseista monella tapaa, Nuotio sanoo.

Hänen mielestään Suomessa toimivin ratkaisu olisi Ruotsin ja etenkin Ranskan tyyppinen malli. Ranskassa seksiä myyneille naisille taataan erilaisia tuki-, terveys- ja sosiaalipalveluja.

– Siellä tosin ongelma on, että palvelujen saamiseksi pitää olla jo poistunut prostituutiosta. Se ei ole realistista, että seksin myynnistä hyppää suoraan tyhjän päälle, varsinkaan naiselle, jolla on lapsia.

Suomessa jokainen on oikeutettu kiireellisiin terveyspalveluihin (siirryt toiseen palveluun). Pakotetun prostituution uhrit voivat kuitenkin pelätä lähestyä terveydenhuollon ammattilaisia, koska heidät voidaan nähdä viranomaisten kaltaisena riskinä.

Oleellista Nuotion mielestä on, ettei seksin myyntiä kriminalisoida, koska tämä vaikeuttaisi naisten asemaa entisestään.

– Myös käännytyspykälä pitäisi poistaa laista, jotta ihminen uskaltaisi kertoa hyväksikäytöstä. Tällä hetkellä se on riskaabelia.

Kysymys 5: Miten uhrien asemaa aiotaan parantaa?

Suomessa aletaan syksyllä valmistella ihmiskaupan vastaisen työn toimintaohjelmaa (siirryt toiseen palveluun). Alustavissa suunnitelmissa yksi erityistä kehittämistä vaativa teema on, miten ihmiskauppaa voidaan havaita ja torjua nykyistä paremmin.

Venla Roth toivoo, että seksuaalista hyväksikäyttöä tutkivat poliisit pääsevät tulevaisuudessa tekemään enemmän kenttätyötä. Kun ymmärrys ilmiöstä ja tutkinnan tekemisestä kasvaa, myös osaaminen vahvistuu ja pystytään levittämään tietoa ja kokemuksia kollegoille valtakunnallisesti.

– Kun pää saadaan kunnolla avattua, niin kertyy enemmän tietoa siitä, kuinka raakaa ja laajaa toiminta on, Roth sanoo. Luulen, että kaikenlaisia ihmiskauppajuttuja alkaa tulla ilmi enemmän ja enemmän.

Ihmiskaupan uhreja on tarkoitus lähestyä enemmän uhrin tarpeiden näkökulmasta.

– Tarkoitus on, että uhri saisi apua riippumatta siitä, onko rikosprosessi hyväksikäyttäjää vastaan alkanut, miten se jatkuu tai päättyykö se koskaan juuri ihmiskauppatuomioon.

Lue lisää:

Katya tuli seksityöhön Suomeen, koska palkka kotimaassa oli vain 130 euroa kuussa – varakkaasta Suomesta tuli houkutteleva maa ihmiskauppiaille

Pitäisikö seksikaupan lainsäädäntöä muuttaa? Puolueet ovat asiasta eri linjoilla Ylen kyselyssä