"Aikataulu ei ole realistinen" – oppivelvollisuuden laajeneminen voimaan jo ensi syksynä, kunnat ja koulut syyttävät hallitusta hätiköinnistä

Opetuksen laatu voi kärsiä ja hyödyt valua hukkaan, jos oppivelvollisuutta laajennetaan keskellä koronakriisiä.

koulut
opiskelija tekemässä 3d mallinnusta
Samalla kun oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen, opiskelijat saavat oppikirjat ja muut välineet maksutta. Kunnat pelkäävät, että osa laskusta jää niiden maksettavaksi. Eerik Lappalainen / Yle

Joka vuosi peruskoulusta valmistuu 10 000 nuorta, jotka eivät koskaan suorita ammatillista tai lukiokoulutusta. Heillä on riski joutua työttömiksi (siirryt toiseen palveluun) ja aiheuttaa yhteiskunnalle iso lasku.

Hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta pidentämällä oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen.

Uudistus halutaan voimaan nopeasti. Hallituksen ehdotuksen mukaan se koskisi jo tämän syksyn ysiluokkalaisia – heidän olisi pakko hakea keväällä opiskelupaikkaa ja istua koulun penkillä täysi-ikäisyyteen saakka.

Kunnat ja koulut kannattavat uudistusta, mutta toivovat sen lykkäämistä. Ne pelkäävät, että sitä ei ole aikaa ja rahaa toteuttaa kunnolla koronakriisin keskellä.

Hallitus pitää kiinni aikataulusta, vaikka erityisesti keskustalaisista osa epäröi.

Kävimme läpi kolme uudistuksen toteuttamisen keskeistä haastetta.

Lue lisää: Opetusala pyytää aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä − ministeri Andersson pitää kiinni uudistuksen aikataulusta

1. Opetuksen laatu voi kärsiä, jos rahaa ei löydy riittävästi

Uudistuksen hinnasta väännettiin jo ennen koronaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on laskenut, että erityisesti ilmaisten oppimateriaalien ja koulumatkojen hintalappu olisi 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliiton mielestä OKM:n arviosta puuttuu 20 miljoonaa euroa vuodessa. Huoli on, että erotus jää kuntien maksettavaksi, vaikka korona on entisestään kurjistanut taloustilannetta.

Monessa kunnassa suunnitellaan parhaillaan esimerkiksi opettajien lomautuksia.

– Uudistusta ei pitäisi toteuttaa, jos siihen ei saada lisärahaa, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta toteaa.

Ongelma on, että liian vähällä rahalla järjestetystä opetuksesta kärsivät viime kädessä nuoret – eli juuri he, joiden tilannetta uudistuksella oli alun perin tarkoitus helpottaa.

– Eihän se hyvää tiedä opiskelijoiden näkökulmasta. Jostain se raha täytyy löytää opetuksen järjestämiseen, ja opetuksen laatuhan siinä vaarantuu tietenkin, Päivärinta toteaa.

Lue lisää: Oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset uhkaavat karata käsistä – eniten maksavat materiaalit ja koulumatkat

Kuntaliiton Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta
Kuntaliitto kannattaa uudistuksen lykkäämistä vuodella. Kuvassa opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

2. Uudistus ei välttämättä pure koulupudokkuuden todellisiin syihin

Rahan määrän lisäksi toinen kysymys on, mihin sitä käytetään. Opettajien mielestä rahat pitäisi suunnata toisin, jotta nuoret todella hyötyisivät niistä.

– Nyt varatusta rahasta lähes kaikki menee materiaaleihin ja matkoihin, kun sitä pitäisi käyttää opetuksen ja opinto-ohjauksen lisäämiseen, Opettajien ammattijärjestön (OAJ) koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen arvioi.

Lahtinen viittaa muun muassa vuoden 2017 Nuorisobarometriin (pdf, s.49 (siirryt toiseen palveluun)), jonka mukaan koulun keskeyttämisen syy ei yleensä ole koulutuksen hinta, vaan väärä alavalinta tai muut opetuksen ongelmat.

– Se 15–16 prosenttia ikäluokasta, joka keskeyttää peruskoulun jälkeen, tarvitsisi enemmän tukea. Nyt sitä ei pystytä tarjoamaan.

Kouluista kantautuu samankaltainen viesti.

Kainuun ammattiopiston rehtori Raimo Sivosen mukaan velvollisuus ei itsessään auta nuoria, joilla on vaikea elämäntilanne ja heikot valmiudet opiskeluun.

– Ongelma on, ovatko kaikki oppilaitokseen hakevat kyvykkäitä opiskelemaan toisella asteella.

– Todennäköisesti ainakin alkuun ”pakkohakijoista” huomattava osa on jonkin erityistuen tarpeessa ja edellyttää enemmän ohjausta ja muita toimenpiteitä.

OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen.
Opettajien ammattijärjestö haluaisi ajoittaa valmistaviin koulutuksiin tehtävän uudistuksen samaan aikaan oppivelvollisuuden laajentamisen kanssa, kertoo koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen. Leena Koskela

3. Uudistuksen toteuttaminen voi kärsiä koronakriisistä

Koulu alkaa ensi viikolla, ja monessa opinahjossa pohditaan parhaillaan, miten oppilaat ja opettajat pidetään turvassa, millaisia aukkoja koronakevät on jättänyt osaamiseen ja mitä tehdään, jos toinen aalto tulee.

– Ei heillä ole ollut aikaa miettiä tulevaa oppivelvollisuuden uudistusta, toteaa OAJ:n Nina Lahtinen.

Opettajien ammattijärjestö haluaisi lykätä uudistusta vuodella, koska oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä.

Peruskouluissa pitää pohtia, miten ysiluokkalaisia ohjataan uudistuksen edessä ja toisella asteella taas etsiä ilmaisia kirjoja ja tietokoneita ja varautua opiskelijamäärien kasvuun.

– Aikataulu ei ole realistinen. Monta asiaa on ratkaisematta ja ensi vuoden elokuu tulee liian pian, toteaa rehtori Raimo Sivonen.

Saimaan ammattiopisto Sampon rehtori Antti Lehmusvaara kertoo sähköpostitse, että tarkoituksena oli kehittää uusille oppivelvollisille lisää palveluita, kuten pajatoimintaa.

– Jos laki tulee voimaan jo ensi vuonna, emme tule saamaan haluamaamme palvelupakettia kunnolla valmiiksi.

Oppivelvollisia pitää myös pystyä seuraamaan peruskoulun ja toisen asteen välillä, mikä vaatii tietojärjestelmien yhdistämistä.

– Näitä muutoksia ei saada valmiiksi hetkessä, koska niitä voidaan lähteä suunnittelemaan vasta lain hyväksymisen jälkeen, Lehmusvaara jatkaa.

– Näin merkittävää koulutuspoliittista uudistusta ei pidä tehdä kiireessä, vetoaa myös Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen.

Hallitus pitää kiinni aikataulusta, vaikka keskusta epäröi

Hallituksessa ei kuitenkaan olla valmiita neuvottelemaan uudistuksen aikataulusta.

– Kyllä se etenee ihan suunnitellussa aikataulussa. Tarkoitus on antaa esitys eduskunnalle syyskuussa ihan normaaliaikataulussa budjettilain muodossa, toteaa opetusministeri Li Andersson (vas.).

Päähallituspuolue SDP on samoilla linjoilla.

– Siitä, että osa nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa, aiheutuu niin iso kustannus, että varsinkaan koronakriisin jälkeen meillä ei ole siihen enää varaa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.).

Li Andersson nojaa puistossa puun oksaan.
Oppivelvollisuuden pidentämisen rahoitus ratkeaa syksyn budjettiriihessä. Opetusministeri Li Andersson pitää kiinni uudistuksen aikataulusta. Arttu Timonen / Yle

Hallitus ei kuitenkaan ole asiassa aivan niin yhtenäinen kuin se antaa ymmärtää. Erityisesti keskustalaiset korostavat puheenvuoroissaan uudistuksen välittömiä kustannuksia.

Ylen alkukesän kyselyssä juuri keskustan kansanedustajat suhtautuivat kysymykseen epäröiden. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi huhtikuussa Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että hallituksessa ei ole yksimielisyyttä oppivelvollisuuden laajentamisesta, vaan asia ratkaistaan syksyn budjettiriihessä.

Nyt Mika Lintilä ei ehtinyt vastata Ylen kysymykseen aiheesta. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sen sijaan kommentoi näin:

– Hallitus on sitoutunut kaikkiin asioihin hallitusohjelmassa, mutta rahaa ei tipu taivaasta.

– Talouden vakiinnuttaminen ja kasvun mahdollistaminen on nyt kaikista keskeisintä, ettemme menetä myöskin tulevaa vuosikymmentä velkaantumiselle.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Koronakriisi uhkaa lykätä maksutonta lukio- ja ammattikoulutusta – oppivelvollisuuden laajentaminen lausuntokierrokselle

Moni kunta miettii, nostetaanko oppivelvollisuusikää liian äkkiä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus