Heidi Ahola sai korkeakoulun avoimessa väylässä parhaat mahdolliset arvosanat – jäi silti ilman opiskelupaikkaa: "Tuntuu epäoikeudenmukaiselta"

Vaikka opiskelisi hyvällä menestyksellä, voi kilpailu ja väylien suosio mutkistaa sisäänpääsyä entisestään.

avoin yliopisto
Heidi Ahola seisoo kuvassa.
Heidi Ahola toivoo, että saisi haettua avoimen yliopiston perusopintojen todistuksella opiskelemaan logopediaa myös ensi vuonna.Heidi Aholan kotialbumi

22-vuotias Heidi Ahola opiskeli Oulun yliopiston avoimessa väylässä logopediaa syksystä 2019 kevääseen 2020. Tuona aikana hän suoritti väylähakua varten vaadittavat logopedian perusopinnot, mutta haaveissa oli saada varsinainen opiskelupaikka Oulun yliopistossa.

Ahola haki opiskelemaan logopediaa jo viime vuonna, mutta ei saanut silloin opiskelupaikkaa. Hän oli siis tänä keväänä edelleen ensikertalainen hakija.

Avoimessa haussa logopedian tutkintopaikan saamiseksi vaaditaan muun muassa suomalaisessa korkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa vähintään keskiarvolla 4 suoritetut logopedian perusopinnot.

Perusopintoihin kuuluu yhteensä viisi opintokokonaisuutta, joista Ahola kertoo saaneensa keskiarvoksi 5 eli parhaan mahdollisen arvosanan. Aholan mukaan hän sai parhaimman arvosanan myös kaikista kurssin aikana suoritetuista osatehtävistä ja tenteistä. Mahdollisuudet päästä tutkinto-opiskelijaksi vaikuttivat hyviltä.

Hakutulosten tultua julki Ahola sai kuitenkin ikäväkseen todeta, että hän jäi ensimmäiselle varasijalle.

– Kun sain tietää varasijasta, päätin soittaa yliopistolle ja kysyä tilanteesta. Minulle kerrottiin, että yhteensä 13 henkilöä oli saanut kurssista keskiarvoksi viitosen. Näistä oli sitten kymmenelle arvottu tutkintopaikka.

Arpa siis ratkaisi, ettei opiskelupaikka Heidi Aholalle auennut.

Valintakriteerit ilmoitetaan etukäteen

Oulun yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman sivulla Opintopolku-palvelussa valintakriteereistä kerrotaan, että avoimen väylän kautta opiskelijoita valitaan yhteensä kymmenen, joista ensikertalaisille on varattu yhteensä kuusi paikkaa.

Hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen opintopisteillä painotetun perusopintojen keskiarvon perusteella. Jos valittavien kiintiö ylittyy tasapistetilanteessa, järjestelmä eli Opintopolku arpoo tasapistesijalla olevien järjestyksen.

– Tasapistetilanteen arvonta on melko tyypillinen monissakin valintaperusteissa. Se on tietysti aika raaka. Joissain kohteissa on useampia tasapistesääntojä tai muita valintakriteerejä, kommentoi Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius.

Valintaperusteet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta

Heidi Aholan mukaan hän oli tietoinen opintopolussa ilmoitetuista valintaperusteista, ja aiheesta oli puhetta myös avoimen yliopiston kurssilla.

– Siellä mietittiin, että aiotaanko sisäänpääsijät arpoa vai ei. Tuntui, että kurssilla oli todella kova kilpailu siitä, kuka opiskelemaan sitten pääsee.

Valinnasta ulos jäänyt Ahola on sitä mieltä, että pelkkä keskiarvo ei kuitenkaan määritä todellista paremmuusjärjestystä ja kokee sen perusteella tehtävän arvonnan epäoikeudenmukaiseksi.

– Kurssiarvosana rakentui monista pienemmistä tehtävistä. Olin itse saanut kaikista arvosanan 5, mutta tiedän, että sisään on päässyt sellaisia, joilla on voinut olla arvosanoja 4 ja 5, mutta keskiarvoksi tullut 5. Lopuksi on katsottu vain kurssin yhteiskeskiarvot, joista arvonnat on tehty.

Aholan mukaan valintaperusteet olisivat oikeudenmukaisempia, jos yliopisto esimerkiksi hajauttaisi opiskelijoiden arvosanat pienempiin osapisteisiin sekä tarkastelisi niitä ja tenttipisteitä tenttiarvosanan sijaan. Vaihtoehtoisesti Ahola ehdottaa myös parhaiten menestyneiden opiskelijoiden haastatteluja yhdeksi valintatavaksi.

– Arvosanojen välille olisi voitu saada näin lisää hajontaa, ja opiskelijat olisi voitu asettaa tarkemmin paremmuusjärjestykseen. Tenttiarvosanan sisään voi mahtua hyvin monta pistettä, Ahola sanoo.

Hyvistä on vaikea valita

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan arvosanojen hajauttaminen sekä tenttiarvosanojen tarkastelu olisivat teoriassa mahdollisia valintatapoja, mutta niihinkin liittyy hankaluutensa.

– Nämä olisivat mahdollisia, mikäli sisäänottoon kelpaisi vain Oulun yliopistossa tehdyt opinnot. Haussa huomioidaan kaikki suomalaisissa korkeakouluissa tehdyt opinnot ja kaikissa korkeakouluissa perusopinnot ovat vähän erilaisia, joten on vaikea löytää arvosanan lisäksi muuta yhteistä.

Aiemmin ilmoitettuja valintaperusteita ei Sareniuksen mukaan voi myöskään enää myöhemmin kesken hakuajan muuttaa. Sareniuksen mukaan voi kuitenkin olla mahdollista, että valintaperusteisiin tehdään muutoksia seuraaville vuosille.

– Valintaperusteita parannetaan aina edellisen vuoden oppiman perusteella, eli mikäli ongelmia ilmaantuu, pyritään niitä parantamaan.

Sareniuksen mukaan aihetta ja vaihtoehtoisia yliopistojen yhteisiä valintaperusteita on pohdittu. Arvosanoihin perustuvia valintakriteerejä vaikeuttaa kuitenkin myös alalla vallitseva kilpailu ja opiskelijoiden motivoituneisuus.

– Logopedia on ala, jossa opiskelija suorittavat usein opinnot hyvin arvosanoin. Se on tietenkin sellainen asia, jota täytyy vielä miettiä.

Päätöksestä oikaisupyyntö

Mikäli hakija ei ole tyytyväinen opiskelijavalinnan tulokseen, on siitä mahdollista tehdä oikaisupyyntö korkeakoulun tutkintolautakunnille. Ahola päätti tehdä omasta tilanteestaan oikaisupyynnön Oulun yliopistolle.

Oikaisupyynnön saadessaan tiedekunta pyytää valintakokeiden tarkistajilta vastineet, jotka käsitellään tiedekunnassa. Tiedekunnan valintatoimikunta käsittelee vastineet ja tekee esityksen tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön aiheellisuudesta tai aiheettomuudesta.

Lopulta tutkintolautakunta käsittelee vastineet ja tekee päätöksen oikaisupyynnöstä. Mikäli oikaisupyynnön myötä päätökseen tulee muutoksia, voidaan opiskelijalle myöntää opiskelupaikka.

– Jos tutkintolautakunta katsoo, että valintaperusteluita ei olla noudatettu, voidaan opiskelijalle tarjota opiskelupaikka, Sarenius sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että tämänkaltaisessa tapauksessa ilmenee virhettä, vaikkakin myöntää arvosanoihin liittyvien valintaperusteiden ongelman.

– Tiedot syötetään järjestelmään ja järjestelmä määrittää valintajärjestyksen. Mielestäni tästä ei ole poikettu millään lailla, kun valinta on tehty normaalisti.

Kevään opiskelijavalinnoista on tehty useita kanteluita myös eduskunnan oikeusiamiehelle. Oikeusasiamies oli saanut kesäkuun lopussa lähes sata kantelua koronakevään opiskelijavalinnoista. Yksi kantelun tekijöistä oli Heidi Ahola.

– Yliopiston tulisi valita parhaat opiskelijat opiskelijoiksi, oli kyseessä mikä tahansa valintakeino. Mielestäni näin ei ole käynyt, joten sillä perusteella tein kantelun.

Avoin väylä tienä yliopistoon

Kun opiskelee riittävästi avoimen korkeakoulun opintoja ja arvosanat ovat tarpeeksi hyviä, tie tutkinto-opiskelijaksi voi avautua niiden perusteella eli ilman yhteishaun todistusvalintaa tai valintakokeisiin osallistumista.

Aina opintomenestys ei kuitenkaan riitä opiskelupaikan saamiseksi. Vaikka opiskelisi hyvällä menestyksellä, voi kilpailu ja väylien suosio mutkistaa sisäänpääsyä entisestään.

Yle Uutiset kertoi viime viikolla korkeakoulujen avoimista opinnoista, joiden kautta voi päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun sekä väylistä, jotka ovat aiheuttaneet hämmennystä.

Ensi vuonna uudestaan

Heidi Ahola kertoo, että sai tänä vuonna korkeakouluhaussa opiskelupaikkoja jo muualta, mutta on päättänyt, että aikoo hakea ensi vuonna vielä uudestaan logopediaan.

– Ensimmäisellä kerralla olin toisella varasijalla ja nyt ensimmäisellä. Jos sitten ensi vuonna nappaisi, Ahola naurahtaa.

Ahola aikoo käydä myös korottamassa ylioppilastodistuksen arvosanoja, jotta hänellä olisi parempi mahdollisuus päästä kouluun todistusvalinnassa. Lisäksi hän toivoo, että avoimen väylän haku olisi myös ensi vuonna käytössä.

– Sitä ei ole vielä tiedossa, että voinko vanhoilla papereilla hakea uudestaan. Toivottavasti saisin kuitenkin haettua avoimen yliopiston perusopintojen todistuksella myös ensi vuonna, kertoo Heidi Ahola.

Lue lisää:

Ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille markkinoidaan nyt pääsykokeetonta reittiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun – me löysimme 8 ongelmaa

Psykologian opiskelu ei annakaan psykologin pätevyyttä – moneen ammattiin ei pääse yliopiston avointa väylää pitkin, ja se voi olla opiskelijalle yllätys

Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa