Kokenut kuntien yhdistäjä povaa koronan ajavan kuntia liitoksiin – "Jos toinen aalto tulee, on hankala laskea nykyisen rakenteen varaan"

Talousahdinko saa kunnat entistä herkemmin liitosajatuksiin, uskoo kuntajakotyön konkari Eero Laesterä.

Kuntauudistus
Kuntavaakunoita käytävän seinillä.
Kuntatalon seiniä koristavien vaakunoiden määrä voi lähivuosina taas pienentyä, kuntatalouden asiantuntija arvioi.Mauri Ratilainen / AOP

Kevään koronarajoitusten talousvaikutukset iskivät kunnissa jo valmiiksi heikkoon tilanteeseen. Edessä voi olla kuntaliitosten aalto, etenkin jos syksy tuo tullessaan toisen korona-aallon.

Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä toteaa, että parinsadan kunnan lähitulevaisuus näytti ankealta jo alkuvuodesta ministeriön tekemien laskelmien valossa.

– Kun tarkastelimme kuntien tilannetta tammikuussa muun muassa väestökehityksen valossa, yli kahdensadan kunnan vuosikate oli lähivuosina menossa pakkaselle, Laesterä kuvailee.

Laesterä muistuttaa, että kun vuosikate menee pakkaselle, jotain pitää tehdä, ja kuntaliitosten todennäköisyys on silloin suurempi kuin tällä hetkellä.

Sote auttaa muttei pelasta

Koronakevät ei ole helpottanut tilannetta, eikä jälleen kerran odotettavissa oleva sote-uudistuskaan pelasta kaikkia.

Valtiovarainministeriössä on tehty laskelmia myös siitä, miten väestömuutos, korona ja sote-uudistus yhdessä vaikuttavat kuntatalouteen.

– Kyllä sote auttaa, mutta se ei palauta kuntien taloutta sillekään tasolle, millä se oli tammikuussa. Koronan isku oli raju, ja jos toinen aalto tulee, on hankala laskea nykyisen kuntarakenteen varaan, Laesterä sanoo.

Eero Laesterä
Eero Laesterä on vaikuttanut aiemmin myös kuntapolitiikassa Pälkäneellä kokoomuksen edustajana, mutta jättänyt tänä vuonna luottamustoimensa.Ari Ijäs

Eero Laesterä on osallistunut lukuisiin kuntajakoselvityksiin. Nykyisin hän työskentelee FCG Finnish Consulting Group -konsernissa, joka osti Laesterän aiemman yhtiön Perlaconin tänä keväänä.

Laesterä selvittää parhaillaan Keski-Suomessa Kyyjärven kuntaliitosmahdollisuuksia valtiovarainministeriön nimittämänä. Hänen edellinen urakkansa oli Honkajoen ja Kankaanpään kuntajakotyö, jonka tuloksena kunnat yhdistyvät ensi vuoden alusta.

Eero Laesterä arvioi, että lähivuodet lisäävät halukkuutta kuntaliitoksiin. Hän ei kuitenkaan usko, että liitosinto kohoaa tasolle, jolla se oli Vanhasen ensimmäisen hallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen vilkkaimpina vuosina.

PARAS-hanke kannusti kuntia liitoksiin erilaisilla porkkanoilla vuosina 2006–2012. Eniten kuntaliitoksia nähtiin vuosina 2007 ja 2009. Vuonna 2009 lähes sata kuntaa oli mukana kuntaliitoksissa, ja kuntien määrä väheni reippaasti.

Suomessa on nyt 310 kuntaa, kun vielä vuonna 2006 niitä oli 431.

Eero Laesterä arvelee, että tulevien kuntaliitosten määrä riippuu paitsi kuntataloudesta myös siitä, millaisia yhdistymisavustuksia valtio myöntää liitosporkkanaksi. Riittävä taloudellinen houkutin lisää liitoshaluja, selvitysmies toteaa.