Tehdäänkö tulevaisuuden bensa vedestä ja ilmasta? Professori pitää sitä mahdollisena, mutta Suomessa keskitytään yhä biopolttoaineisiin

Ratkaisu ilmastoystävälliselle liikenteelle on keksitty, mutta tiedossa ei ole, milloin se lyö kunnolla läpi.

Synteettinen polttoaine
Kajaanissa valmistetaan bioetanolia sahanpurusta.
Kajaanin bioetanolitehtaasta halutaan osaamiskeskus biomassapohjaiselle polttoainetuotannolle.Timo Sihvonen / Yle

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja. Nyt pinnalla on uusi teknologia, jonka myötä vedestä ja ilmasta on mahdollista valmistaa bensaa ja dieseliä, joiden käyttö ei kiihdytä ilmastonmuutosta.

Kyse on synteettisten polttoaineiden tuotannosta. Tässä menetelmässä tehtaiden piipuista vapautuvasta kaasusta pyritään saamaan hiilidioksidia talteen ja uusiokäyttöön.

Kuluttajan näkökulmasta mikään ei muuttuisi, vaikka polttoaine vaihtuisikin ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon, kertoo LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola.

Aholan mukaan tällä hetkellä kuluttajille tarjolla olevien ensimmäisen polven biopolttoaineiden ongelma on siinä, että ne vievät viljelysmaata maataloudelta ja eivät välttämättä tuota päästövähennyksiä.

Jätteistä tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla pystytään korvaamaan Aholan mukaan vain prosentteja fossiilisista polttoaineista. Tästä syystä jätteiden muuntaminen polttoaineeksi ei riitä mittakaavaltaan ratkomaan ongelmaa.

– Loppuosaan tarvitaan muita keinoja, ja synteettiset sähköpolttoaineet voisivat olla merkittävä osa ratkaisua, Ahola kertoo.

Biopolttoaineisiin panostetaan edelleen, mutta sen kannattavuudesta ollaan eri mieltä

Vaikka vedystä puhutaan isona ratkaisuna polttoaineiden ilmastoystävällisyydessä, biopolttoaineiden kehitys jatkuu edelleen.

St1:llä on Kajaanissa Cellunolix-bioetanolitehdas, joka käyttää raaka-aineenaan sahanpurua etanolin valmistuksessa. Vastaavaa tehdasta ei maailmalla ole aiemmin ollut. Nyt tehtaan suhteen on suuret suunnitelmat ja siitä halutaan tehdä osaamiskeskus biomassapohjaiselle polttoainetuotannolle.

Jo tällä hetkellä Kajaanista käsin etäoperoidaan muita tuotantolaitoksia. Alusta saakka tehtaan tuplausta on toivottu, mutta nyt puhutaan viisinkertaisesta laitoksesta.

– Kainuu ja Kajaani on se, missä raaka-ainesaatavuus, infrastruktuuri ja osaaminen kohtaavat, St1:n biojalostamoliiketoiminnan johtaja Patrick Pitkänen perustelee.

Polttoainevalikoimaa huoltoasemalla.
Kuluttajan näkökulmasta mikään ei muuttuisi, vaikka polttoaine vaihtuisikin ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon.Jarmo Nuotio / Yle

Pitkänen arvelee, että synteettisiin polttoaineisiin siirtyminen tulee kestämään vielä jonkin aikaa. Koska synteettiset polttoaineet eivät ole vielä kuluttajien saatavilla, on Pitkäsen mielestä on hyvä keskittyä myös siihen, mitä on jo olemassa. Siksi yhtiö kehittää yhä edelleen bioetanolia.

– Synteettisillä polttoaineilla on aikansa, mutta nyt ollaan menossa vielä biopolttoaineissa, Pitkänen tuumaa.

LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola on eri mieltä. Hänen mielestään enää ei ole järkeä panostaa biomassapohjaisen polttoaineen tuotantoon. Teknologian kehittymisen myötä Ahola uskoo, että pian on mahdollista tuottaa tehokkaasti synteettistä polttoainetta. Hänen mukaansa tärkeämpää olisi keskittyä globaalimpaan kehitykseen.

– Miksi biomassapohjasiin polttoaineisiin keskityttäisiin, kun synteettisissä polttoaineissa on tulevaisuus? Ahola pohtii.

Ilmastoystävällisten polttoaineiden käyttöönotto kaipaa vielä kehitystä

Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindfors arvelee, että synteettiset polttoaineet ovat kuluttajien käytössä pienessä mittakaavassa jo viiden vuoden sisällä, mutta isossa mittakaavassa aikaa menee paljon kauemmin. Yksi syy tälle on uusiutuvan vedyn tuottamiseen vaadittava runsas sähkön määrä.

Lindforsin mukaan tällä hetkellä uusiutuvan sähkön saatavuus on vähäistä. Sen tulisi kasvaa merkittävästi ennen kuin vedyn tuottaminen polttoaineeksi voi tehdä merkittävän läpimurron.

LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola uskoo, että ratkaisu sähkön käyttöön voitaisiin taata uusiutuvalla ja päästöttömällä sähköllä, kuten tuuli- ja aurinkosähköllä. Kun sähköä on edullisesti tarjolla, synteettisten polttoaineiden tuotanto voisi lähteä kunnolla käyntiin.

Suomella mahdollisuus olla teknologian edelläkävijä

Isoja teollisuustuotantolaitoksia synteettisten polttoaineiden valmistukseen ei vielä ole. Jero Ahola toivoo, että Suomi olisi ensimmäinen maa, joka onnistuu toteuttamaan ison laitoksen synteettisten polttoaineiden valmistukseen. Käsillä olisi uusi teollisuuden ala, joka ratkoisi globaaleja ongelmia ilmastonmuutoksen ehkäisijänä. Tämä olisi hyvä myös Suomen talouden kannalta.

– Teknologian kehitys mahdollistaisi suomalaisille yrityksille vientiä maailmanlaajuisesti, Ahola perustelee.

Tällä hetkellä suomalaisella Q Power -yhtiöllä on meneillään neuvottelut useiden eri tahojen kanssa sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla. Markkinoille ollaan suuntaamassa mahdollisimman pian uuden ilmastoystävällisen polttoainevaihtoehdon kanssa.

– Nyt keskustellaan siitä, missä tuotantomittakaavassa synteettisen metaanin tuotantoa aletaan tuottaa eteenpäin, kertoo Q Power -yhtiön tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo.

Q Power -yhtiön tavoitteena on, että tämän vuoden puolella solmittaisiin useampi tuotantomittakaavan sopimus, jotta ensimmäisiä tuotantolaitoksia päästäisiin rakentamaan.

– Varmaa ei vielä ole, tuleeko ensimmäiset tuotantolaitokset Suomeen, vai jonnekin muualle, Alitalo kertoo

Herättiko juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 10. elokuuta kello 23:een asti.