Valtiovarainministeri Vanhanen: Nyt on elvytyksen, ei leikkauslistojen aika

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) valmistelee ensi vuoden budjettia ja sanoo, että viennin näkymät on huolista ehdottomasti suurin.

Budjettiriihi
valtiovarainministeri Matti Vanhanen
Matti Vanhanen pitää valtiovarainisterin tehtävää projektina, jonka päättymishetken hän tietää mutta ei kerro.Berislav Jurišić / Yle

Matti Vanhasella (kesk.) on paljon ministeripäiviä, mutta vasta pari kuukautta valtiovarainministerinä. Parhaillaan meneillään on ensi vuoden budjetin valmistelu. Koko hallituksen budjettiriihi pidetään tavallista myöhemmin eli ensi kuun puolivälissä.

Vanhasen mukaan ensi vuoden budjettia tehdään "aikamoisessa sumussa". Sumu on syntynyt koronan aiheuttamasta talouspudotuksesta. Suomen tärkeimmän vientimaan Saksan bruttokansantuote, bkt, painui toisella vuosineljänneksellä peräti 10 prosenttiyksikköä miinukselle (siirryt toiseen palveluun). Myös Yhdysvalloissa talous sukeltaa ja työttömyys nousee jyrkästi.

Vanhanen oli Politiikan toimittajien yhdistyksen lounasvieraana perjantaina.

Ei luvassa uusia elvytyspaketteja

Vanhasen mukaan lähiajan talouden huolista Suomen viennin tulevaisuus on suurin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hallitus tekisi vientiteollisuudelle uusia elvytyspaketteja. Ei. Vanhasen mukaan hallitus ei laadi uusia elvytyspaketteja eikä lisätalousarvioita.

Sen sijaan Vanhanen peräänkuuluttaa jo tehtyjen kotimaisten elvytyspakettien ja EU:n jättiläismäisestä elvytyspaketista Suomelle tulevien yhteensä kolmen miljardin euron tarkkaa yhteensovittamista.

Vanhanen muistuttaa, että EU:n nettomaksajana Suomen on oltava erityisen tarkka siinä mitä elvytysrahoilla polkaistaan liikkeelle. Vanhanen kuvaa, että yhden elvytyseuron on tuotettava enemmän kuin kaksi takaisin, sillä käytännössä Suomen EU:lta saama euro maksaa kaksi.

Vanhanen puolustaa EU:n elvytyspakettia

Sinänsä Vanhanen puolustaa unionin yhteistä elvytyspakettia, vaikka se velkarahalla luodaankin. Hän muistuttaa vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, joka lähti yhden amerikkalaispankin konkurssista ja johti Suomenkin tekemään EU-maana yhdellä päätöksellä 50 miljardin euron pankkitakaukset. Kriisi sattui Vanhasen pääministerivuosiin. Euroopan pankkijärjestelmä pelastui eikä takuita tarvinnut koskaan panna maksuun.

Vanhanen pitää sitä esimerkkinä siitä kuinka EU voi tehdä yhden poikkeuksellisen järjestelyn ilman, että siitä tulee uusi toistuva käytäntö. Siksi Vanhanen uskoo, että myös 750 miljardin euron elvytyspaketti jää ainutkertaiseksi.

Vanhasen mukaan ensi ja vielä sitä seuraavankin vuoden budjetit ovat elvyttäviä, eikä nyt ole aika edes puhua leikkauksista. Talous on psykologiaa eikä kansalaisten luottamus vahvene eikä ostopäätöksiä synny, jos suurten lomautusten aikaan ruvetaan puhumaan menoleikkauksista.

Vanhasen mukaan kansalaiset kyllä ymmärtävät hyvin, että elvytys on aina jollain aikavälillä maksettava takaisin, mutta nyt on keskityttävä talouden vahvistamiseen.

– Nyt eletään elvytysvaihetta. Ja niin kuin aikaisemmissakin suhdannekäänteissä elvytystä yleensä seuraa finanssipolitiikan tavalla tai toisella tehty kiristäminen, mutta se on tulevaisuudessa edessä. Siitä ei nyt budjettiriihessä tehdä päätöksiä vaan nyt keskitytään toimiin, joissa tässä alenevassa kierteessä lisätään kansalaisten ja yritysten luottamusta siihen, että kyllä Suomi ja suomalaiset tästä selviävät, Vanhanen perustelee.

Työllisyysasteen uusi tavoite 77–78 %

Vanhanen pitää nyanssieroina ministerien erilaisia käsityksiä siitä, pitääkö budjettiriihessä olla selvyys hallitusohjelmaan kirjattujen uusien työpaikkojen synnystä. Ennen koronaa tarkoitus oli, että budjettiriihessä pitäisi kyetä osoittamaan, että puolet hallitusohjelmaan kirjatuista 60 000 uudesta työpaikasta on jo syntynyt.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on väläyttänyt, että asia olisi hallituksessa esillä vasta joulukuussa. Keskustan puheenjohtajanpaikasta taisteleva entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni puolestaan pitää kiinni alkuperäisestä aikataulusta.

Vanhasen mukaan hallitusohjelman ajantasaisuutta ei tarkastella budjettiriihessä vaan vasta hallituksen puoliväliriihessä ensi keväänä.

Vanhasesta on selvää, että työllisyysaste on saatava talouden syväsukelluksen jälkeen korkeammaksi kuin nyt hallitusohjelman tavoitteena oleva 75 prosenttia. Hänestä 77–78 prosenttia ole lainkaan epärealistista, sillä se on totta jo monella paikkakunnalla, muun muassa hänen kotikunnassaan Nurmijärvellä.

Puoluekokouksen ratkaisevat minuutit

Vanhanen aloitti valtiovarainministerinä kesäkuussa, kun Katri Kulmuni jätti hallituksen puhekoulutuslaskujen takia. Vanhanen toistaa, että hän ei pyri mihinkään ja valtiovarainministerin pesti on hänelle projekti, jonka keston hän itse tietää mutta ei kerro. MTV uutisten erillishaastattelussa Vanhanen sanoo (siirryt toiseen palveluun), ettei istu ministerinä vaalikauden loppuun. Eduskuntaan hän ei aio ensi vaaleissa enää pyrkiä.

Keskusta valitsee uuden puoluejohtajan syyskuun alun puoluekokouksessa. Ennakkoon on arveltu, että puolue hajoaa pahasti kahtia valittiinpa keulapaikalle Kulmuni tai Annika Saarikko. Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Vanhanen sanoo nähneensä aika monta keskustan henkilövaalia.

Ratkaisevina hän pitää vaalituloksen julistamisen jälkeisiä minuutteja. Mitä sanoo uusi puheenjohtaja, mitä toiseksi jäänyt? Siinä ratkeaa Vanhasen mukaan se, missä tilassa puolue on seuraavat vuodet.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Pääministeri Sanna Marin: Hallituksen takaraja työllisyystoimien sopimiseksi venyy kohti loppuvuotta – Vanhanen: Päätöksiä tehdään

"Pandemiapelosta" pitää päästä eroon, sanovat ekonomistit Ylen kyselyssä – Suomen viennin vaikeimmat ajat voivat olla edessä syksyllä