1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Akava

Fjäder vastaan Teikari – Korkeakoulutettujen Akavassa virisi johtajakisa, jonka voitto näyttää kuitenkin jo ratkenneen

Sture Fjäder puhuu mielellään keskiluokasta, Maria Teikari yhdenvertaisuudesta. Jompi kumpi nousee korkeakoulutettujen Akavan johtoon elokuun lopulla. Numerot ovat Fjäderin puolella.

Akava
Sture Fjäder ja Maria Teikari
Sture Fjäder on johtanut Akavaa vuodesta 2011. Hänet haastava Maria Teikari työskentelee Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) palvelujohtajana.Akava, Henrietta Hassinen / Yle

Pelin piti olla selvä.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan liittokokous olisi toukokuun lopulla. Jäsenliittojen edustajat valitsisivat Sture Fjäderin järjestön johtoon. Jatkokaudelle, ilman vastaehdokkaita.

Maaliskuussa Yle kertoi, että Akavan kulisseissa oli etsitty ja yritetty houkutella vastaehdokkaita kisaan – tuloksetta.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuissa nähtiin hetken koittaneen. Liiton palvelujohtaja Maria Teikari päätti lähteä mukaan Akavan puheenjohtajakisaan, vaikka aikaa kampanjalle olisi niukasti.

Sitten tuli korona. Se siirsi paitsi puolueiden, myös isojen järjestöjen kokouksia keväältä syksymmälle.

Puheenjohtajadebatille avautui tilaa.

”Kuulin ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa, että nimeäni on pidetty esillä. Samaan aikaan alkoi kiertää huhu, että puheenjohtajan jatkokausi olisi sovittu jo joissakin pöydissä."

Tarina kuulostaa tutulta. Istuvaan johtajaan ei olla tyytyväisiä. Herää keskustelua, jossa heitellään nimiä. Kuka lähtisi haastajaksi?

– Jo useamman vuoden ajan on ollut tiedossa, että on jäsenliittoja, joissa toivotaan vaihtoehtoja nykylinjalle, Teikari sanoo.

– Kuulin ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa, että nimeäni on pidetty esillä. Samaan aikaan alkoi kiertää huhu, että puheenjohtajan jatkokausi olisi sovittu jo joissakin pöydissä.

Tällaisella huhulla on usein kilpailua hillitsevä vaikutus. Niin saattoi käydä tälläkin kertaa, Teikari arvelee.

– Se ehkä vaikutti siihen, että useat tässä pyörineet nimet hävisivät keskustelusta. Lupasin sitten harkita ehdokkuutta.

Päätös tehtiin Teikarin oman liiton, Yhteiskunta-alojen korkeakoulutettujen (YKA) hallituksessa maaliskuussa. YKAan kuuluu asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä yhteiskuntatieteilijöitä.

Teikari on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. YKAn puheenjohtaja Antton Rönnholm on Teikarin puoluetoveri ja SDP:n puoluesihteeri.

Onko asioilla yhteys?

– Eivät ne liity toisiinsa mitenkään. YKAn suurimmat ryhmät ovat sitoutumattomien lista, jossa on myös kokoomuslaisia, keskustalaisia ja RKP:n jäseniä, sekä vihreät. Nimiä alettiin pyöritellä syksyllä valtuuston keskustelussa.

Maria Teikari
– Jo useamman vuoden ajan on käyty keskustelua siitä, että on jäsenliittoja, joissa toivotaan vaihtoehtoja Akavan nykylinjalle, Maria Teikari sanoo.Henrietta Hassinen / Yle

Vaihtoehtojen etsiminen nykylinjalleei ole Akavassa ihan uutta. Fjäderiin on oltu tyytymättömiä aiemminkin.

Muutama esimerkki:

Vuonna 2013 perustettiin Akavakapina-niminen Facebook-ryhmä, joka vaati puheenjohtajalle potkuja ”sukupolvisodan lietsomisen” vuoksi. Fjäder oli puolustanut Helsingin Sanomien haastattelussa niin kutsuttua Ruotsin mallia, jossa potkuja jaettaessa nuoret lähtevät ensimmäisenä kävelemään. (Tämän jutun haastattelussa Fjäder sanoi itsensä ja Akavan vastustavan Ruotsin mallia.)

Vuonna 2017 syntyi kohu Fjäderille tehdystä sopimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan hän saisi palkkaa Akavasta eläkeikäänsä saakka – vaikka ei tulisi valituksi enää jatkokaudelle.

Lokakuussa 2018 Fjäder puolestaan suututti osan Akavan jäsenliitoista ehdottamalla pienemmän palkan maksamista kouluttamattomille maahanmuuttajille. Hän pyysi myöhemmin lausuntoaan anteeksi.

Keskustelut ovat aina päätyneet siihen, että Fjäderillä on Akavan hallituksen ja tätä kautta myös jäsenliittojen luottamus.

Teikarin mielestä ammattiyhdistysliikkeellä voisi olla paljonkin annettavaa työelämän yhdenvertaisuutta koskevaan keskusteluun, mutta aloitetta ei tehdä.

Maria Teikari ajattelee, että ”totta kai” Akavassa enemmistö päättää. Se ei silti tarkoita, etteikö muidenkin ääntä voisi kuunnella.

– Monet, erityisesti naisvaltaisia ja pienempipalkkaisia aloja edustavat liitot kokevat, että kun keskustellaan palkoista, verotuksesta tai yhdenvertaisuuskysymyksistä, ei koko Akavan kentän ääni tule kuulluksi.

Kaksi sanaa toistuvat Teikarin puheessa: ”yhdenvertaisuus” ja ”verotus”.

Toisin kuin muut ay-johtajat, Fjäder on puhunut mielellään siitä, miten keskituloisten verotus on liian kireää. Fjäder on puoluekannaltaan kokoomuslainen.

– Jos meillä enemmistö Akavassa toivoo veropoliitikan olevan tietynlaista, niin sitten se on sellaista. Mutta onko se ainoa asia, jota pitää esillä? Tuntuu, että esillä pidetään aina niitä kantoja, jotka kaikista eniten hiertää ja jakaa jäseniä. Onko se fiksua ja yhtenäistä Akavaa rakentavaa toimintaa? Teikari kysyy.

Hän huomauttaa myös, että Akavan jäsenistä iso osa saa palkkansa juuri verovaroista.

Teikarin mielestä ammattiyhdistysliikkeellä voisi olla paljonkin annettavaa työelämän yhdenvertaisuutta koskevaan keskusteluun, mutta aloitetta ei tehdä.

– Tuntuu, että Akavan edunvalvonnassa ryhmät, jotka ovat heikoimmassa asemassa, eivät korostu. Ammattiyhdistysliike ei ole onnistunut puhumaan yhdenvertaisuudesta, koskeepa se sitten palkkatasa-arvoa, syrjintää, epätyypillisiä työsuhteita tai rakenteellista rasismia.

Teikari puhuu mielellään myös muuttuvasta työelämästä. Hän on ollut perustamassa Facebookiin naisten työelämäverkostoa, Ompeluseuraa. Viime vuonna ryhmän perustajat kirjoittivat myös kirjan, Työelämän kapinalliset.

– Työelämän murros on jatkuvaa. Edelleenhän vakituinen työsuhde on se tyypillinen työsuhde. Mutta kuitenkin noin Tampereen kokoinen jengi on epätyypillisissä työsuhteissa, Teikari laskeskelee.

– Edunvalvontaa tarvitsevat eniten ne, joita systeemi ei tällä hetkellä tunnista.

Ylelle toimitettujen vastausten perusteella reilun kahden viikon päästä käytävän vaalin tulos olisi jo selvillä. Fjäderin taakse asettuneiden liittojen äänimäärä ylittää puolet kokonaisäänimäärästä ja muodostaa täten enemmistön.

Akava on korkeakoulutettujen keskusjärjestö, johon on ryhmittäydytty osin ammatin, osin koulutuksen mukaan. Ylivoimaisesti suurin jäsenjärjestö on Opetusalan ammattijärjestö OAJ, jota johtaa Olli Luukkainen.

OAJ:n ja Luukkaisen tukeen Fjäder on voinut viime vuosina luottaa. Yhtä uskollinen tukija on Suomen Ekonomit, jossa Fjäder itse työskenteli ennen valintaansa Akavan johtoon. Suomen Ekonomit on Akavan neljänneksi suurin liitto. Liitoista esimerkiksi sosiaalialan Talentia taas on kritisoinut Fjäderiä useasti.

Akavalla on yhteensä 36 jäsenliittoa, jotka käyttävät liittokokouksessa kaikkiaan 877 ääntä (siirryt toiseen palveluun). Yle kysyi tällä viikolla 15 suurimmalta liitolta kantaa puheenjohtajavaaliin. OAJ, Talentia ja Lääkäriliitto eivät vastanneet Ylen kyselyyn, mutta OAJ on ilmoittanut jo aiemmin keväällä tuestaan Fjäderille. Talentia puolestaan on ilmoittanut tukevansa Teikaria.

Ylelle toimitettujen vastausten perusteella reilun kahden viikon päästä käytävän vaalin tulos olisi jo selvillä. Fjäderin taakse asettuneiden liittojen äänimäärä ylittää puolet kokonaisäänimäärästä ja muodostaa täten enemmistön.

Fjäderin tukijoiden joukossa on tällä kertaa myös Tekniikan akateemiset TEK. Sen riveistä tuli Fjäderin aiempi haastaja Heikki Kauppi vuonna 2015.

– Hallitus haastatteli molempia ehdokkaita ja keskusteli asiasta huolellisesti useammassakin kokouksessa. Fjäderiin päädyttiin muun muassa siksi, että syksyllä ja ensi keväänä on odotettavissa vaikeita neuvotteluita, kun pohditaan, miten koronan aiheuttamaa laskua aletaan maksaa, TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen kirjoittaa Ylelle.

– Tässä työssä vaaditaan muun muassa vankkaa kokemusta neuvottelu- ja sopimustoiminnasta sekä työmarkkinoiden ja lainsäädännön laaja-alaista tuntemista. Sture Fjäderillä näitä on. Hänellä on hyvä kyky poliittiseen vaikuttamiseen ja laajat yhteistyösuhdeverkostot. Hän ymmärtää myös vientiteollisuuden merkityksen Suomen taloudelle.

Pienemmistä liitoista ainakin Upseeriliitto on ilmoittanut tukevansa Fjäderiä, Tieteentekijöiden liitto ja Suomen Psykologiliitto puolestaan Teikaria.

Sture Fjäder
– Meillä on työmarkkinakeskusjärjestöistä paras brändi, ja olen siitä ylpeä, Sture Fjäder sanoo.Jarno Kuusinen / AOP

Sture Fjäder on istunut Akavan johdossa vuodesta 2011 alkaen. Vuosikymmentä on leimannut ay-liikkeen näkökulmasta kaksi isoa asiaa: Suomen heikko talouskehitys on tarkoittanut myös hidasta palkkakehitystä. Samaan aikaan liittojen jäsenmäärät eli järjestäytymisaste on laskenut.

Akavalla menee Fjäderin mielestä kuitenkin hyvin. Se on pystynyt pitämään jäsenmäärästään parempaa huolta kuin muut keskusjärjestöt, siis Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.

Osin tähän vaikuttaa se, että jotkut liitot ovat vaihtaneet keskusjärjestöään Akavaan.

– He ovat sanoneet, että Akavalla on selkeämpi linja monissa kysymyksissä, Fjäder sanoo.

– Meillä on työmarkkinakeskusjärjestöistä paras brändi, ja olen siitä ylpeä. Puheenjohtajakauteni alussa ajattelin, että poliittisen vaikutusvallan pitäisi kasvaa, näkyvyyden pitäisi kasvaa ja jäsenmäärän pitäisi kasvaa. Kaikessa on onnistuttu.

Jos kaikki on tehty, miksi tavoitella jatkoa?

– Jo vuonna 2011 ajattelin, että olisin tehtävässä kolme kautta eli 12 vuotta. En ole vielä eläkeiässä, vaan minulla on virtaa ja ajatuksia siitä, mitä tehdä.

Fjäderin mukaan Akavaa olisi kehitettävä vielä entistä enemmän kohti ”modernia liittoyhteisöä”. Mitä se tarkoittaa?

– Tuotteen pitää olla kunnossa. Liittojen pitäisi tuottaa yhdessä palveluita, jotka liittyvät työuraan ja ammatilliseen osaamiseen. Siihen, että akavalaisilla on ylihuomennakin töitä ja osaamista. Erityyppistä tukea ja turvaa, neuvoa ja sparrausta, Fjäder pohtii.

– 2020-luvulla tämä ratkaistaan. Ja jos ei ratkaista, bisnes on ohi.

Kaikki lausuntoni ovat olleet Akavan linjojen mukaisia. Tässä tehtävässä ei voi puhua koskaan omiaan.

2020-luvulla ratkaistaan paljon muutakin. Työlainsäädäntöön, työttömyysturvaan ja työrauhalainsäädäntöön kohdistuu Fjäderin mukaan muutospainetta.

– Sitä en tiedä, kuinka paljon ne muuttuvat, mutta ne muuttuvat. Sekä joustavuuden että turvan on oltava kondiksessa.

Fjäder nostaa esille myös sen, että vuodesta 2015 osingot ovat kyllä kehittyneet, mutta palkat eivät.

– Pitää pitää huoli siitä, että keskiluokan ostovoima säilyy. Jos akavalainen keskiluokka alkaa kurjistua, on yhteiskunta kriisissä. Saadaan brexitejä ja sellaista politiikkaa, joka vie kohti tuhoa.

Siitä päästäänkin taas verotukseen.

– Jos joku tsemppaa, pärjää ja tuottaa, niin kyllä hänenkin pitää saada osuutensa. Ei vain yrityksen tai yhteiskunnan.

Mitä Fjäder ajattelee siitä, että hänen verokantojaan kohtaan on esitetty myös kritiikkiä?

– Kaikki lausuntoni ovat olleet Akavan linjojen mukaisia. Tässä tehtävässä ei voi puhua koskaan omiaan. Aina on puhuttava Akavan linjoista, hän sanoo.

– Jos sitten joku tienaa alle mediaanipalkan, niin eihän se ole häneltä pois, että 5 000 euroa tienaava saa pikkusen paremman veroasteen? Ei kannata laittaa ihmisiä vastakkain.

Teikari on tehnyt vaalityötä. Hän on käynyt liittojen kuultavana ja ollut heihin yhteydessä. Mutta kaikki liitot eivät ole halunneet tutustua haastajaan.

Työmarkkinakielessä puhutaan kukkapuskalähetystöistä. Valokuvissa isojen liittojen tai ryhmien edustajat pyytävät onnellisen näköistä puheenjohtajaa jatkamaan tehtävässään ja tuovat hänelle kauniit kimput.

Usein ele voi olla merkki siitä, että todelliset päätökset on jo tehty. Vaikka soraääniä kuuluisi, tarvittava määrä ääniä on takataskussa.

Akavassa on käyty vaaleja. Vuonna 2011 puheenjohtajuutta tavoitteli neljä ehdokasta, vuoden pätkäkaudelle 2015 Fjäder sai haastajan. Vuonna 2016 haastajia ei ollut.

– Ja nyt on taas. Kun on 36 liittoa, eivät kaikki koskaan voi olla tyytyväisiä. Eiköhän tulevaisuudessakin ole vaaleja, Fjäder pohtii.

Maria Teikari puolestaan pohtii, kuinka demokraattinen Akava todellisuudessa on. Vaikka joskus olisi vastaehdokkaitakin ja avoimia vaaleja, sovitaan monista asioista todellisuudessa suljetuissa ryhmissä.

– Nykyaika kutsuisi avoimeen debattiin.

Teikari on tehnyt vaalityötä. Hän on käynyt liittojen kuultavana ja ollut heihin yhteydessä. Mutta kaikki liitot eivät ole halunneet tutustua haastajaan.

– Esimerkiksi OAJ ja Ekonomit eivät ole kutsuneet kuultavaksi.

Teikari toivoo, että liittokokouksessa edustajat saisivat äänestää ”sen mukaan, miten itse katsovat parhaaksi”.

Tämä poikkeaisi normaalista. Yleensä liittojen kannat sovitaan niiden hallinnoissa etukäteen, ja tätä kantaa äänestyksissä noudatetaan.

Fjäderin lähestymistapa kampanjointiin on toisenlainen. Itse asiassa hän katsoo, ettei tee kampanjaa.

– Liitot varmaan tuntevat minut jo ja tietävät, mitä teen ja ajan. Se olisi vähän keinotekoista. Osallistun tietysti sisäiseen vaalitenttiin, ja lisäksi minulta on pyydetty jotain kirjallisia vastauksia.

Harvoin työmarkkinakeskusjärjestöjen vaalit saavat yhtä paljon mediaosumia.

Suomen Kuvalehti otsikoi kesäkuussa kansijuttunsa Fjäderistä sanoilla ”Akavan näköinen mies”.

Twitterissä näkyi hermostuneita kommentteja. Kai Akava näyttää muultakin kuin Sture Fjäderiltä?

Teikaria hymyilyttää, kun häneltä kysyy otsikosta.

– Jokainen media Suomessa on vapaa tekemään itse journalistiset ratkaisunsa.

Image-lehti julkaisi oman juttunsa Akavan puheenjohtajavaalista niin ikään kesäkuussa.

Sen ingressissä kirjoitettiin, että ”33-vuotias sosiaalidemokraatti Maria Teikari haastaa 62-vuotiaan kokoomuslaisen Sture Fjäderin keskusjärjestö Akavan puheen­johtajavaalissa. He ovat täysin erilaisia mutta samaa mieltä siitä, että tässä ei ole mitään symbolista”.

Ovat ehdokkaat itse mitä mieltä tahansa, on todennäköisesti niin, että juuri symboliikan vuoksi puheenjohtajakamppailuun on kohdistunut paljon kiinnostusta. Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöjen vaalit eivät saa yhtä paljon mediaosumia.

– Todennäköisesti lehdistö on kiinnostunut siitä, että nuori nainen haastaa vanhan puheenjohtajan. Ja Maria on demari, minä kokoomuslainen, kyllä sekin varmaan kiinnostaa, Sture Fjäder pohtii.

Mutta häntä myös selvästi harmittaa.

– Olen huomannut joistain jutuissa ja somessakin… Jotkut epäviralliset tahot ovat käyttäneet tätä ikää vähän ikävästikin, Fjäder aloittaa.

Hän ottaa esiin Akavan vuonna 2019 hyväksytyt linjaukset yhdenvertaisuudesta, jossa muun muassa ikäsyrjintä tuomitaan.

– Olen vähän yllättynyt, että on noussut aika selvästi jotenkin tää mies vastaan nainen -asetelma ja ikä esille. Koen sen vähän vääränä. Sen, mitä sä teet, pitäisi ratkaista hommat.

Akavalaiset liitot ratkaisevat puheenjohtajavaalin liittokokouksessa 25. elokuuta.

Lue seuraavaksi