Valko-Venäjällä käydään poikkeuksellisia vaaleja, jotka voivat johtaa "Euroopan viimeisen diktaattorin" syrjäyttämiseen – Lue, mistä on kyse

"Kolmen prosentin Sašalle" eli presidentti Lukašenkalle nauretaan jo avoimesti, ja se on Valko-Venäjällä uutta.

Valko-Venäjä
Mielenosoitus Minskissä 30. heinäkuuta 2020.
Mielenosoittajat vastustivat heinäkuun lopussa kuudennelle kaudelleen pyrkivää itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukašenkaa. Tatyana Zenkovich / EPA

Valko-Venäjä on ainoa rauhan tyyssija tilanteessa, jossa koko muu planeetta liukuu kohti kuilua.

Näin kuvasi (siirryt toiseen palveluun) maataan itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka alkuviikosta.

Ulkomailta katsoen Valko-Venäjällä on kaikkea muuta kuin levollista. Viime aikoina kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille vaatimaan muutosta. Sunnuntain presidentinvaalit voivat olla käänteentekevät, vaikka valta tuskin vaihtuu.

Asiantuntijoiden mukaan poliittinen liikehdintä osoittaa, että Lukašenkan asema on heikentynyt. Jos oppositio jatkaa voimistumistaan, se voi sysätä syrjään yli neljännesvuosisadan maata johtaneen presidentin, joka on kutsunut itsekin itseään "Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi".

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka pitämässä puhettaan Minskissä 4. elokuuta 2020.
Presidentti Aljaksandr Lukašenka pitämässä puhetta Minskissä elokuun alussa.Nikolay Petrov / AFP

Valko-Venäjää seurataan tarkkaan, koska maa on Venäjän pitkäaikainen liittolainen ja löyhässä valtioliitossa sen kanssa. Valko-Venäjä myös sijaitsee lähempänä Suomea kuin usein muistetaan: pääkaupunkiin Minskiin on Helsingistä vähemmän matkaa kuin Rovaniemelle.

Nämä viisi kysymystä ja vastausta auttavat ymmärtämään Valko-Venäjän tilannetta.

1. Miten itsevaltaisesta presidentistä tuli kansan pilkan kohde?

Tämänkertaiset vaalit ovat poikkeukselliset, koska presidentti Aljaksandr Lukašenkan suosio rypee pohjamudissa.

Kuudennelle kaudelleen aikovaa presidenttiä on alettu kuluvan vuoden aikana kutsua kansan parissa Saša kolmeksi prosentiksi. Saša on lempinimi Aljaksandrista, ja kolme prosenttia viittaa hänen keväällä yhdessä verkkokyselyssä (siirryt toiseen palveluun) saamaansa kannatukseen. Myöhemmin Valko-Venäjällä kiellettiin netissä tehtävät kannatustiedustelut.

Presidentin todellista suosiota on vaikea arvioida, sillä Valko-Venäjällä ei käytännössä voi tehdä riippumattomia mielipidemittauksia. Yksityistä EAST Center -ajatushautomoa johtavan Andrei Jelisejeun mukaan käytössä olevat tiedot kuitenkin osoittavat, että valkovenäläisten luottamus Lukašenkaa ja koko hallintoa kohtaan on ennätyksellisen heikkoa.

Lukašenkan suosiota painavat kehno talouskehitys ja vähättelevä suhtautuminen koronaepidemiaan. Lue tästä lisää Lukašenkan venäläisestä ruletista koronan kanssa.

Mielenosoitus Minskissä 30. heinäkuuta 2020.
Valko-Venäjällä on järjestetty kesän aikana useita protesteja.Sergei Gapon / AFP

Toisaalta presidentin asemaa uhkaa kansalaisten poliittisen aktiivisuuden herääminen. Kymmeniä tuhansia ihmisiä lähti heinäkuun lopussa kaduille osoittamaan tukeaan oppositiolle.

– Vallanpitäjien pelottelusta ja tukahduttamistoimista huolimatta valkovenäläiset ovat osoittaneet ennennäkemättömällä tavalla, että he haluavat muutosta, kertoo Jelisejeu Ylelle puhelimessa.

2. Miksi kotiäidistä tuli Lukašenkan ainoa varteenotettava haastaja?

Lukašenkan tärkeimmäksi vastustajaksi on noussut yllättäen täysin aiempaa poliittista kokemusta vailla oleva kotiäiti Svjatlana Tsihanouskaja. Hän tuli mukaan kisaan sen jälkeen, kun hänen presidentiksi pyrkinyt miehensä, suosittu videobloggaaja Sjarhei Tsihanouski pidätettiin.

Valko-Venäjän vaaliviranomaiset kieltäytyivät rekisteröimästä ehdokkaiksi myös kahta muuta opposition kärkiehdokasta eli aiemmin pankinjohtajana toiminutta Viktar Babarykaa ja entistä Yhdysvaltain-suurlähettilästä Valery Tsapkalaa. Heistä ensimmäinen on vangittuna ja jälkimmäinen on paennut pidätyksen uhkaamana lapsineen maasta.

Lukašenkaa vastustava oppositio on yhdistynyt Tsihanouskajan taakse. Ympäri Valko-Venäjää järjestettävissä vaalitilaisuuksissa esiintyy nyt kolme naista eli vaaleista pois suljettujen kahden opposition kärkiehdokkaan vaimot sekä yhden kampanjapäällikkö.

Opposition ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja puhui kannattajilleen Minskissä. Taustalakanassa on hänen kuvansa.
Lukašenkaa vastustava oppositio toimii nyt kolmen naisen voimalla. Keskellä ehdokkaaksi rekisteröity Svjatlana Tsihanouskaja puhuu kannattajilleen Minskissä. Hänen rinnallaan ovat Veranika Tsapkala (vas.) ja Maryja Kalesnikava.BACKGRID / All Over Press

Tsihanouskajan tärkeimmät vaaliteemat ovat Lukašenkan vastustamisen lisäksi poliittisten vankien vapauttaminen ja vapaiden presidentinvaalien järjestäminen puolen vuoden sisällä.

Lue lisää "Valko-Venäjän Jeanne d'Arciksi" kutsutusta Lukašenkan vastustajasta.

3. Voiko Valko-Venäjän vaaleja pitää ylipäätänsä oikeina vaaleina?

Kansainvälisten arvioiden mukaan Valko-Venäjällä ei ole pidetty vuoden 1994 jälkeen vapaiksi tai reiluiksi kuvattuja vaaleja. Demokratian toteutumista mittaavassa kansainvälisessä indeksissä (siirryt toiseen palveluun) Valko-Venäjä oli viime vuonna sijalla 150 ja selvästi Euroopan heikoin.

Haluttuun vaalitulokseen päästään ensinnäkin estämällä oppositioehdokkaita osallistumasta. Myös muunlaiseen manipulointiin ja painostukseen turvaudutaan. Ennakkoäänestyksen aikana on raportoitu (siirryt toiseen palveluun) lukuisista vaalivilppiepäilyistä ja jo ennestään vaikeissa olosuhteissa työskentelevien vaalitarkkailijoiden häirinnästä (siirryt toiseen palveluun).

Kuvassa ilmapallo, jossa opposition tunnus: sydän, nyrkki ja voitonmerkki.
Lukašenkaa vastustava oppositio käyttää tunnuksenaan sydäntä, nyrkkiä ja voitonmerkkiä. Celestino Arce Lavin / ZUMA Wire / All Over Press

Lukašenkaa haastava Tsihanouskaja on kehottanut kannattajiaan äänestämään vasta vaalipäivänä, sillä pitkä ennakkoäänestysjakso antaa suuremmat mahdollisuudet tulosten manipuloimiselle.

Käytännössä kukaan ei kuitenkaan vakavasti usko, etteikö Lukašenka saa järjestettyä tälläkin kertaa tarvittavaa tulosta jo vaalien ensimmäisellä kierroksella varmistaakseen jatkonsa maan johdossa. Kysymykseksi jää ennen kaikkea se, piirretäänkö Lukašenkalle totuttuun tapaan ylivoimainen kannatus vai näkyykö kansan kasvava epäluottamus edes jotenkin vaalituloksessa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan muistuttaa, että Valko-Venäjän kaltaisessa vahvasti autoritäärisessä järjestelmässä presidentin pysyminen vallassa nojaa ennen kaikkea kahteen pilariin: poliittisen eliitin ja voimankäyttökoneiston eli armeijan ja miliisin tukeen.

Jos virallisen vaalituloksen sallitaan näyttää suosion rapautumista, se saattaa vauhdittaa eliitin ja turvallisuusviranomaisten tuen rakoilua. Tämä puolestaan voi antaa lisäpontta itsevaltaisen hallinnon vastustajille ja voimistaa kansalaisliikehdintää.

4. Miksi Lukašenka maalaa uhkakuvia ulkovaltojen sekaantumisesta?

Todellisen kannatuksen lasku ja opposition historiallisen suuri liikehdintä näyttävät saaneen Lukašenkan korostomaan ulkomailta tulevaa uhkaa.

Toissa viikolla Valko-Venäjä ilmoitti pidättäneensä yli 30 venäläisen Wagner-palkkasotilasyhtiön taistelijaa, joiden se syyttää tulleen horjuttamaan maan järjestystä. Venäjä on kiistänyt aikeet ja sanoo ryhmän olleen matkalla kolmanteen maahan.

Lukašenka ja Putin halaavat.
Presidentit Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin halasivat tavatessaan Moskovassa joulukuussa 2018.Kirill Kudryavtsev / Pool / EPA

Tällä viikolla Lukašenka puolestaan kertoi, että maassa on pidätetty myös Yhdysvaltain kansalaisia. Presidentti vihjaili, että Yhdysvalloilla ja sotilasliitto Natolla olisi haluja hyökätä Valko-Venäjälle.

– Valko-Venäjää vastaan käydään hybridisotaa, ja odotamme likaista peliä joka suunnalta, Lukašenka lausui.

Tutkija Andrei Jelisejeun mukaan monet valkovenäläiset pitävät Lukašenkan väitteitä huijauksena, jolla presidentti yrittää pelotella kansalaisia sekä mahdollisesti oikeuttaa rankempia voimakeinoja vastustajia kohtaan.

Toinen analyytikko, Aleksandr Klaskovski tulkitsee (siirryt toiseen palveluun) valkovenäläisellä uutissivustolla Lukašenkan tiistaina pitämää vuotuista linjapuhetta. Hänen mukaansa puhe osoittaa, että presidentti on valmis kamppailemaan vallastaan raa’asti ilman minkäänlaista tunteilua.

Valko-Venäjällä on otettu kiinni tai vangittu suuri määrä mielenosoittajia ja muita itsevaltaisen presidentin vastustajia ennen vaaleja. Paikallinen ihmisoikeuskeskus on kirjannut (siirryt toiseen palveluun) yli 1 300 kiinniottoa vaalikampanjoinnin aikana.

Lue, miten Suomi on vedonnut Valko-Venäjään, jotta se lopettaisi mielivaltaiset toimet.

5. Rynnivätkö valkovenäläiset taas kaduille – ja vastaako Lukašenka nyrkillä?

Laajan Lukašenkaa vastustavan liikehdinnän odotetaan jatkuvan tänään vaalipäivänä ja myös lähipäivinä.

Ajatushautomo EAST Centerin Andrei Jelisejeu uskoo, että laajamittaiset mielenosoitukset saattavat kestää viikkoja tai jopa kuukausia.

Venäläismediassa on arvioitu (siirryt toiseen palveluun), että vaaleista suljettu ja maasta paennut oppositioehdokas Valery Tsapkala valmistelee Valko-Venäjälle vaalien jälkeisiä protesteja. Kolmen naisen voimalla toimiva opposition vaaliliitto on puolestaan kertonut (siirryt toiseen palveluun), että se on valmis osallistumaan vaalipäivää seuraaviin mielenosoituksiin.

Valery Tsapkala puhuu suuren näytön edessä. Näytöllä on suuri kuva hänestä.
Valko-Venäjän keskusvaalilautakunta epäsi Valery Tsapkalan presidenttiehdokkuuden. Tämän jälkeen hän pakeni maasta.Tatyana Zenkovich / EPA

Paljon riippuu myös Lukašenkan vastauksesta.

– En sulje pois mahdollisuutta, että valtiovalta turvautuu äärimmäiseen väkivaltaan tai turvallisuusviranomaisten provokaatioihin. Etenkin nyt, kun Lukašenka on jo viitannut Valko-Venäjälle tulleisiin ulkovaltojen aseellisiin joukkoihin, Jelisejeu sanoo.

Valko-Venäjä on myös kiristänyt ulkomaisten toimittajien pääsyä raportoimaan vaaleista paikan päälle vedoten koronaepidemiaan. Jelisejeu pitää tilannetta erittäin harmillisena.

– Mitä enemmän länsimaisia toimittajia on paikalla, sitä isompi kynnys valtiolla on käyttää väkivaltaa, hän sanoo.