1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Libanon

Macron avustuskokouksessa: Libanonin tulevaisuus on vaakalaudalla – lahjoittajat lupasivat yli 250 miljoonaa euroa hätäapua

Beirutin jälleenrakentamisen arvioidaan maksavan miljardeja euroja.

Presidentti Emmanuel Macron vieraili Beirutissa suuren räjähdyksen jälkeen 6. elokuuta 2020. Räjähdys tapahtui 4. elokuuta. Kuva: Thibault Camus / EPA

Kansainväliset lahjoittajat ovat luvanneet yhteensä 298 miljoonaa dollaria eli noin 252,7 miljoonaa euroa hätäapua Libanonille, sunnuntain videokonferenssin ranskalaiset järjestäjät kertovat.

Maailman johtajat pitivät tänään Libanonin avustamista käsittelevän videokokouksen.

Ranskan järjestämän kokouksen tavoitteena oli koordinoida kansainvälistä hätäapua Libanonille. Maassa tapahtui tämän viikon tiistaina valtava räjähdys, joka aiheutti laajaa tuhoa pääkaupunki Beirutissa.

Räjähdyksessä kuoli ainakin noin 160 ihmistä ja lähes 6 000 haavoittui. Suuri osa kaupungista kärsi vaurioita.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi kokouksen avauspuheenvuorossaan, että ulkomaiden pitää tukea Libanonia nopeasti ja tehokkaasti.

– Meidän kaikkien täytyy työskennellä yhdessä varmistaaksemme, että väkivalta ja kaaos eivät pääse valloilleen. Libanonin tulevaisuus on vaakalaudalla, Macron sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Uutistoimisto AP:n mukaan kokoukseen osallistuvat ainakin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Jordanian kuningas Abdullah II ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi sekä edustajia Kiinasta, Euroopasta ja Persianlahden maista.

Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) otti osaa videokonferenssiin. Haavisto sanoo ulkoministeriön tiedotteessa, että Suomi teki räjähdyksen jälkeen päätöksen Libanonin avustamisesta.

Haaviston mukaan Libanonissa tärkeää on lievittää hätää ja kiinnittää huomiota poliittisen järjestelmän muutokseen.

Luvassa miljardien lasku

Beirutin jälleenrakentamisen arvioidaan maksavan miljardeja euroja. Pelkona on, että avustusrahoja päätyy korruptoituneiden tahojen taskuihin Libanonissa.

Macronin mukaan Libanoniin lähetettävä apu pitää järjestää siten, että se menee mahdollisimman tehokkaasti perille niihin kohteisiin, missä apua kaivataan. Hän sanoi, että YK:n pitää koordinoida avustuksia Libanonissa.

Macron sanoi, että avustustarjoukseen kuuluu uskottavan ja puolueettoman kansainvälisen tutkinnan järjestäminen Beirutin satamassa tapahtuneesta räjähdyksestä.

Inhimillisen avun tarve Beirutissa voi jatkua ainakin vuoden ajan, arvioi Suomen Punaisen Ristin Lähi-idän alue-edustaja Kaisa Rouvinen STT:lle.

Suomi on luvannut Punaisen Ristin kautta miljoona euroa avustustyön tukemiseen. Rouvisen mukaan tarvittaessa avustusvaroja täydennetään SPR:n katastrofirahastosta. Tuolloin kyse olisi huomattavasti pienemmästä summasta.

Ministeri erosi ja kansannousua vaaditaan

Libanon oli kriisiytynyt jo ennen räjähdystä vakavien talousongelmien ja koronaviruspandemian takia.

Maan tiedotusministeri Manal Abdel ilmoitti sunnuntaina, että hän eroaa tehtävästään räjähdyksen takia ja koska hallitus ei ole onnistunut tekemään kaivattuja uudistuksia.

Lauantaina Beirutissa järjestettiin suuri hallituksen vastainen mielenosoitus, jonka yhteydessä protestoijat valtasivat ministeriöiden rakennuksia. Yli sata ihmistä loukkaantui väkivaltaiseksi muuttuneessa protestissa. Ainakin yksi poliisi kuoli.

Osa libanonilaisista vaati sunnuntaina jatkuvan kansannousun aloittamista maan hallituksen kaatamiseksi.

Monet kansalaiset ovat raivostuneet Beirutin räjähdyksestä. He katsovat, että päättäjät ovat syyllisiä räjähdykseen lukuisten laiminlyöntien takia.

Lisää aiheesta:

Beirutissa hallituksen vastainen protestointi vaimeni yön tunneiksi – suomalaisdiplomaatti kuvailee tilannetta jännittyneeksi

Beirutissa mielenosoittajat ajettiin pois ulkoministeriöstä, pääministeri väläytti parlamenttivaalien aikaistamista