1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronapotilas kuolee Suomen tehohoidossa harvemmin kuin muissa maissa – kolme lääkäriä kertoo miksi ja mitä viime keväästä on opittu

Suomen teho-osastoilla voidaan tällä hetkellä hoitaa yhtä aikaa noin 300 potilasta.

koronavirus
Potilas makaa sairaalavuoteessa hengitysmkoneessa, sängyn ympärillä useita sairaalalaitteita. Kasvot pixelöity. Koronapotilas hengityskoneessa milanolaisessa sairaalassa maaliskuun lopussa.
Koronapotilaat ovat joutuneet olemaan jopa useita viikkoja tehohoidossa. Arkistokuva milanolaisesta sairaalasta.Andrea Fasani / EPA

Tehohoito on Suomessa maailman huippuluokkaa. Tämä on käynyt ilmi myös koronapandemian yhteydessä.

– Kun muualla maailmassa jopa 40 prosenttia tehohoitoon joutuneista koronapotilaista on menehtynyt, Suomessa kuolleita on ollut vain 15 prosenttia sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori, kansallisen tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja Matti Reinikainen.

Yle kysyi hänen lisäkseen kahdelta muulta tehohoitolääkäriltä, miten koronan toiseen aaltoon on tehohoidossa varauduttu, mitä viime keväästä on opittu ja miksi koronapotilaat kuolevat tehohoidossa Suomessa muita maita harvemmin.

Kysymyksiin vastaavat Reinikaisen lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen ja Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula.

Mika Valtonen on Ylilääkäri TYKS.
Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen pitää koronatartuntojen kasvua huolestuttavana asiana. Markku Rantala / Yle

1. Kuinka paljon koronapotilaita on Suomessa ollut tehohoidossa ja mikä on kuolleisuus?

Tehohoidossa on Matti Reinikaisen mukaan ollut hieman yli 200 potilasta. Heistä on menehtynyt hieman yli 30 eli kuolleisuus teho-osastohoidossa on 15 prosenttia.

– Tämä on matalimmasta päästä koko maailmassa, monin paikoin kuolleisuuslukemat ovat tyypillisesti olleet 25–40 prosentin haarukassa, Reinikainen sanoo.

2. Miksi koronapotilaiden kuolleisuus on Suomessa vähäisempää kuin monissa muissa maissa?

Tero Varpulan mukaan yksi keskeinen ero Suomessa verrattuna melko moneen muuhun maahan on, että meillä tehohoito toteutetaan tehohoitoon eriytyneellä porukalla. Lisäksi Suomessa työnantajan järjestämä tehohoitajien perehdytys ja koulutus on pitkällistä ja korkeatasoista.

– Maissa, joissa kuolleisuus on ollut suurempi, potilaat ovat saattaneet olla iäkkäämpiä ja henkilökunta on saattanut olla tehohoitoon perehtymätöntä. Meillä pikakoulutettiin sairaanhoitajia tehohoidon perusteisiin ja se ehdittiin tehdä ajoissa, sanoo Mika Valtonen.

Matti Reinikaisen mukaan tyhjentävää vastausta ei asiaan ole, mutta hän mainitsee ainakin kaksi asiaa, jotka vaikuttavat.

– Yksi on se, että koko maan laajuisesti hoito on tasalaatuista – ei vain tehohoito vaan myös hoito ennen teho-osastoa. Toisin sanoen riittävän varhainen kriittisen sairaustilan tunnistaminen ja potilaan ohjaaminen ajoissa tehohoitoon sekä hoito sen jälkeen. Toinen asia on hoidon kohdentaminen oikein, niin että toivottoman ennusteen potilaita ei hoideta tehohoidossa, sanoo Reinikainen.

3. Potilasta ei siis aina oteta tehohoitoon. Miksi ei?

Matti Reinikaisen mukaan näin voi olla, jos kyseessä on esimerkiksi hyvin iäkäs ihminen ja vaikeiden pitkäaikaissairauksien vuoksi hänen kokonaisterveydentilansa on kehno, rasituksen sietokyky huono ja voimavarat heiveröiset.

– Tilanne on usein sellainen, että hyvin raskailla tehohoidon keinoilla ei ole mitään hyvää saavutettavissa pidemmän päälle. Näissä tilanteissa arvioidaan, onko järkevää käydä raskaisiin hoitoihin vai onko viisaampi pidättäytyä näistä usein kivuliaista hoidoista.

4. Kuinka moni koronaan sairastunut joutuu tehohoitoon?

– Se on edelleen aika epäselvää. Maailmalla todetuissa tartunnoissa se on vaihdellut alta prosentista jopa viiteen prosenttiin. Tieto tästä on aika isolla haitarilla vielä olemassa. Suomalainenkin data on vielä aivan perkaamatta, että mikä se suhdeluku lopulta on, vastaa Tero Varpula.

5. Mistä johtuu, että kesän aikana koronaan sairastuneet eivät ole tarvinneet tehohoitoa?

Matti Reinikaisen mukaan viime viikkoina sairastuneet ovat pääsääntöisesti olleet verrattain nuoria ja nuorilla ihmisillä tehohoitoa vaativa tautimuoto on verrattain harvinainen.

– Tartuntojen määrä on kesän aikana laskenut niin paljon, että on ihan tilastollisesti oletettavaa, että vähistä tartunnoista vakavaa tautimuotoa esiintyy vähemmän. Tämä on tärkein syy ilman muuta, sanoo Tero Varpula.

6. Ketkä kestävät tehohoidon parhaiten?

Tero Varpulan mukaan potilas, jolla elinjärjestelmien reservi on hyvä eli ettei ole mitään vakavaa sairautta. Heillä on paremmat lähtökohdat selvitä mistä tahansa taudista, muun muassa koronasta. Ikä tietyllä tavalla rajoittaa fysiologista reserviä.

– Menehtyneillä potilailla on ollut niin vaikea hengitysvajaus, etteivät kerta kaikkiaan tehohoidon konstit ole riittäneet.

Tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula, Jorvin sairaala
Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula pelkää, että tehohoito kuormittuu syksyn mittaan, jos koronan tartuntamäärät lähtevät kasvuun.Markku Pitkänen / Yle

7. Kauanko koronapotilaat ovat keskimäärin tehohoidossa?

– Noin kaksi viikkoa. Vaikeimmat tapaukset ovat olleet useita viikkoja. Tämä on siinä mielessä paljon, että jos ajatellaan suomalaista tehohoitoa ylipäänsä, niin keskimääräinen hoitoaika teho-osastolla on kolme vuorokautta, sanoo Mika Valtonen.

8. Viime keväänä aivan ylivoimainen valtaosa koronaan sairastuneista ja tehohoitoon joutuneista oli Uudellamaalla. Oliko tämä yllätys?

– Se oli hienoinen yllätys. Me valmistauduimme ja varauduimme selvästi voimakkaampaan epidemiaan muuallakin maassa, mutta hyvin voimakkaat rajoitustoimet tepsivät odotettuakin paremmin, Matti Reinikainen sanoo.

9. Koronapotilaiden tehohoito jouduttiin aloittamaan tyhjältä pöydältä, sillä tauti oli entuudestaan tuntematon. Mitä taudista ja hoidoista on opittu?

Mika Valtonen mainitsee yhdeksi tekijäksi viruksen veren hyytymistä aiheuttavan taipumuksen.

– Kun potilaiden verenohennuslääkitystä päästiin tehostamaan, niin tukostaipumus hellitti, ja uskon, että se on ollut yksi asia, joka on laskenut kuolleisuutta.

– Koronapotilaiden hengitysvajauksen hoidon toteuttamisella niin, ettei aiheuteta sairastuneille keuhkoille lisätuhoa eikä muita elintoimintahäiriöitä, on saatu jonkinlaista parannusta koronapotilaiden hoitoon, sanoo Tero Varpula.

Hänen mukaansa samoin lääkehoidossakin on opittu jotain uutta.

– Ihan tässä epidemian loppuvaiheessa saatiin tutkimustuloksia deksametsoni-hoidon hyödyistä. Näiden potilaiden tunnistaminen ja hoidon ajoittaminen tautiprosessiin on jonkun verran tarkentunut.

10. Miten teho-osastoilla on varauduttu koronan toiseen aaltoon?

Mika Valtosen mukaan varautuminen on nyt parempaa kuin keväällä, koska käytössä on jo keväällä laaditut suunnitelmat esimerkiksi tehohoitopaikkojen lisäämiseksi.

– Meillä on riittävästi suojavarusteita, välineitä ja lisähenkilökunta on valmiiksi koulutettuna. Valmiudet ovat huomattavasti paremmat kuin koronapandemian alussa, Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen sanoo.

Matti Reinikainen sanoo, että tilannetta seurataan hyvin tarkoin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Nyt tavoitteena on se, että tehohoitopaikat pystyttäisiin kohdentamaan paremmin kuin keväällä, jolloin jouduttiin toimimaan jossain määrin sumussa.

– Tiesimme huhtikuun alussa, että tartuntojen määrä kasvaa voimakkaasti, mutta ei tiedetty, missä määrin epidemia tulee leviämään koko maahan. Jouduimme toimimaan ikään kuin ennakoiden, Reinikanen sanoo.

11. Normaalioloissa Suomessa on noin 300 tehohoitopaikkaa. Koronapandemian iskettyä Suomeen tehohoitopaikkojen määrä nostettiin 480:een. Paljonko tehohoitopaikkoja on nyt?

– Tällä hetkellä on normaaliolosuhteiden 300 tehohoitopaikan kapasiteetti. Uskoisin, että se riittää. Ei ole ollut mitään tarvetta ylläpitää ylimääräistä resurssia, Matti Reinikainen kertoo.

Teho-osaston ylilääkäri Matti Reinikainen.
Professori Matti Reinikaisen mielestä tehohoito on kaikkialla Suomessa tasalaatuista johtuen teho-osastojen tiiviistä yhteistyöstä.Yle / Ari Haimakainen

12. Kuka päättää tehohoitopaikkojen mahdollisesta lisäämisestä?

– Päätökset tehdään sairaala- tai sairaanhoitopiirikohtaisesti. Tämän lisäksi meillä on tehohoidon kansallinen kordinaatioryhmä, joka seuraa tilannetta valtakunnallisesti, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

13. Viime keväänä pikakoulutettiin sairaanhoitajia tehohoitajiksi. Riittääkö se määrä vai pitääkö heitä kouluttaa lisää?

Matti Reinikaisen mukaan ongelmia saattaa tulla siinä, että hoitajien saamaa koulutusta tarvitsisi myös ylläpitää etteivät taidot ruostu. Tästä seuraa se, että heidän työpanoksensa on tällöin kiireettömästä leikkaustoiminnasta pois ja jo keväällä nähtiin hoitojonojen pidentyminen.

– Sinänsä hoitajamäärä, joka koulutettiin, riittänee, Matti Reinikainen sanoo.

14. Rajoituksia on purettu, koulut alkavat ja ihmiset palaavat lomilta töihin. Oletko huolissasi koronan toisesta aallosta ja kuinka syksy teho-osastoilla sujuu?

Tero Varpula sanoo suoraan olevansa huolestunut koronatartuntojen kasvusta, vaikka kesä menikin ennakko-odotuksiin nähden rauhallisemmin.

– Nyt loppukesästä hitaasti nousevat tartuntamäärät ovat nousseet sille tasolle, että huolta tässä on. Näillä tartuntamäärillä tehohoito tuskin vielä kuormittuu, mutta se riski on. Jos tästä tulee samanlainen epidemian kiihtyminen kuin keväällä, niin tilastot alkavat puhua sen puolesta, että tehohoito alkaisi kuormittua uudelleen, sanoo Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula.

– Kyllä me varaudumme siihen, että jonkin verran tehohoidon tarvetta taudin lisääntyessä ilmaantuu. Toivotaan kuitenkin, että kun rajoitustoimia kiristetään tarpeen mukaan alueellisestikin, niin tartuntojen määrä ja tehohoidon tarve pysyy siinä määrin vähäisenä, ettei se suuresti rajoittaisi sairaaloiden muuta toimintaa, Matti Reinikainen sanoo.

15. Koronaan ei ole parantavaa hoitoa. Miltä koronapotilaiden hoitaminen tuntuu?

Mika Valtonen kokee koronapotilaiden hoitamisen hankalaksi, koska tautiin ei ole toimivaa lääkettä ja hoito on pääasiassa elintoimintojen ylläpitoa.

– Ja silloin ainoa hoito on oikeastaan aika. Potilaat ovat hengityskoneessa ja toivotaan, että he lähtevät toipumaan. Se tuntuu lääkäristä siinä mielessä hankalalta, että meillä ei ole kauheasti työvälineitä, joilla me asiaa jouduttaisimme, Mika Valtonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 12.8. kello 23.

Lue lisää:

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Jos tehohoito yhdellä alueella kuormittuu, koronapotilaita voidaan siirtää jopa eri puolelle Suomea – ambulanssikuljetukset ykkösvaihtoehto

Lue seuraavaksi