Uusissa luokkahuoneettomissa kouluissa vedetään nyt seiniä ja verhoja avoimiin tiloihin koronan takia – suurimmat ongelmat kuitenkin perinteisissä luokissa

Helsinki selvittää paraikaa tarvitaanko kouluissa lisätiloja koronan takia.

opetustilat
henkilökuva
Jätkäsaaren peruskoulussa ei vielä keväällä tarkemmin mietitty koulun tilojen käyttöä korona-aikana, koska silloin oltiin suureksi osaksi ulkona retkillä, kertoo rehtori Kirsi Myllymäki. Nyt alkaa käytänteiden muokkaaminen. Esa Syväkuru / Yle

Helsinki etsii tällä hetkellä lisää väliaikaisia koulutiloja. Syynä on se, että Helsingissä on paljon lapsia ja nykyiset koululuokat pursuavat tämän takia oppilaista. Siksi koronan vaatimia turvavälejä on vaikea joissain paikoissa pitää.

– Meillä on hyvin erilaisia koulurakennuksia. Joissakin kouluissa on tarvetta lisätiloille, mutta emme vielä tiedä lukumäärää, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo.

Tilojen tarvetta selvitetään Pohjolaisen mukaan paraikaa.

– Koulun alkuun mennessä tämä asia on meillä selvillä.

Koronan kannalta perinteiset luokkahuoneet haaste

Pohjolaisen mukaan perinteiset luokkahuoneet ovatkin usein paljon pahempia ongelmia koronan näkökulmasta kuin niin sanotut monikäyttöiset uudet koulutilat, joissa on paljon avointa tilaa.

– Joudumme joissain paikoissa jakamaan ryhmiä perinteisissä luokissa, kun ei voida pitää isoa luokkaa samassa tilassa.

yleiskuva
Jätkäsaaren monimuotoisessa koulussa oppilaat opiskelevat eri soluissa. Yhdessä solussa on aina useita seinällisiä tiloja. Esa Syväkuru / Yle

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu nyt syksyllä Pohjolaisen mukaan erityisesti siksi, että toisen asteen oppilaat kuten lukiolaiset, tulevat takaisin opiskelemaan kotoa etäopetuksesta omiin koulutiloihinsa.

– Keväällä saimme lukioista lisätilaa. Nyt sitä ei enää ole.

Uusia avoimia tiloja voidaan jakaa seinillä

Uudenlaiset joustavat luokkatilat ovatkin Pohjolaisen mukaan perinteisiä luokkatiloja usein paljon helpompia ja joustavampia koronan aikana.

Näitä uudenlaisia joustavammin rakennettuja kouluja on esimerkiksi Helsingissä kolme ja Vantaalla neljä. Uudenlaisissa kouluissa kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan erikokoiset opetustilat polveilevat siellä täällä koulurakennuksen sisässä, ja opetus tapahtuu niin kutsutuissa soluissa.

yleiskuva
Jätkäsaaren peruskoulussa normaalioloissa oppilaat saattavat aloittaa päivänsä tällaiselta piiriltä. Nyt tämäkin tila toimii yhden luokan tilana yhden päivän ajan. Esa Syväkuru / Yle

Pohjolaisen mukaan näissä kouluissa yhteisistä tiloista voidaan tehdä pienempiä, kun koulun sisällä niin sanottuja soluja jaetaan pienempiin osiin esimerkiksi seinillä tai verhoilla.

– Opettajat ryhmittävät oppilaat soluihin. Sillä tavalla pidetään turvavälit.

Pohjolaisen mukaan uudenlaisissa monikäyttöisissä kouluissa lähtökohta on, että jokainen oppilas opiskelee samassa tilassa, eli samassa solussa, koko päivän.

– Ihmisillä on mielikuva, että nämä uudet koulut ovat jotain pelkkää avointa tilaa. Mutta eivät ne ole mitään hehtaarihalleja, joissa lapset olisivat holtittomasti. Meillä on vain joustavia monikäyttöisiä tiloja, joita saadaan helposti muunneltua.

henkilökuva
Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki.Esa Syväkuru / Yle

Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki vahvistaa tiedon, että heillä todella on verhoja, joilla voidaan tarvittaessa jakaa oppitiloja pienempiin.

Mutta niille tuskin on liiemmin edes tarvetta, sillä Jätkäsaaren koulussa on tarpeeksi erikokoisia seinällisiä luokkatiloja kaikille.

Toimintatavat vain ovat tänä syksynä erilaiset.

henkilökuva
Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki näyttää, että tarvittaessa isompiin tiloihin saa vielä vedettyä verhoja jakamaan tilaa. Ja oppilaille riittää myös seinällisiä tiloja. Esa Syväkuru / Yle

– Lähdemme nyt enemmän siitä, että on yksi opetusryhmä ja opettaja. Ja se yksi ryhmä toimii siinä samassa opetustilassa koko päivän. Emme vaihda tiloja päivän aikana, kuten normaalisti tekisimme.

Osittain Jätkäsaaren koulussa palataan siis perinteiseen kouluun, jossa on luokkahuoneet.

– Kyllä me tulemme toimimaan näissä joustavissa tiloissa ehkä enemmän niin kuin perinteisissä koulutiloissa toimitaan.

Erona perinteiseen on korona-aikanakin se, että joustavissa kouluissa opetusryhmät tulevat kuitenkin vaihtelemaan paikkoja päivittäin.

– Kyse ei ole siitä, että ei olisi tiloja, vaan koulumme tilat ovat niin erilaisia. Ei ole järkevää, että yksi ryhmä opiskelisi yhdessä tilassa koko syksyn.

yleiskuva
Jätkäsaaren peruskoulussa oppilailla ei ole perinteisiä pulpetteja. Esa Syväkuru / Yle

Ei paluuta vanhaan, avoimia tiloja rakennetaan yhä

Vaikka monikäyttöisiin tiloihin nyt vedetäänkin seiniä erottamaan oppilaita toisistaan, tai ryhmät joutuvat pysymään yksissä tiloissa, Pohjolainen ei silti myönnä, että tämä olisi paluuta vanhaan.

– Me palaamme vain viime kevään käytäntöihin, että oppilaat pysyvät samassa tilassa.

Pohjolaisen mukaan korona ei ole tuonut muutoksia Helsingin kaupungin suunnitelmiin rakentaa lisää monikäyttöisiä kouluja.

Uudenlaisia kouluja pidetään edelleen hyvänä suuntauksena, vaikka nyt seiniä tilojen välille pitääkin vetää. Muun muassa Kaarelaan rakennetaan paraikaa uutta koulua, missä koulu muodostuu erilaisista monikäyttöistä tiloista.

Liisa Pohjolainen, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Kimmo Hiltunen / Yle

– Joustavat tilat vaativat opettajilta yhteisopettajuutta ja yhteistä suunnittelua. Mutta tilat antavat mahdollisuuden toteuttaa opetusta eri tavoin.

Pohjolaisen mukaan seinien esiintuomisen lisäksi uusissa monimuotokouluissa on käytössä myös muita keinoja koronan taltuttamiseksi.

Opetusta porrastetaan eri keinoin ja hyödynnetään muita oppimisympäristöjä, Pohjolainen kertoo.

– Pääosin niin, että ollaan ulkona ja tehdään retkiä.

yleiskuva
Jätkäsaaren peruskoulussa on mietitty myös uloskäynnit uusiksi koronan takia. Esa Syväkuru / Yle

Myös Vantaa uskoo uusiin kouluihin

Myös Vantaa uskoo monikäyttöisten uudenlaisten koulujen tulevaisuuteen koronasta huolimatta. Vantaalle on juuri valmistumassa uusi monikäyttöinen Hämeenkylän koulu.

Vantaan oppimisympäristöjen kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Eero Väätäinen kertoo, että etäisyyksien pitäminen uudenlaisissa monimuotokouluissa on helpompaa kuin vanhoissa kouluissa.

– Kun muistellaan vanhoja luokkahuoneita, ne ovat melkoisia avokonttoreita. Mutta näiden uusien koulujen joustavat tilaratkaisut mahdollistavat vaihtelevat ryhmäkoot. Pienempiä ryhmiä voi olla enemmän, Väätäinen sanoo.

Lue lisää:

THL päivitti suosituksensa koulunkäynnin järjestämisestä - alakouluryhmät pidettävä erillään, tarvittaessa etäopetusta vuoroviikoin

Helsinki voisi ottaa käyttöön poikkeusjärjestelyn, jossa eri vuosiluokille tarjottaisiin etäopetusta vuoroviikoin - se olisi kuitenkin viimeinen vaihtoehto

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus