1. yle.fi
  2. Uutiset

Guardian: Uhanalainen Kiribatin saarivaltio vastaa merenpinnan nousuun kohottamalla saariensa maata

Saaria kohotetaan täyttömaalla, jota saadaan merenpohjasta ruoppaamalla.

Kiribati
Kylä Tarawan atollilla Kiribatissa.
Kylä Tarawan atollilla Kiribatissa.Dmitry Malov / AOP

Tyynellä valtamerellä sijaitseva Kiribatin saarivaltio aikoo taistella merenpinnan nousua vastaan erikoisella keinolla – kohottamalla maanpintaa keinotekoisesti.

Kiribatin vastikään uudelleenvalittu presidentti Taneti Maamau kertoi suunnitelmista The Guardian -sanomalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Yli kolmestakymmenestä atollista koostuva saarivaltio aikoo siirtää ruoppauksella merenpohjasta nostettua maa-ainesta saariensa maaperälle.

Se on ilmoittanut aikeistaan jo aiemmin julkistaessaan vuosien 2016–2036 kehitysohjelmansa (siirryt toiseen palveluun).

Saarien korkeutta aiotaan nostaa kahdella metrillä

Maamau ei haastattelussa kertonut suunnitelmien yksityiskohtia, mutta Kiribatin kehitysohjelmassa puhutaan maanpinnan nostamisesta jopa kahdella metrillä.

Maamaun mukaan suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin. Pisimmälle on edennyt valtion pääatollin Tarawan maanpinnan nostaminen, joka tehdään atollin laguunin pohjasta ruopatulla maa-aineksella.

Taneti Maamau
Kiribatin presidentti Taneti Maamau puhumassa YK:n yleiskokouksessa.Justin Lane / EPA

Kiribati suunnittelee lisäksi rakentavansa Tarawan atollin laguuniin sillan, joka yhdistäisi atollin saaret toisiinsa.

Tämä mahdollistaisi saarten välille rakennettujen teiden purkamisen. Näiden täyttömaan päälle rakennettujen teiden uskotaan aiheuttavan rantojen eroosiota, mikä puolestaan lisää tulvia alueella.

Ruoppauksen pelätään tuhoavan ympäristöä

Maanpinnan kohottamiseen täyttömaalla sisältyy riskejä.

Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) atollien merenpohjan ruoppaaminen on haitallista meren ekosysteemille, erityisesti koralleille.

Suomen ilmatieteen laitoksen merenpinnan nousua tutkivan tutkijan Milla Johanssonin mukaan ajatus maanpinnan nostamisesta Kiribatilla herättää kysymyksiä siitä, miten suojassa korotettu maa on esimerkiksi eroosiolta.

Hänen mukaansa hanke kuulostaa suuritöiseltä. Laajamittaisella ruoppauksella saattaa olla vaikutusta alueen luontoon.

Kiribatin hanke herättää lisäksi monia poliittisia kysymyksiä. Kiinan rooli hankkeen mahdollisena rahoittajana on nostanut esiin kysymykset Kiinan vaikutusvallan lisääntymisestä Tyynellä valtamerellä.

Kiribati ja sen pääatolli Tarawa.
Kiribati ja sen pääatolli Tarawa.Harri Vähäkangas / Yle

Presidentti Maamaun mukaan Kiribati etsii kumppaneita ruoppaustoimintaan, mutta se ei tule antamaan kumppaneille minkäänlaisia myönnytyksiä.

Kiinan ja Kiribatin välit ovat lähentyneet Maamaun valtakaudella vuodesta 2016 alkaen. Kiina on muun muassa avustanut Kiribatia kalastusinfrastruktuurin kehittämisessä Kiribatin suurimmalla saarella Kiritimatilla, joka sijaitsee runsaan 2 000 kilometrin päässä Yhdysvaltain Havaijista.

Taneti Maamau kättelee Li Keqiangia
Kiribatin presidentti Taneti Maamau tapasi Kiinan pääministerin Li Keqiangin tammikuussa 2020.Mark Schiefelbein / EPA

Yhdysvaltain sotilashallinto on ilmaissut huolensa asiasta ja epäilee Kiinan havittelevan sotilastukikohtaa saarelle (siirryt toiseen palveluun).

– Hallituksellamme ei ole koskaan ollut aikeita tai suunnitelmia sallia kiinalaistukikohdan rakentamista Kirimatille, Maamau toteaa kuitenkin The Guardianin haastattelussa.

Yhdysvaltain ja Kiribatin välillä vallitseva sopimus kieltää muita maita rakentamasta sotilastukikohtia Kiribatin alueelle ilman Yhdysvaltain hyväksyntää.

Korjaavatko saaret itse itsensä?

Kiribati on äärimmäisen altis merenpinnan nousulle.

– Tämänhetkisten ennusteiden mukaan valtamerten pinta voi nousta jopa 1–3 metriä vuosisadan loppuun mennessä. Tyynenmeren koralliriuttasaaret ovat usein hyvin matalia, joten sellainen merenpinnan nousu on niille merkittävä uhka, ilmatieteen laitoksen Johansson sanoo.

Hänen mukaansa Kiribatin ja muiden saarivaltioiden pinta-alasta suuria osia voi jäädä veden alle tai muuttua asuinkelvottomaksi. Kiribatin keskikorkeus on vain 1,8 metriä, minkä johdosta ilmastonmuutos on saarivaltiolle valtava uhka (siirryt toiseen palveluun).

Johanssonin mukaan merenpinnan nousua itsessään ei voi pysäyttää tai estää.

– Ilmaston lämmetessä merenpinta nousee viiveellä, eli se tulee nousemaan tulevaisuudessa riippumatta siitä minkälaisia ilmastotoimenpiteitä lähitulevaisuudessa tehdään, hän toteaa.

Kiribati on yrittänyt muitakin keinoja sopeutuakseen merenpinnan nousuun. Maan edellisen presidentin Anote Tongin aikana Kiribati osti maata Fijiltä (siirryt toiseen palveluun) suunnitelmanaan siirtää osa väestöään ostetuille alueille.

Atollien kyky sopeutua merenpinnan nousuun saattaa kuitenkin olla odotettua parempi.

Ilmakuva Tarawasta
Tarawanin atolli Kiribatissa.Robert Harding / AOP

Kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston professori Paul Kench on yksi maailman johtavista atollien asiantuntijoista. Hänen johtamansa tutkimusryhmän tuloksia julkaistiin vuonna 2018. (siirryt toiseen palveluun) Niiden mukaan Tyynenmeren atollien maanpinta nousee luonnostaan, jos niiden yli pyyhkiviä aaltoja ei estetä.

Aaltojen lisäksi atollien maaperää nostavat myrskyjen saarten maaperälle kuljettamat sedimentit.

– On tunnettua että hiekasta tai muista irtomateriaalista koostuvat rannat muuttuvat meren käyttäytymisen mukaan. Sellaisilla rannoilla muuttuvat aalto-olot, virtaukset ynnä muut, ajan myötä siirtävät hiekkaa ja soraa paikasta toiseen. Siksi nämäkin tulokset kuulostavat uskottavilta, Johansson toteaa.

Hän pitää tutkimustulosta luotettavana, koska se on julkaistu korkeatasoisessa tieteellisessä lehdessä (Nature Communications). Tämä tarkoittaa, että se on käynyt läpi vertaistarkastuksen, jossa toiset asiantuntijat ovat arvioineet menetelmien ja tulosten luotettavuuden.

– Muistan lukeneeni toisenkin tutkimuksen jossa on esitetty samankaltaisia tuloksia ja pidetty tällaista ilmiötä mahdollisena, Johansson kertoo.

Hänen mukaansa atollien sopeutuminen merenpinnan nousuun saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muuttua.

– Tutkimuksessa tarkastellaan vain menneitä muutoksia. Tulevaisuudessa asiat saattavat tapahtua eri tavalla. Ei tiedetä, miten tämä sopeutumisprosessi toimii, jos merenpinta esimerkiksi nousee tulevaisuudessa nopeammin kuin menneisyydessä, Johansson pohtii.

Lue myös:

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen repii Tyynenmeren saarivaltioita - Pikkuvaltiot näyttävät ovea Australialle ja Uudelle-Seelannille

Kun vesi vie kodin – köyhät ja rikkaat valmistautuvat merenpinnan nousuun

Tutkimus: Merenpinnan nousu uhkaa luultua useampia – jopa 300 miljoonan kodit vaarassa vuosisadan puolivälissä

Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä

Lue seuraavaksi