1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaelluskalat

Kemijoki Oy: Kemijoen uudet vaelluskalavaatimukset ovat epärealistisia

Ely-keskus hakee voimayhtiöiden kalatalousehtoihin tiukennuksia, joilla se pyrkii palauttamaan vaelluskaloja Kemijokeen.

Arkistokuva kesäkuulta 2020. Kalatietä rakennetaan Juankoskella. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy vastustaa voimakkaasti Lapin ely-keskuksen hakemusta, jolla tiukennettaisiin Kemijoen voimayhtiöiden lupaehtoja. Ely-keskus hakee aluehallintovirastolta voimayhtiöiden kalatalousehtoihin tiukennuksia, joilla se pyrkii palauttamaan vaelluskaloja Kemijokeen.

Ely-keskus vaatii hakemuksessaan muun muassa uusia kalateitä ja alasvaellusreittejä sekä muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin. Vaatimukset koskevat kaikkia Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitoksia, ei pelkästään Kemijoki Oy:tä.

Kemijoki Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Torvinen sanoo, että ely-keskuksen hakemus on epärealistinen ja se perustuu osin virheelliseen tietoon.

– Hakemuksen tavoitteenahan on itseään ylläpitävän luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen, ja kaikki mallinnukset, mitä me olemme tehneet, osoittavat, että se on mahdotonta saavuttaa.

Torvisen mukaan lupaehtojen tiukennus Kemijoella olisi ympäristön kannalta myös haitallista.

– Ilmastonmuutostavoitteissa keskeistä on siirtyminen uusiutuviin, säästä riippuviin tuotantomuotoihin. Silloin vesivoiman rooli on hyvin keskeinen, koska tällaisessa järjestelmässä tarvitaan joustoja. Muutoshakemuksen hyväksyminen estäisi sitä säätökäyttöä, mitä varten Kemijoki on hyvin keskeinen.

Pohjolan voima on samoilla linjoilla

PVO-Vesivoiman osalta tiukennusesitys koskee Isohaaran voimalaa Kemijoen suulla. Toimitusjohtaja Pertti Pietinen kertoo, että PVO jättää asiasta oman muistutuksen, jossa perusteet ovat pitkälti samat kuin Kemijoki Oy:llä.

– Iso tavoite eli lohen luonnonmukainen palauttaminen on osittain OK. Emme voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että vaaditaan ratkaisuja, joita ei ole olemassa. Kalateiden ja alasvaelluksen rakenteille vaaditaan sellaista tehoa, jota ei ole rakennettu, Pietinen sanoo.

Pietinen arvelee, että nyt liikkeellä oleva prosessi kestää vielä vuosikymmenen. Hän pitää itsestään selvänä, että ratkaisu löytyy vasta korkeimmasta oikeusasteesta.

Hänen mukaansa on olemassa riski siitä, että velvoitteen muuttaminen vie resurssia pois vapaaehtoisilta toimilta.

– Tavoitteena on kuitenkin edelleen viedä vapaaehtoisia toimia eteenpäin niin, että avin käsittely kulkee siinä rinnalla omana prosessina, Pietinen kertoo.

Lapin ely-keskus on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Kemijoen voimalaitosten lupaehtojen muuttamisesta jo keväällä 2017.

Poliitikot ja kansalaisjärjestöt kannattavat vaatimuksia

Kemijoki Oy haluaisi pysyä nykyisessä järjestelmässä, joka perustuu velvoiteistutuksiin ja vapaaehtoisiin ylisiirtoihin, joilla siirretään kaloja jokisuusta suoraan Kemijoen yläjuoksulle.

Lapissa tiukennukset ovat saaneet laajaa poliittista tukea. Useiden puolueiden piirijärjestöt kannattavat uusia kalareittejä voimalaitosten yhteyteen, ja osa haluaisi niille jopa nopeamman aikataulun kuin mitä ely-keskus vaatii hakemuksessaan.

Kalateitä ovat puolustaneet muun muassa keskustan, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden piirit Lapissa.

Myös monet kansalaisjärjestöt ovat lobanneet uusien kalaportaiden puolesta. Esimerkiksi Maailman luonnonsäätiö WWF pitää muutoksia mittaluokaltaan, esitetyiltä toimenpiteiltään ja tavoitteiltaan erittäin tervetulleina.

Erittäin merkittävänä WWF pitää kalateiden rakentamisvelvoitetta ohi jokeen rakennettujen vesivoimapatojen.

– Kalateiden rakentaminen parantaisi vaelluskalojen, kuten lohen, mahdollisuuksia kutea ja lisääntyä Kemijoen voimalaitosten yläpuolisilla alueilla, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska järjestön tiedotteessa.

Ennen vesivoimalaitosten rakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan merkittävimpiä vaelluskalavesistöjä, jossa eli muun muassa lohia, meritaimenia, vaellussiikoja, nahkiaisia ja ankeriaita.

Lue myös

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukseen voi nyt ottaa kantaa

Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia

Lohijokimitali Jasper Pääkköselle: "Lohikantojen elossa pitäminen ja sähköntuotanto eivät sulje toisiaan ulos"