Helsinkiläistyttö kiinnostui esikoulussa saamen kielestä ja aloittaa nyt koulutiensä saamenkielisellä luokalla – Koulukaveria kiinnostaa tiede

Vaikka perheellä ei ollut ennestään yhteyksiä Saamenmaahan, päättäväinen ekaluokkalainen Kaisla Knuth ilmoitti itse haluavansa saamenkieliselle luokalle.

saamen kieli
Ryhmäpotretti perheistä Kiprianoff ja Knuth
Maarit Kiprianoff, Sophia Kiprianoff, Marja Knuth ja Kaisla Knuth odottavat koulun alkamista.Sari Hirvasvuopio/Yle

Suurin osa lapsista palaa tällä viikolla pitkän kesäloman jälkeen kouluihinsa ympäri Suomea. Pasilan peruskoulussa Helsingissä koulu alkoi torstaina.

Vuonna 2018 käynnistyneellä Pasilan peruskoulun saame-suomi-luokalla aloitti koulunsa kaksi vuotta sitten kolme oppilasta. Tänä vuonna luokalle on ilmoittautunut viisi oppilasta. Heidän joukossaan on muun muassa tubetusta harrastava Sophia Kiprianoff ja tieteestä kiinnostunut Leevi Guttorm.

Nyt luokalla aloittaa ensi kertaa suomenkielinen lapsi, jonka perheellä ei ole ollut ennestään yhteyksiä Saamenmaahan. Kaisla Knuth pääsi kosketuksiin saamelaisuuden kanssa päiväkodissaan, jossa toimi saamenkielinen ryhmä.

Kaisla Knuth, Sophia Kiprianoff puussa
Kaisla Knuth (oik.) aloittaa koulun ja Sophia Kiprianoff (vas.) menee kolmannelle luokalle.Sari Hirvasvuopio/Yle

Koulunsa aloittava ekaluokkalainen kiinnostui saamen kielestä esikoulussa, jossa hänen ryhmänsä teki yhteistyötä Pasilan peruskoulun saamenkielisen luokan kanssa.

– Minua kiinnosti, mikä se kieli on, kertoo Kaisla Knuth.

Saamen kielen alkeet ovat jo tulleet tutuiksi

Helsinkiläinen Kaisla Knuth ilmoitti itse haluavansa saamenkieliselle luokalle. Kevään hän on opiskellut pohjoissaamea ja osaa jo laskea kymmeneen.

– Odotan, että saan uusia ystäviä lisää vähän ja että opin jotakin.

Kaisla Knuth ja Sophia Kiprianoff leikkitelineessä
Kaisla Knuth ja Sophia Kiprianoff ovat ystäviä ja leikkivät paljon yhdessä.Sari Hirvasvuopio/Yle

Äiti Marja Knuth kertoo odottavansa lapsensa pääsyä koulutielle. Perheellä ei ole ollut entuudestaan yhteyksiä pohjoiseen eikä saamelaiskulttuuriin, mutta kulttuuri kiinnostaa.

– Saamelaiskulttuuri on äärettömän kiinnostava ja meillä on vähän tietoa siitä. Kun meillä kerran on eri kulttuureja maassamme, niin niistä on tärkeää oppia, sanoo Marja Knuth.

Äiti toivoo myös muun perheen oppivan hieman saamea.

Kolttasaamelainen tyttö opastaa ystäväänsä

Sophia Kiprianoff on yksi heistä, jotka aloittivat saame-suomi-luokalla kaksi vuotta sitten. Skeittausta, laulamista ja tubettamista harrastava kolttasaamelaistyttö on viihtynyt koulussa ja menee nyt kolmannelle luokalle. Hän neuvoo konkarin elkein ystäväänsä, ekaluokkalaista Kaisla Knuthia.

– Opiskele hyvin ja harjoittele, niin kehityt, luettelee Kiprianoff.

Sophia Kiprianoff roikkuu telineessä
Sophia Kiprianoff nauttii koulunkäynnistä.Sari Hirvasvuopio/Yle

Äiti Maarit Kiprianoff on tyytyväinen siihen, miten koulu on ottanut toiminnassaan saamelaisteemoja huomioon. Koulussa on pidetty niin saameviikkoja kuin käyty katsomassa saamelaiselokuvia.

– Koulu on tullut ihan megahienosti tässä saamelaisuudessa mukaan, Maarit Kiprianoff sanoo.

Luokalla on myös tiedemiehen alku

Toiselle luokalle menevä Leevi Guttorm on lukenut kesän ahkerasti kirjoja. Tiedemieheksi tähtäävä poika on valmistautunut koulun alkamiseen selaamalla vanhoja oppikirjoja ja petraamalla muistia. Hän toivoo toiselta luokalta haasteita ja yllätyksiä.

– Odotan enemmän haasteita, muuten melkein samanlaista kuin viime vuosi oli eli mukavaa, hän toteaa.

Saana Guttorm ja Leevi Guttorm
Saana Guttormin poika Leevi Guttorm odottaa haasteita etenkin matematiikassa.Sari Hirvasvuopio/Yle

Äidille Saana Guttormille on iso asia, että lapsi saa käydä saamenkielistä luokkaa ja saa puhua päivittäin koulussa saamen kieltä. Guttorm on onnellinen siitä, että se onnistuu Helsingissä. Etelä-Suomesta on pitkä matka Saamenmaalle.

– Kun lapset pääsevat puhumaan saamea päivittäin, se kehittää lasten kieltä, kulttuuria ja identiteettiä.

Luokan uusi opettaja odottaa innolla alkavaa kouluvuotta

Saamenkielisen luokan opettajana on aloittanut Enontekiön Nunnasesta kotoisin oleva Laura Njunnas, joka on asunut kolme ja puoli vuotta Helsingissä.

Njunnas on tehnyt kielityötä jo aiemmin Pasilan alueella johtamalla saamen kielipesää Máttabieggaa ja työskentelemällä myös alueella toimivan päiväkoti Susannan pohjoissaamenkielisessä ryhmässä.

Laura Njunnas
Opettaja Laura Njunnas viihtyy sosiaalisessa työssä ja pitää työskentelystä oppilaiden kanssa.Sari Hirvasvuopio / Yle

Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Koutokeinossa kandityön saamen kielestä ja kirjallisuudesta tehnyt Laura Njunnas on odottanut innoissaan opetuksen alkamista ja työn tuomia haasteita.

Njunnas laatii maisteriopintojensa lopputyötä pääkaupunkiseudun saamenkielisestä opetuksesta. Hän uskoo saavansa uudesta työstä inspiraatiota myös opintoihinsa.

– Uusi työ innostaa minua myös lopputyön tekemisessä, sanoo opettaja Laura Njunnas.