Rohkeus, rakkaus, vapaus: Kansallismuseo tarttui muumien ajankohtaisiin arvoihin – uusi näyttely on myös kunnianosoitus Tove Janssonille

Kansallismuseo juhlistaa muumien 75-vuotista taivalta juhlanäyttelyllä.

muumit
Muumit 75, Kansallismuseo
Näyttelystä löytyy salaperäisiä luukkuja, joita avaamalla voi esimerkiksi tutkia Muumimamman laukun sisältöä. Jussi Mankkinen / Yle

Syvänvihreä meri kiehuu ja kuohuu. Ukkonen jylisee, salamat iskevät kipinää ja laineiden pärskeissä seilaa omituisten otusten kansoittamia veneitä. Seireenit huhuilevat, merikäärmeet kiemurtelevat ja rantakallioiden takaa kurkistaa mustanpuhuva Mörkö.

Tällaisia tunnelmia tarjoaa Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75- näyttelyn meriteemainen sali, jonka pohjana on Tove Janssonin animaatioksi muutettu meriaiheinen akvarelli.

– Meri oli Tove Janssonille valtavan rakas elementti. Hän unelmoi omasta majakkasaaresta, muttei koskaan sellaista saanut. Jansson kuitenkin loi merimaailman omiin kirjoihinsa ja sarjakuviinsa, Rohkeus, rakkaus, vapaus!- näyttelyn taiteellisesta toteutuksesta ja näyttelyarkkitehtuurista vastaava taiteilija Alexander Reichstein kertoo.

Alexander Reichstein, Muumit 75, Kansallismuseo
Näyttelyarkkitehti Alexander Reichstein vellovan meren keskellä. Oikealla hyytävä Mörkö. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo, Tove Jansson
Näyttelyn johdantotilassa vierailija kohtaa Tove Janssonin Perhe-maalauksen, jonka taiteilija teki sota-aikana. Jussi Mankkinen / Yle
Kansallismuseo, Muumit 75
Kansallismuseon Rakkaus, rohkeus, vapaus! -näyttelyssä on runsaasti yksityiskohtia. Jussi Mankkinen / Yle

Ajankohtaisten teemojen aallokossa

Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus!-näyttelyn juuret juontavat parin vuoden taakse. Tuolloin Norjassa oli esillä muumiaiheinen kiertonäyttely, jota muumien tekijänoikeuksia valvova Moomin Characters Oy Ltd tarjosi myös Kansallismuseolle.

– Totesimme tuolloin, ettei näyttely sovi tiloihimme, ja että se on samantapainen kuin Tampereen Muumimuseon perusnäyttely. Tästä syntyi kuitenkin kipinä luoda aiheen tiimoilta jotakin omaa, Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen kertoo.

Näyttelyn keskeiseksi teemaksi valikoitui nopeasti Tove Janssonin kirjojen ja sarjakuvien arvomaailma.

– Ystävyys, rakkaus, luonnon kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo: tällaisia asioita myös Kansallismuseo haluaa edistää, Minerva Keltanen luettelee.

Rohkeus, rakkaus, vapaus, Kansallismuseo, muumit
Tove Jansson haaveili omasta majakastaan. Jussi Mankkinen / Yle
Minerva Keltanen, Kansallismuseo
Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen istahti yhteen veneistä, joilla muumikirjan hahmot tulevat seuraamaan teatteriesitystä teoksessa Vaarallinen juhannus.Jussi Mankkinen / Yle
Kansallismuseo, Pikku Myy, Muumit 7r5
Pikku Myyn oikeista mittasuhteista on arvuuteltu ties kuinka kauan. Siksi kuvassa on mukana suurennuslasi. Jussi Mankkinen / Yle

Keltasen mukaan tällaisten arvojen esilletuominen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

– Uskoisin, että muumimaailma voi tuoda paljon lohtua maailman nykytilanteeseen ja -hetkeen. Itselleni tulee mieleen Tuutikin lausahdus: tässä maailmassa kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee minut niin levolliseksi.

Epävarmuudella Keltanen viittaa koronatilanteeseen, joka on vaikuttanut myös Rohkeus, rakkaus, vapaus!- näyttelyn rakentamiseen ja esillepanoon. Alun perin näyttelyn piti avautua jo toukokuussa.

– Olemme joutuneet poistamaan koronan takia osan interaktiivisista elementeistä, teatterin roolivaatteita ei voi kokeilla ja museon tiloihin tulevien ihmisten määrä on rajattu.

Keltasta myös jännittää, kuinka käy esimerkiksi aasialaisten, etenkin japanilaisten muumifanien, joista ei ole pulaa.

Rohkeus, rakkaus, vapaus! on suunniteltu kiertonäyttelyksi, eli sen voi viedä ulkomaille. Jos aasialaiset turistit eivät pääse Suomeen, näyttelyä voi katsoa jossakin päin Aasiaa. Alustavia kyselyitä tästä on jo tullut.

Muumit 75, Kansallismuseo
Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelyä leimaa leikkimielisyys: viidakkomaisessa nurkassa voi kiipeillä ja roikkua köysistä. Tilan koristelusta tulevat mieleen seppeleet, joita Tove Jansson piti juhliessaan esimerkiksi syntymäpäiviään. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallimuseo
Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelyä. Kuvassa näkyvät kolmimetriset puut ovat kopioita Tove Janssonin alkuperäisistä akvarelleista. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo
Tiuhti ja Viuhti. Hahmojen esikuvina ovat olleet Jansson itse ja teatteriohjaaja Vivica Bandler. 1940-luvulla taiteilijoilla oli intohimoinen rakkaussuhde. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo
Muuminäyttelystä löytyy erilaisia elementtejä lattiasta kattoon. Jussi Mankkinen / Yle

Suurprojektissa hujahti puolitoista vuotta

Monipuolisena taiteilijana tunnetulla Alexander Reichsteinilla on aiempaakin kokemusta muumeista: hän on suunnitellut muun muassa installaatioita Tampereen Muumimuseoon. Kansallismuseon suurprojekti kuitenkin tarjosi Reichsteinille mahdollisuuden sukeltaa muumien maailmaan kokonaisvaltaisesti puolentoista vuoden ajaksi.

– Muumien maailma koostuu tietyistä elementeistä, joita ei oikein voi poiskaan jättää. Näyttelyssä on ollut mukana kymmeniä työntekijöitä koostamassa rakenteita, printtaamassa kuvia, ompelemassa pukuja ja verhoja sekä tekemässä animaatioita. Minun vastuullani on ollut kokonaisuudesta huolehtiminen. Tekemistä leimasi pikemminkin ilo kuin haasteellisuus.

Muumeihin vuonna 1990 Moskovasta Suomeen muuttanut Reichstein tutustui jo vuosikymmeniä sitten.

– Kun asuimme Moskovassa, luimme tyttärellemme muumikirjoja venäjäksi. Entisessä kotimaassani muumit ovat hyvin suosittuja.

Kansallismuseo, Muumit 75, postimerkki
Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson oli yksi Suomen tunnetuimpia postimerkkien suunnittelijoita. Ei ole siis mitenkään yllättävää, että Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta löytyy Hemulin postimerkkikokoelma. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo, Nuuskamuikkunen
Nuuskamuikkunen ja huuliharppu. Hahmon esikuvana on vasemmistointellektuelli Atos Wirtanen, jonka kanssa Tove Jansson oli avoliitossa 1940-luvulla. Nuuskamuikkusen toisena esikuvana on ollut Janssonin eno, matemaatikko Harald Hammarsten. Näyttelyn pienet installaatiot tarjoavat syventävää tietoa muumien maailmasta. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo
Kauneudenhoitoa ja koruja rakastava Niiskuneiti. Näyttelystä löytyy hahmosta myös alati väriä vaihtava versio. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo
Tove Janssonia kiinnosti myös filosofia, muun muassa Immanuel Kant ja Oswald Spengler, jonka klassikko Länsimaiden perikato eli Der Untergang des Abendlandes on yksi Piisamirotan lempiteoksista.Jussi Mankkinen / Yle

Piilossa olevaa huipputeknologiaa

Rohkeus, rakkaus, vapaus! - näyttelyn visuaalisena ideana on Tove Janssonin alkuperäismateriaalien, originaalipiirrosten ja tekstien kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Alexander Reichsteinin mukaan näyttely on kunnianosoitus Tove Janssonin sanalle, viivalle ja piirrokselle.

– Näyttely on läpileikkaus Janssonin käyttämistä tekniikoista. Täällä voi huomata, kuinka hän on maalannut vesiväreillä, taituroinut musteviivalla ja hyödyntänyt teoksissaan kollaaseja.

Janssonin alkuperäismateriaaleja on tuotu nykypäivään muun muassa hologrammilla, animaatioilla ja suurella määrällä projisointeja.

– Näyttelyn taustalla kylläkin piileskelee huipputeknologiaa, mutta emme ole juurikaan halunneet sitä näkyville, Alexander Reichstein tarkentaa.

Muumit 75, Kansallimuseo
Filosofisen pohdinnan lomassa on toisinaan hyvä nauttia hieman kevyemmästä kirjallisuudesta. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallismuseo
Erilaiset katastrofit kiehtoivat Tove Janssonia. Muumit 75 -näyttelyssä on myös huone, jossa näytetään koko muumimaailma uhkaava tilanne: komeetta ja kaaoksen voimat melkein tuhoavat idyllin. Muumit pakenevat luolaan. Jussi Mankkinen / Yle
Muumit 75, Kansallimuseo
Rohkeus, rakkaus, vapaus!- näyttelyä. Jussi Mankkinen / Yle
Alexander Reichstein, Kansallismuseo, Muumit 75
Alexander Reichstein ja kelluva teatteri, joka huojuu ja kallistelee suuntaan jos toiseenkin. Taustakulissi pohjautuu Tove Janssonin lavasteluonnokseen, jonka taiteilija suunnitteli Mumintrollet och kometen -näytelmää varten. Lavalle mennä esittämään vaikkapa muumibalettia, jos siltä tuntuu. Jussi Mankkinen / Yle

Rohkeus, rakkaus, vapaus! tarjoaa rakenteensa puolesta katsottavaa ja koettavaa sekä lapsille että aikuisille. Kansallismuseoon on loihdittu yhtenäisiä, muumien maailmasta ammentavia kokonaisuuksia, joissa voi puuhastella ja kokeilla vaikkapa interaktiivista nuotiota.

Seiniin taas on upotettu pienimuotoisia installaatioita, joista löytyy runsaasti syventävää, muumeihin ja Tove Janssoniin liittyvää tietoa.

Minerva Keltasen tavoin Alexander Reichstein korostaa muumimaailman suvaitsevaisuutta: muumimaailmassa hyväksytään oikeastaan kaikki, eikä vihattuja, negatiivisia hahmoja ole.

– Myös Mörköä kohtaan tunnetaan empatiaa, ja Muumipeikko melkeinpä ystävystyy pelottavan hahmon kanssa. Muumimaailman hahmoilla on myös vastakkaisia arvoja: Muumimamma ja Nuuskamuikkunen esimerkiksi suhtautuvat tavaroihin ja materiaan eri tavoilla, mutta silti he pystyvät elämään yhdessä ja nauttimaan toistensa seurasta.

Mutta millainen muumihahmo Alexander Reichstein sitten haluaisi olla?

– Se riippuu tilanteesta, tunnelmasta ja vuorokaudenajasta. Välillä haluan olla Nuuskamuikkunen, välillä ilkeä Pikku Myy, välillä taas kiltteyttä huokuva Muumimamma. Muumihahmot ovat ennen kaikkea Toven lapsia, mutta tämän näyttelyn takia on alkanut tuntua siltä, että ne ovat – ainakin hitusen verran – myös minun lapsiani.

Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttely avautuu perjantaina 14.8.

Muumit 75, Kansallismuseo
Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelyä. Jussi Mankkinen / Yle

Korjattu kuvatekstiä 12.8. klo 16:35: Kuvassa näkyvä jollavene ei ole Tove Janssonin äidin suunnittelema.