Vanhasen mukaan valtio ei voi elvyttää yhtä paljon kuin keväällä: ”Suomella ei varaa 20 miljardin alijäämään”

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan epidemian hoitaminen on nyt myös talouspolitiikkaa.

Budjettiriihi
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi vuoden 2021 talousarvioehdotuksesta Säätytalolla
Valtiovarainministeriön johto kokoontui ministeri Matti Vanhasen johdolla ensimmäistä kertaa neuvotteluihin ensi vuoden budjetista Säätytätalolle tiistaina.

Valtiovarainministeriön johto käynnisti tiistaina aamupäivällä neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää tämänkertaisia neuvotteluita poikkeuksellisina, sillä näkymät tulevaisuuteen ovat sumeat.

– Epidemian hoito on mitä suuremmissa määrin myös talouspolitiikkaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen 20 miljardin alijäämään, joka keväällä syntyi, Vanhanen kommentoi Säätytalon portailla.

Vanhanen viittasi viime kevään koronatoimiin, joilla tuettiin muun muassa yrityksiä ja julkista sektoria kriisin yli.

Vanhasen mukaan nyt pitää olla tavoitteena se, että epidemiaa hoidetaan samaan aikaan, kun talouden annetaan toimia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaiset pyrkivät nopeisiin täsmätoimiin, joilla viruksen leviämistä pyritään estämään.

Vanhanen pitää maanantaina kerrottuja ratkaisuja riskimaista tulevien karanteeneista ja koronatesteistä esimerkkinä nopeasta reagoinnista.

– Se, mitä nämä erilaiset järjestelyt maksavat, on pientä verrattuna siihen, mitä niillä voidaan saavuttaa. Tautiryppäät pitää pystyä vain estämään.

Vanhanen korosti, että jokaisella on nyt vastuu taudin leviämisen pysäyttämisestä.

Suomi velkaantuu miljardeilla

Suomen ensi vuoden valtion budjetti on valtiovarainministeri Vanhasen mukaan elvyttävä. Elvytystä tukevat paitsi hallituksen päätökset mutta myös EU:n elvytysrahastosta saatavat tuet.

Hänen mukaansa budjettiin ei ole tulossa päätösperusteisia leikkauksia, mutta ei myöskään uusia elvystysavauksia.

– Kun on elvytyksen aika, silloin ei tehdä elvytyksen kanssa ristiriitaisia päätöksiä. Ei edes kovin pieniä ratkaisuja, koska ne helposti heikentävät ihmisten ja yritysten luottamusta siihen, mitä tässä tehdään.

Valtiovarainministeri Vanhanen arvioi, että ensi vuoden budjetin alijäämä on 5–7 miljardia euroa. Hänen mukaansa nyt on tärkeää, että Suomi säilyttää luottoluokittajien luottamuksen maan taloudenhoitoon.

Keskeistä tässä on se, että hallitus pystyy tekemään yhteiskunnan rakenteisiin muutoksia kuten sote-uudistuksen.

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi 2,5 prosenttia ensi vuonna.

– Tämä on tietysti vaatimatonta verrattuna tämän vuoden menetyksiin.

Vanhasen mukaan ministeriöllä ei ollut esittää uutta ennustetta neuvotteluissa.

Suurin vääntö ilmasto- ja työllisyystoimista

Syksyn budjettiriihen kuumiksi perunoiksi on ennakoitu työllisyys- ja ilmastoimia.

Hallitus tavoittelee kautensa aikana 60 000 lisätyöllistä, joista 30 000:sta pitäisi tulla päätöksiä jo budjettiriihessä.

– Näistä ei keskustella tänään. Meillä on alkamassa neuvottelut, joihin on valtiovarainministeriön johdolla tehty valmistelua ja niihin palataan vähän myöhemmin, Vanhanen sanoi.

Vanhanen sanoi Politiikan toimittajat -yhdistyksen lounaalla viime viikon perjantaina, ettei hallitus ole näillä näkymin koskemassa työttömyystukiin syksyn budjettiriihessä.

Taustalla on kriisitilanne, jossa yhä useampi suomalainen tarvitsee työttömyystukia. Julkisessa keskustelussa on ollut usein esillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Etenkin työntekijöiden etujärjestö SAK on suhtautunut ehdotukseen nihkeästi.

Sen sijaan työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputken katkaiseminen tai lyhentäminen on Ylen tietojen mukaan hallituksen pöydällä.

Ilmastotoimissa puolestaan hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat kauimpana toisistaan.

Vihreät ilmoitti maanantaina, että puolue esittää lämmityspolttoöljyn ja turpeen verotuksen nostamista 100 miljoonalla eurolla. Keskusta on suhtautunut ehdotukseen nuivasti.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

Budjettiväännöt jatkuvat syyskuulle asti

Valtiovarainministeriön sisäinen neuvottelu valtion ensi vuoden budjettiehdotuksesta jatkuu keskiviikkoon asti.

Budjetin käsittelyyn vaikuttaa myös talouden tilannekuva. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi Säätytalon portailla, että taloudessa on näkyvissä sekä huojentavia että huolestuttavia merkkejä.

– Maailman talous näyttää huolestuttavammalta kuin mitä aiemmin kesällä arvioitiin. Suomen talouden ennakkotiedot ovat olleet taas parempia.

Valtiovarainministeri Vanhanen totesi, että valtiovarainministeriö pohtii keskiviikkona, miten valtio voi auttaa vientiyrityksiä synkkien näkymien kanssa.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus kertoi kyselytutkimuksestaan, jonka mukaan alan yrityksille oli kertynyt huhti-kesäkuussa 14 prosenttia vähemmän tilauksia kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Spolanderin mukaan nyt on keskeistä se, miten kuluttajat ja yritykset reagoivat epävarmuuteen. Spolander on huolissaan varsinkin yritysten investoinneista.

Valtiovarainministeriö julkaisee oman budjettiehdotuksensa torstaina ja antaa sen samalla muihin ministeriöihin.

Ministeriöiden väliset neuvottelut käydään budjetista syyskuun puolessa välissä ja lopullisesti budjetti julkaistaan lokakuussa.

Lue lisää:

Valtion taloutta ohjataan nyt sumussa – lisävelka jakaa eduskuntaryhmiä

Sisäministeri Ohisalo: Ulkomailta saapuvien koronatestaus voitaisiin tehdä pakolliseksi