Koronakriisi hiertää naapureiden välejä – pienetkin asiat kiristävät hermoja, kun ihmiset viettävät aikaa kotona

Naapuruussovittelun keskus on saanut alkuvuodesta enemmän sovittelupyyntöjä kuin koko viime vuonna yhteensä.

naapuruus
etätyo porvoossa , kotikonttori
Kotona vietetty aika on koronatilanteen vuoksi lisääntynyt ja moni tekee esimerkiksi etätöitä. Markku Rantala / Yle

Korona-aika on hiertänyt samassa taloyhtiössä asuvien naapureiden välejä. Kun ihmiset viettävät tavallista enemmän aikaa kotona, naapurista kuuluvat kovat äänet, tupakointi tai rappukäytävään tunkeutuva ruoankäry aiheuttavat häiriötä.

– Kun ollaan koko ajan kotona, monet pieneltä vaikuttavat asiat alkavat helposti ärsyttää. Ja jos tähän lisätään vielä se, että ihmisillä on huolta koronaan tai omaan talouteen liittyen, ei enää ehkä jaksa hyväksyä naapurin erilaista elämäntyyliä, Naapuruussovittelun keskuksen hankepäällikkö Pia Slögs sanoo.

Naapuruussovittelun keskus sovittelee asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Keskus on saanut alkuvuodesta noin 20 prosenttia enemmän sovittelupyyntöjä kuin koko viime vuonna yhteensä. Viime vuonna keskukseen tuli noin sata pyyntöä.

Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtajan Toivo Korhosen mukaan häiriöiden taustalla ovat usein melko arkiset ongelmat.

– Erilaisia remontteja on tehty aika paljon, mistä on aiheutunut häiriötä ja melua. Toinen iso tekijä on etätöiden lisääntyminen, minkä seurauksena ihmiset ovat päivälläkin kotona. Aiemmin on kenties voinut pitää enemmän ääntä, kun naapurit ovat käyneet töissä, Korhonen sanoo.

Taustalla usein väärinymmärrystä

Yleensä naapurustoissa häiritsevät kovat äänet, taloyhtiön tai asukastoimikunnan toiminta, yhteisten tilojen käyttö, lemmikit, hajut sekä elämäntilanteiden erot.

Esimerkiksi lasten leikkiminen voi häiritä naapurissa asuvaa vuorotyöläistä, jos tämä yrittää nukkua päivällä. Joissakin naapurustoissa on koettu myös kiusaamista, kyttäämistä ja aggressiivista käytöstä.

Monen riidan taustalla on väärinymmärrystä ja sitä, että naapurin oletetaan käyttäytyvän tahallaan häiritsevästi.

– Lähtökohta on se, että ensin olisi yhteydessä häiriön aiheuttajaan ja yrittäisi kysyä, onko tämä huomannut aiheuttavansa häiriötä. Jos tämä ei auta, sitten vasta mietitään muita keinoja, Korhonen sanoo.

Sovittelu aloitettava ajoissa

Naapuruussovittelun keskuksen taustaorganisaatio Suomen sovittelufoorumi avaa elokuussa uuden Sovittelu verkossa -palvelun, jossa ihmisiä autetaan matalalla kynnyksellä konfliktitilanteissa.

Hankepäällikön Pia Slögsin mukaan kiistojen sovittelu kannattaa aloittaa ennen kuin konflikti laajenee ja syvenee.

– Yleensä konfliktit laajenevat taloyhtiöissä niin, että esimerkiksi alun perin kahden välinen riita leviää ajan myötä kummankin henkilön talossa asuvaan tuttavapiiriin, Slögs sanoo.

Poikkeuksellinen kevät ja kesä on myös voinut lisätä naapureiden välistä yhteisöllisyyttä. Kevään aikana moni oli valmis auttamaan naapuria käymällä tämän puolesta esimerkiksi kaupassa tai apteekissa.

Onko koronakriisi vaikuttanut sinun ja naapureidesi suhteisiin? Onko riitoja ollut enemmän vai onko yhteisöllisyys lisääntynyt? Voit keskustella aiheesta 13.8. klo 23:een asti.

Lue aiheesta lisää:

Saunavuorot on peruttu, ovenkahvoja jynssätään alvariinsa ja naapurirauha on koetuksella – näin korona vaikuttaa kerrostaloelämään

Onko sinua "kytätty"? Yskäisystä julkisella paikalla on tullut paheksuttava teko, mutta tutkijan mukaan syyllistämisessä on myös hyviä puolia

Naapurin ikkunassa luki "tsemppiä", ja Matias Kontio keksi siihen vastauksen – nyt teippiviestittely ilahduttaa kaupunkilaisia

Teinityttären kommentti herätti Ville Ilvosen keräämään tietokoneita etäopiskelussa oleville nuorille – Näin monin tavoin suomalaiset auttavat nyt