Tuoreet varusmiehet joutuivat heti kahdeksi viikoksi pakkiruokailuun ja moni laihtui kilokaupalla – Varusmiesliitto huolissaan ruuan riittävyydestä

Varusmiehet syövät koronan vuoksi aiempaa useammin maastossa.

varusmiehet
kuvassa kaksi varusmiestä seisoo Kokkolan matkahuollon edustalla
Uki Ulmanen ja Saku Pyörre aloittivat varusmiespalvelun heinäkuussa 2020. Koronan takia varusmiehet syövät yhä useammin maastossa. Moni on kokenut, että ruokaa ei tällöin ole riittävästi.

Ensimmäiseltä lomaltaan palaavat Kainuun Prikaatin tykistön kokkolalaisvarusmiehet ovat ehtineet olla armeijassa kolme viikkoa. Kaksi viikkoa he ovat syöneet ruokaa ulkona pakista, yhdellä viikolla käytössä oli muonituskeskus ja sotilaskoti.

Varusmiesten mukaan erot ruokalan ja maaston välillä ovat suuret.

– Pakissa oli pienempi määrä ruokaa, ruokalassa saa itse valita, minkä verran syö, Saku Pyörre kiteyttää.

– Jos on tullut täysi pönikkä, niin silloin ruokaa annetaan kauhallinen. Jos on vajanaisempi ruoka-astia, niin kuin aika usein, silloin annetaan puolikas kauhallista. Lisää saa tulla hakemaan, jos ruokaa on jäänyt, Uki Ulmanen jatkaa.

Heinäkuussa palveluksensa aloittaneista varusmiehistä monen paino putosi parissa viikossa useita kiloja, joidenkin jopa 7 kiloa.

– Alussa oli melkein koko ajan nälkä, kun on tottunut syömään paljon vuorokauden aikana ja nyt joutui pärjäämään tosi vähällä ruoalla koko vuorokauden. Pikkuhiljaa siihen tottui, Kalle Peltoniemi kertoo.

Roosa-Maria Vehniäinen on saanut riittävästi ruokaa, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

– Kun yleensä ensimmäisenä pääsee syömään, ruoka riittää. Muutaman kerran olen kuullut, että joillekin ei ole riittänyt.

– Ensimmäisellä viikolla ruokaa oli riittävästi, mutta sitä ei saanut ottaa niin paljon kuin olisi halunnut. Kolmannella viikolla ruokaa olisi saanut olla enemmän, kertoo puolestaan Alia Soumah.

Varusmiesliittoon tullut palautetta

Varusmiesliitto on huolissaan varusmiesten toimintakyvyn alenemisesta siksi, että maastossa saa liian vähän ruokaa.

– Riittämätön ravitsemus yhdistettynä rankkaan harjoitteluun ei ole kenenkään kannalta hyvä. Toimintakyky alentuu eikä pystytä antamaan kaikkea harjoituksissa, Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Atte Grönroos painottaa.

Koronatartuntojen ehkäisemiseksi varusmiehet on jaettu kolmeen osastoon. Näistä yksi ruokailee kaksi viikkoa sisällä muonituskeskuksessa, toinen ryhmä syö samaan aikaan ulkona pakeista ja kolmas porukka on lomilla. Roolit vaihtuvat kahden viikon välein.

– Meille on tullut kohtuullisen paljon palautetta siitä, että maastossa jaettavien annosten koko on ollut riittämätön, ruokaa ei ole ollut tarpeeksi ja vatsat ovat jääneet tyhjiksi. Tämä on korostunut etenkin isokokoisilla ja urheilullisilla kavereilla, Grönroos toteaa.

Gröönroosin mukaan maastoviikoilla on ollut ongelmia myös erityisruokavalioiden toteuttamisessa.

– On unohdettu kokonaan erityisruokavalioiden noudattajia. He eivät ole saaneet aina ruokaa. Tästä on tullut jonkin verran palautetta.

Annoskokoja suurennettiin jo keväällä

Armeijan ruokahuollosta vastaava Leijona Catering teki keväällä tutkimuksen maastoruokailusta koronaepidemian aikaan. Sen seurauksena annoskokoja suurennettiin ja ruokalistoille lisättiin kasviksia ja hedelmiä.

Kesällä palautetta ruoan riittämättömyydestä ei ole heille tullut.

– Ateriat on suunniteltu valtion ravitsemussuositusten mukaisesti. Niiden annoskoko vaihtelee aterian laadun ja energianmäärän mukaan. Sinänsä maastomuonituksessa on laskennallisesti enemmän energiaa kuin ravintolaruoassa. On toki huomioitava, että kaikki aterian osaset on tarkoitettu nautittavaksi, myös hedelmät ja vastaavat, muistuttaa majuri Pasi Hurskainen Pääesikunnan logistiikkaosastolta.

Erityisruokavalioiden toimittamattomuuden syyksi Hurskainen uskoo inhimillistä erehdystä.

– Ruoka on voinut jäädä tilaamatta tai se on mennyt väärään paikkaan. Isojen varuskuntien keittiössä valmistetaan päivittäin tuhansia annoksia.

Ruoan tarve on myös yksilöllistä. Hurskainen kehottaa varusmiehiä antamaan palautetta, jos ruoka ei riitä.

– Tarkoituksena on, että kylläisenä pysytään myös maastossa.

Suorilta pakkiruokailuun

Tammikuussa palveluksensa aloittanut Kainuun Prikaatin alikersantti Juho Björkbacka toivoisi, että uusilla varusmiehillä olisi enemmän ruokaa. Hänen alokasaikanaan tammikuussa syötiin useammin muonituskeskuksessa.

– Silloin ruokaa sai kyllä paljon enemmän. Nyt tämä saapumiserä joutuu heti tottumaan pakkiruokailuun, niin totta kai olisi ollut mukavaa, että ruokaa olisi ollut näillekin vielä enemmän. Siellä kuitenkin joutuu saman tien siihen kauheaan kulutukseen.

Kalle Peltoniemi ja Roosa-Maria Vehniäinen ovat varustauneet tulevaan kuukauteen proteiinipatukoilla.

– Olen yrittänyt ottaa mahdollisimman paljon omia eväitä mukaan varsinkin leirille. Siellä ruokailu ei ole niin säännöllistä, niin proteiinipatukoista saa nopeasti energiaa, Peltoniemi toteaa.

Aiheesta voi keskustella tässä artikkelissa 16.8.20 kello 23 asti.

Lue seuraavaksi: Valatilaisuus videolla on monen alokkaan läheiselle kova pettymys – komendantti: "Osa vanhemmista ei ole meinannut uskoa sitä"