Saksan ulkoministeri puolusti Nord Stream 2:ta amerikkalaispainostusta vastaan: Meillä on oikeus päättää, mistä hankimme energiamme

Yhdysvaltain pakoteuhkaukset saivat uhmakkaat vastaukset Saksan ja Venäjän ulkoministereiltä.

Saksa
Pohjois-Saksan rannikolle Nord Stream2 -putken asennusta varten purjehtinut venäläisalus.
Pohjois-Saksan rannikolle Nord Stream 2 -putken asennusta varten purjehtinut venäläisalus.Jens Köhler / EPA

Kaasuputkihanke Nord Stream 2 ja siihen kohdistuva amerikkalaisten pakotteiden uhka nousi esille tänään Saksan ja Venäjän ulkoministerien tapaamisessa Moskovassa.

Yhdysvallat katsoo, että kaasuputki lisää Venäjän poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa Euroopassa.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi, että Saksalla on oikeus itsenäisenä valtiona päättää, mistä hankkii energiansa.

– Pakotteet ovat kumppanien välillä todellakin väärä tapa edetä. Loppujen lopuksi on meidän oma, itsenäinen päätöksemme mistä hankimme energiamme. Millään valtiolla ei ole oikeutta sanella Euroopan energiapolitiikkaa uhkauksilla. Se ei johda tulokseen, sanoi Maas.

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan on kaikki syy uskoa, että Nord Stream 2-hanke saadaan valmiiksi pian .

Saksan ulkoministeri Heiko Maas ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Moskovassa.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Moskovassa.RURTR / EBU

Saksalainen energiayhtiö Uniper tosin varoitti tänään osavuosikatsauksessaan, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke saattaa viivästyä tai jäädä rakentamatta loppuun Yhdysvaltain mahdollisten uusien pakotteiden vuoksi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo varoitti heinäkuun puolivälissä (siirryt toiseen palveluun), että viime vuonna kongressin hyväksymät pakotteet putken rakentajille laajenevat muihinkin hankkeessa mukana oleviin toimijoihin, siis myös kansainvälisiin rahoittajiin. Liki kymmenen miljardin euron putkihanketta rahoittaa Uniperin lisäksi muun muassa Royal Dutch Shell, Wintershall ja Engie SA.

Kiistelty kaasuputki kulkee Itämeren pohjalla Venäjältä Saksaan noudattaen suurimmaksi osaksi toiminnassa olevan Nord Stream 1 -putken linjauksia. Putkien pääomistaja on venäläinen Gazprom. Suomalainen Fortum omistaa Uniperistä runsaat 70 prosenttia.

Tšetšeenin murha hiertää

Vierailulla keskusteltiin myös ristiriidoista. Maas nosti esille viime kesänä Berliinissä sattuneen tšetšeenin murhan, josta Saksa syyttää Venäjää. Saksasta turvapaikkaa hakenut, Georgiasta lähtöisin ollut etninen tšetšeeni, Zelimhan Hangošvili ammuttiin keskellä päivää Berliinissä Tiergartenissa. Epäilty on venäläinen ja saksalaissyyttäjät väittävät hänellä olevan kytköksiä Venäjän hallintoon.

Maasin mukaan Saksa on pyytänyt Venäjältä tietoja 17 kertaa, mutta ei ole saanut niitä. Maasin mukaan Saksa tekee kaikkensa suojellakseen asukkaitaan.

– Tiergartenissa tehty murha, jonka syyttäjät uskovat olleen Venäjän valtiollisen elimen tilaama, on vakavasti painanut suhdettamme, sanoi Maas.

Jos tuomioistuin päätyy samaan lopputulokseen Venäjän osallisuudesta kuin syyttäjät, tapauksella on lisää seurauksia.

Lavrovin mukaan Venäjä on vastannut kaikkiin Saksan tietopyyntöihin, mutta haluaa puolestaan selvityksiä Tiergartenin murhasta Saksalta.

Lähteet: Reuters, Tass