1. yle.fi
  2. Uutiset

Heidi Mustonen tekee rajavartijana reissutöitä Ruotsin rajalle – työ on antoisaa, mutta 4-vuotiasta lasta tulee pitkillä työpätkillä ikävä

Pohjoiskarjalaiset rajavartijat ovat tehneet viikon tai kahden työmatkoja Tornioon ja Muonioon keväästä saakka.

rajavalvonta
Heidi Mustonen rajavartija Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Heidi Mustosen mukaan reissutyö Torniossa on ollut hyvä kokemus. Ari Haimakainen / Yle

Pohjois-Karjalan rajavartiostosta on tehty reissutöitä Ruotsin rajalle maaliskuun lopusta alkaen. Länsirajalla tarvitaan lisätyövoimaa, sillä hallituksen linjaama tehostettu EU-sisärajavalvonta ei onnistu ilman valtakunnallista rajavartijoiden lisäjoukkoja.

Tehostetulla rajavalvonnalla pyritään hillitsemään koronaviruksen leviämistä.

Se tarkoittaa Pohjois-Karjalassa asuvalle Heidi Mustoselle sitä, että 4-vuotias lapsi jää joko isovanhempien tai miehen hoitoon jopa kahdeksi viikoksi.

Kuvassa on rajavartijan auto länsirajalla.
Tornioon reissutyöhön tulleet rajavartijat ovat kesän ilta-ja yövuoroissa nähneet Lapin yöttömiä öitä. Heidi Mustonen

Mustosen ilme muuttuu mietteliääksi, kun hän puhuu aiheesta.

– Onhan tämä erityisjärjestelyjä vaatinut. Mieskin toimii rajavartijana ja on ollut reissutöissä, joten joskus meillä tulee niin sanotusti läpsystä vaihto kotona, kun meillä on pieni lapsi, Mustonen sanoo.

Poika on reagoinut reissuihin niin, että ikävä purkautuu sitten, kun äiti tulee kotiin.

Reissutyö on mahdollista, sillä myös isovanhemmat ovat auttaneet lastenhoidossa. Työpaikka joustaa reissutyökomennuksissa niin, että Mustonen lähtee Tornioon silloin, kun lapsen hoitokuviot onnistuvat.

Yliluutnantti Jussi Korhonen Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnasta sanoo, että lastenhoidon ja perheen yhdistäminen reissutyöhön on ollut yleisesti länsirajan valvonnassa olevien rajavartijoiden haasteena.

Kahden rajakaupungin todellisuudessa

Perillä Torniossa Heidi Mustosta odottaa rajaliikennevalvonta keskellä vilkasta kaupunkia. Varsinaista infrastruktuuria eli rajavartioston rakennuksia ei rajalla ole kuten omassa varsinaisen työpaikan pisteellä Tohmajärven Niiralassa.

Kuvassa on rajavartijana toimiva Heidi Mustonen.
Heidi Mustosen kokemus länsirajan valvonnan kohtaamisista paikallisten kanssa on myönteinen. Tässä kuvassa hän oli saanut lapsilta kukkia. Heidi Mustonen

– Työympäristö on haastava. Normaalitilanteessa Tornion ja Haaparannan kohdalla rajan ylittää noin 30 000 autoa päivässä. Tässä kesällä on välillä oltu lähes normaaleissa luvuissa, Mustonen sanoo.

Torniolaisille Ruotsin ja Suomen rajan tehostettu rajavalvonta on ollut aluksi jonkinlainen järkytys. Pohjois-Karjalan rajavartioston rajavartijoiden mukaan yhteistyö paikallisten kanssa on sujunut silti hyvin.

– Tämä on ollut eräänlainen kulttuurimatka. Tornion ja Haaparannan rajalla on kauppakeskus ja moni kulkee rajan väliä päivittäin. Se on hyvin erilaista kuin konkreettisemmin suljetulla Suomen ja Venäjän itärajalla, sanoo vanhempi rajavartija Tomi Strandman.

Rajavartijat Heidi Mustonen ja Tomi Strandman aseman pihalla
Heidi Mustosen ja Tomi Strandmanin mukaan itärajalla työkielinä ovat pääsääntöisesti suomi ja venäjä, mutta länsirajalla tarvitaan suomea, ruotsia, englantia ja välillä norjaakin. Ari Haimakainen / Yle

Strandman muistuttaa, että työ länsirajalla on ollut taistelua näkymätöntä vihollista eli koronaa vastaan. Hän on kokenut reissutyöviikot kuitenkin antoisina. Erityisesti sää ja luonto-olot ovat jääneet mieleen.

– Kun keväällä olin rajalla Muoniossa, Muonion lumihuiput jäivät kyllä mieleen. Kevään tulvat pohjoisessa olivat myös kaikilla mittapuilla ennätykselliset, Strandman kertaa.

Rajavartijat yöpyvät reissuillaan joko mökeissä tai hotelleissa.

Myös jokunen koira ja koiraohjaaja on ollut reissutöissä – itärajalla sen sijaan hiljaista

YliluutnanttiJussi Korhonen sanoo, että rajavartiolaitokselle Ruotsin rajan tehostettu valvonta on ollut hyvin poikkeuksellinen järjestely.

– Reissutöitä on tehty satunnaisesti aina, mutta ei tällaisellä laajuudella. Koirat ja koiraohjaajatkin ovat käyneet länsirajaa valvomassa. Reissutyö on perustunut vapaaehtoisuuteen, eli ne ovat lähteneet, joilla on ollut kiinnostusta, Korhonen kertoo.

Itärajan rajanylitysliikenteessä on sen sijaan hyvin hiljaista.

Heinäkuussa rajanylitykset Niiralassa tippuivat 91 prosenttia verrattuna heinäkuuhun 2019. Tohmajärven Niiralan rajavartioaseman rajaa ylittävät tällä hetkellä lähinnä tavaraliikennerekat.

Rajanylitysten määrän voimakas lasku johtuu pääosin turistien puuttumisesta.

Rajavartija katsoo tarkastukseen tulevaa rekkaa Niiralassa
Itärajan valvonnassa on nyt tavanomaista rauhallisempaa. Kuva Niiralan rajavartioasemalta tältä viikolta. Ari Haimakainen / Yle

Länsirajan valvonta jatkuu. Se, kuinka kauan, riippuu koronapandemian kehityksestä ja sitä kautta hallituksen linjauksista.

Korhonen, Strandman ja Mustonen painottavat, että vaikka reissutyö on pohjoiskarjalaisittainkin rajavartijoille voimanponnistus, turnausväsymystä ei kuitenkaan näy.

– Mennään sinne, minne määrätään. Ja sitten kun mennään, ollaan pidemmän aikaa, koska matka vie täältä yhden päivän suuntaansa, Strandman sanoo.

Työtä tehdään länsirajalla pitkinä työpäivinä. Työvuorojen kesto alkaa kymmenestä tunnista, joten reissut ovat varsin työpainotteisia.

Aiheesta voi keskustella 13.8.2020 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Valtioneuvosto lievensi koronarajoituksia: Venäjältä pääsee nyt rajan yli, jos Suomessa odottaa seurustelukumppani

Uteliaisuus ajoi valtakunnan rajan yli – ainakin sakkoja tiedossa rajanylittäjälle

Lue seuraavaksi