Koulukato ajaa perheitä maalta kaupunkiin – Ilomantsilainen Puhakan perhe jakautui kahtia, kun isä jäi maatilalle arkitöihin

Koulun lakkauttaminen on koskettanut arviolta yli 25 000 lapsiperhettä viimeisten vuosikymmenten aikana.

peruskoulu
Ilomantsi on lakkauttanut kaikki pienet kyläkoulut
Ilomantsi on lakkauttanut kaikki pienet kyläkoulut

Koulun lakkauttaminen koskettaa joka vuosi lähes sataa suomalaista perhettä. Arviolta yli 25 000 koululaista on joutunut vaihtamaan koulua kyläkoulun lakkauttamisen myötä viimeisen 30 vuoden aikana.

Peruskoulujen määrä on yli puolittunut viime vuosikymmenten saatossa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 300 koulua, kun niitä 1990-luvun alussa oli 4900. Opetushallituksen arvion mukaan määrä laskee edelleen ja vuoteen 2040 mennessä kouluja on arviolta 1 300.

Määrällisesti eniten peruskouluja on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa.

– On hyvä muistaa, että jokaisella nuorella ja lapsella on oikeus tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta, totesi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen peruskouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Nainen hymyilee, keittiö näkyy taustalla
Jenny Salmela on iloinen kaupungin tarjoamista harrastusmahdollisuuksista, vaikka kaipaa välillä myös maaseudun elämää. Ari Tauslahti / Yle

Vaihtoehtoina on sopeutua tai lähteä

Viidesluokkalainen Pentti Puhakka on yksi kymmenistä tuhansista suomalaislapsista, joiden elämä on mennyt täysin uusiksi kotia lähimmän koulun lakkauttamisen myötä.

Ilomantsin kunta lakkautti kerralla kaikki kyläkoulunsa koronakevään päätteeksi.

Ilomantsin Huhuksessa, lähes 100 kilometrin päässä Joensuusta maatalousyrittäjinä toimiva perhe Puhakka-Salmela nosti kytkintä, ja muutti kodin Ilomantsista Joensuuhun.

– Lylykosken koulun lakkauttaminen nopeutti ratkaisua kerralla. Puhuimme jo aiemmin, että joskus yläkoulun vaiheessa muutto on ajankohtainen, Pentin äiti Jenny Salmela sanoo.

Kyläkoulun lakkauttaminen asettaa maaseudun perheet usein hankalaan tilanteeseen. Vaihtoehtoina on joko jäädä ja sopeutua, tai lähteä.

– Päätöksissä ei oteta huomioon koulujen sosiaalista merkitystä. Kyläkoulut ovat tärkeitä lapsiperheille ja alueen asukkaille , sanoo Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Pertti Rannikko.

Oman taksilinjansa viimeinen lapsi

11-vuotiaan Pentti Puhakan oman kylän koulu Huhuksessa meni kiinni jo ennen pojan syntymää vuonna 2006.

Pentti kävi neljän luokan verran Lylykosken koulua 20 kilometrin päässä kotoa. Kun Lylykosken koulu jäi autioksi keväällä, tarjottiin Koitereen rantamaisemassa kasvaneelle pojalle koulupaikkaa kuntakeskuksesta Ilomantsin kylältä.

Matkaa uuteen kouluun olisi tullut 42 kilometriä.

Talvikelissä se olisi tiennyt jopa kahden tunnin taksissa istumista joka arkipäivä. Sillä suorinta tietä taksi ei voi ajaa – se poimii muutamat muutkin koululaiset sieltä täältä sorateiden varsilta.

– Pentti olisi ollut oman taksilinjansa viimeinen lapsi, toteaa Jenny Salmela.

Suomalaiskoululaisista joka viides ja noin 111 000 kulkee kouluun koulukyydityksillä.

Lain mukaan alakoululaisen edestakainen koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä.

Lippalakkipäinen pitkä mies siirtää valkoisella lapiolla karjan ruokaa navetassa.
Jari Puhakka jäi arkipäiviksi töihin synnyinkotinsa maatilalle, jossa hän toimii yrittäjänä yhdessä poikansa kanssa. - Menossa on sukupolvenvaihdos, ja minulla on pieni osa yhtymästä. Jaana Kainulainen / Yle

Maaseudulle jäi karja, pellot ja isä

Ilomantsilaisen perheen äidin ja pojan muutto konkretisoitui toukokuussa. Kotitilalle Huhukseen jäi yli satapäinen karja, yli 100 hehtaaria peltoa ja isä Jari Puhakka.

– Jari jäi auttamaan Villeä tilalle. Menossa on sukupolvenvaihdos, kertoo perheen äiti Jenny Salmela.

250 vuotta vanhaa Liepalan tilaa jatkaa 26-vuotias Ville Puhakka kumppaninsa kanssa.

– Nuori pari pitää ja asuu tilaa. Minä olen täällä viikot. Viikonloput asun Joensuussa, kertoo Jari Puhakka.

Perhe jakautui koulun lakkauttamisen vuoksi kahtia.

– Muutto Joensuuhun oli kova paikka, ja tuntui oudolta. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Pitää ajatella Pentin parasta, toteaa Jari Puhakka ja puree hammasta.

Kunnan toiminta pistää melkein vihaksi.

– Mitä varten kunta on, jos ei ihmisiä? Kunta loppuu tätä menoa – jää vain valtuusto ja hallitus.

Puhakka näkee, että kunta pitää huolta keskuspaikan infrasta, kaduista ja rakennuksista.

– Varhaiskasvatuksesta säästetään aina ensimmäiseksi. Sama pätee muuallakin kuin Ilomantsissa, hän sanoo.

Kouluverkon harvenemisen taustalla megatrendejä

Ilomantsi säästää Lylykosken, Hatun ja Iknonvaaran koulujen lakkauttamisen myötä vuodessa noin 250 000 euroa.

Ilomantsin ainoa koulu ja päiväkoti sijaitsevat nyt kuntakeskuksella. Venäjän rajalla sijaitseva Ilomantsi ei ole Suomen ainoa yhden koulun kunta, vaan yksi noin 50:stä.

Peruskouluverkon harveneminen liittyy opetuksen saavutettavuuteen, koulukuljetuksiin ja kuntien taloustilanteen kehitykseen tulevaisuudessa.

Taustalla vaikuttavat myös laajat megatrendit, kuten demograafiset muutokset, digitalisaatio, työn murros, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström kertoo, että kun kunnat joutuvat etsimään säästöjä, ne tarkastelevat koko palveluverkkoa laajasti.

– Koulut, päiväkodit ja muu sivistystoimi käydään läpi, yhtä lailla tekninen toimi. Toinen syy koulujen lakkauttamiselle on tietysti lapsimäärän väheneminen tai keskittyminen tietylle alueelle, sanoo Sjöström.

Lehmä työntää turpansa navetan rautakaiteiden läpi.
Yli 250 vuotta vanhalla maatilalla on noin satapäinen karja. Jaana Kainulainen / Yle

Etäkoulusta ratkaisu maaseudun lapsiperheille

Maaseudun kylien koulujen lakkauttaminen oli maaltamuuton kiihkeimpien vuosien jälkeen 1970–1980-luvuilla vähäisempää. Lakkauttamisinto kasvoi 1990-luvun alussa. Koulujen rahoitus muuttui vapaakuntakokeilun myötä, eikä kouluille enää kohdennettu tukea. Kunta sai luvan päättää itsenäisesti kouluverkosta.

– Voisi ajatella, että paikallinen päätöksenteko olisi inhimillisempää, mutta toisin taisi käydä, arvioi Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Pertti Rannikko.

Maaseutututkija Rannikko ei usko kylien tyhjenevän lapsista kokonaan, vaikka suurin osa kouluista onkin jo lakkautettu.

– Maaseudulla ei ole enää palveluja, ja kyläkoulu on harvinaisuus, hän sanoo.

Rannikko näkee koronan aikana opitun etätyön ja -opetuksen maaseudun lapsiperheiden mahdollisuutena.

– Etäkoulua voisi käydä pienen osan viikosta, jotta pitkän koulumatkan kuormitus ei tulisi liian suureksi. Lapsia ei voi eristää kokonaan koulumaailmasta, koska sosiaalinen kehitys on tärkeää.

Kansakouluaikaan moni syrjäisen talon lapsi muutti koulun alkaessa jo 7-vuotiaana pois kotoa koulun asuntolaan. Siihen Rannikon näkemyksen mukaan tuskin enää palataan.

– Nyt menossa on seuraava vaihe, kun lakkautuksen kohteena ovat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.

Perhe on sopeutunut uuteen elämäntilanteeseen

Ilomantsissa aloitti syksyllä perusopetuksessa noin 370 lasta. Jari Puhakan mukaan Ilomantsissa on turha puhua elinvoimasta, joka vetäisi asukkaita ja yriyksiä.

– Elinvoimaisen kunnan merkkejä ovat lapset ja työvoima. Ilomantsista puuttuvat molemmat, hän sanoo.

Työttömyys kurittaa Pohjois-Karjalassa pahiten juuri Ilomantsia, missä lähes joka viides työikäinen on työtön. Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti on nyt 15,6.

Äiti, Jenny Puhakka sai toukokuussa töitä Joensuusta puhelinyhtiön asiakaspalvelusta.

Pentin opinahjoon Mutalan kouluun on uudesta kaupunkikodista vain muutaman potkulaudan potkun verran.

– Hyvin olemme pärjänneet. Poika potkulautailee innoissaan ja on saanut kavereita, äiti kertoo.

Poika istuu sohvalla kissa sylissään.
Pentti Puhakka on viihtynyt Joensuussa hyvin. 11-vuotiaan pojan mielestä parasta ovat kaverit ja skeittiparkki. Ari Tauslahti / Yle

Naapurissa asuu Pentin ikäinen poika. Huhuksessa matkaa lähimmän kaverin luo oli kilometrejä, jopa kymmeniä. Vanhempien mukaan elämänmuutos on ollut pojalle iso. Ensin tulevat mieleen hyvät asiat kuten kaverit.

– Pentti viihtyy skeittiparkissa Mehtimäellä. Sinne ehtii yhdessä hujauksessa, sanoo äiti.

Huhuksessa on elokuisena aamupäivänä pilvistä ja kylmää. Kylätien katuvalot ennen Alanteenlahden risteystä syttyvät synkän ilman syystä.

– Mutta on kaupungissa niitä pahojakin lieveilmiöitä, joita ei uskalla edes ajatellakaan, tuumaa 89 kilometrin päässä Jari-isä, hörppää kahvia ja silittää Mosse-kissaa.

Aiheesta voi keskustella 14.8.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Suomi on jo tyhjä kyläkouluista, mutta kukaan ei tunnu tietävän koulujen sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin

Kyläkoulut voivat päästä koronarajoituksista helpoimmalla – Rehtori: kyläkoulut ylivoimaisesti turvallisimpia terveydelle

Kyläkoulun lakkautus pidentää lapsen päivää