Valtava leikkuri uhkaa Kouvolan kulttuuria − 2 teatteria loppuisi ja orkesterista tulisi toimintakyvytön

Talouden sopeuttamista pohtineen työryhmän tavoitteena on ollut etsiä kaupungin eri toimialoilta yhteensä viiden miljoonan euron säästöt.

Kouvola
Kuusankoskitalon sisääntulon päällä kruunu
Jos säästöluonnos toteutuu, Kuusankosken teatteri voi jäädä kokonaan ilman avustusta. Arkistokuva Kuusankoskitalolta.Pyry Sarkiola / Yle

Valtavat leikkaukset uhkaavat Kouvolan kulttuuria.

Talouden sopeuttamista pohtineen työryhmän raportin luonnos väläyttää Kouvolan Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan suuria leikkauksia Kouvolan teatterille, sinfoniaorkesteri Kymi Sinfonietalle sekä Pohjois-Kymen musiikkiopistolle. Lisäksi esimerkiksi Kuusankosken Teatteri ja Anjalankosken Teatteri jäisivät kokonaan ilman kaupungin avustuksia.

Leikkaussuunnitelmista ensimmäisenä kertoneen Kouvolan Sanomien mukaan raportti on vasta luonnos, eikä virallisia esityksiä ole tehty.

Yle ei ole saanut keskeneräisen raportin luonnosta käyttöönsä. Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka vahvistaakuitenkin, että työryhmä on etsinyt säästöjä muun muassa kulttuurin avustuksista.

Työryhmän tavoitteena on ollut etsiä kaupungin eri toimialoilta yhteensä viiden miljoonan euron säästöt. Yhtenä toimenpiteenä on Toikan mukaan tarkasteltu kulttuurin ja muiden alojen avustuksia, joiden taso on katsottu kaupungin taloustilanteeseen nähden korkeaksi.

Orkesteri ei jatkuisi entisellään

Kouvolan ja Kotkan kaupunkien yhteinen sinfoniaorkesteri Kymi Sinfonietta saa tänä vuonna avustusta Kouvolan kaupungilta noin 642 000 euroa ja Kotkalta noin 848 000. Orkesterilla on kolme merkittävää tulonlähdettä: molempien kaupunkien tuet, valtionavustus ja lipputulot.

Suurin osa avustuksista kuluu henkilöstön kuukausipalkkoihin. Näin ollen avustusten leikkaus tai lakkauttaminen vaikuttaisivat suoraan muusikoiden työpaikkoihin.

− Kymi Sinfonietta ei voisi jatkaa enää entisellään. Edessä olisivat väistämättä yt-neuvottelut, sanoo Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen.

Abraham Cupeiro Kotkan konserttitalolla.
Kymi Sinfoniettan omistavat Kotkan ja Kouvolan kaupungit. Arkistokuva.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Luostarisen mukaan avustusten leikkaaminen vaikuttaisi muusikoiden määrän vähentymisen myötä orkesterin dynamiikkaan.

− Orkesteri ei synny sormia napsauttamalla, vaan ryhmän muodostuminen ottaa aikansa. Asioita hiotaan ja harjoitellaan yhdessä vuosia. Vaikutus olisi valtava, jos orkesterista otettaisiin muutama muusikko pois. Kokoonpano muuttuisi niin, ettei se olisi enää toimintakykyinen, Luostarinen kertoo.

Kymi Sinfonietta saa valtionavustusta, joka perustuu henkilötyövuosiin. Käytännössä valtionavustuksen määrä vähenisi, mikäli Kouvolan leikkausten takia Kymi Sinfoniettan henkilöstöä jouduttaisiin supistamaan.

Luostarinen huomauttaa, että Kymi Sinfoniettan yhteisomistuksen vuoksi avustukset jakautuvat kaupunkien välillä sovitussa suhteessa. Avustukset eivät siis voi jäädä liiaksi toisen kaupungin harteille.

Toimitusjohtaja ei näe mahdollisuutta enää kiristää vyötä. Hän korostaa Kymi Sinfoniettan olevan jo nyt mahdollisimman kustannustehokas. Suomessa tavallisesti kaupunki vastaa yksin orkesterin kustannuksista, mutta Kymi Sinfoniettan tapauksessa kustannukset jakautuvat kahdelle kaupungille.

− Emme me ole myöskään pelkkä kuluerä, vaan meillä on tärkeä merkitys kaupunkien näkyvyydessä ja henkisessä hyvinvoinnissa, Luostarinen sanoo.

Kouvolan teatteri tuskissaan

Viime vuonna Kouvolan kaupunki karsi Kouvolan teatterin avustusta jo noin 150 000 eurolla. Nyt luonnoksessa väläytellään 136 000 euron lisäleikkausta.

Kaupungin maksaman avustuksen suuruus on noin miljoona euroa Kouvolan teatterin 3 miljoonan euron budjetista. Kun tähän sisällytetään vuokra-avustus, nousee osuus 1,3 miljoonaan euroon.

Teatterin lipputulojen osuus tuloista on vajaa neljännes ja valtion osuus noin kolmannes.

Kouvolan teatteri ulkoa
Kouvolan teatteri joutuu tekemään ensi vuodelle alijäämäisen budjetin. Lomautuksia ja irtisanomisia pyritään teatterinjohtajan mukaan välttämään.Pyry Sarkiola / Yle

Kaupungin avustuksen leikkaaminen johtaa myös valtionavustuksen pienenemiseen. Se on ollut Kouvolan teatterille tähän mennessä miljoona euroa.

− Valtionosuus laskee takautuvasti. Kun kaupunki pienensi omaa avustustaan, myös seuraava valtionosuus pieneni. Voi sanoa, että se on kaksinkertainen giljotiini. Yhteensä vaikutus on useita satoja tuhansia euroja, sanoo Kouvolan teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi.

Kouvolan teatteri joutuu tekemään ensi vuodelle alijäämäisen budjetin. Lomautuksia ja irtisanomisia pyritään Luhtaniemen mukaan kaikin keinoin välttämään, koska tälle vuodelle on mahtunut jo kahdet yt-neuvottelut ja kahdet lomautukset.

− Kaikki kivet ja kannot käännetään, jotta pystytään välttämään omaan henkilökuntaan kohdistuvat toimenpiteet. Pyritään esimerkiksi minimoimaan meidän vierailijakulut, toteaa Tiina Luhtaniemi Kouvolan teatterista.

Musiikkiopiston ydintoiminta vaarassa

Pohjois-Kymen musiikkiopiston kokonaisbudjetti on noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkauslista ei tullut rehtorille yllätyksenä, mutta leikkauksen määrä 148 000 euroa yllätti.

− Nyt puhutaan ihan meidän ydintoiminnan jatkuvuudesta, sanoo Pohjois-Kymen musiikkiopiston rehtori Jukka Kumpulainen.

Kuntien avustussumman osuus koko musiikkiopiston budjetista on noin neljännes.

Kouvola on suurin maksaja – lisäksi naapurikunnat Iitti ja Luumäki maksavat pienen osuuden, koska opisto antaa tunteja myös niiden kuntien asukkaille.

Valtio kattaa suurimman osan kokonaisbudjetista. Lisäksi musiikkiopisto saa tuloja myös opintomaksuista.

Kouvolan kaupungin myöntämä avustussumma on yhteensä 625 600 euroa. Lisäksi kaupunki maksaa vuokra-avustusta, jonka osuus on 142 000 euroa.

Vuokra-avustus ei kata musiikkiopiston vuokraa. Kuluja musiikkiopistolle tulee muun muassa salivuokrista ja muiden pienten toimipisteiden vuokratiloista esimerkiksi Kuusankoskella.

Pohjois-Kymen musiikkiopiston avustuksia leikattiin jo viime vuonna 82 000 euroa. Summa saatiin kasaan sopeuttamalla toimintoja ja lakkauttamalla isot oopperaproduktiot, joita opisto on tehnyt pitkään. Myös tunteja vähennettiin noin 3 prosenttia.

Lähikuva oboesta
Säästötarve ei ollut musiikkiopistolle yllätys, mutta luonnoksessa esitelty summa oli. Kuvituskuvassa on oboe.Jani Mattsson / Janin Paja Oy

Tarkempia laskelmia musiikkiopistolla ei ole vielä tehty mahdollisen uuden leikkauksen suhteen, mutta summa on sen verran suuri, että se vaikuttaa tuntikehykseen ja näin ollen myös suurimman rahoittajan eli valtion avustuksiin.

Valtionosuus on suoraan sidonnainen opetustuntien määrään. Leikkausten vaikutus työpaikkoihin ei ole vielä tiedossa.

Kumpulainen toivoo hartaasti, että käännettäisiin kaikki kivet ja keinot mistä säästöjä myös muualta löydettäisiin.

− Katson, että tämä lapsista ja nuorista sekä erityisesti yleistä hyvinvointia lisäävästä kulttuuritoiminnasta leikkaaminen tulee kertautumaan tavalla tai toisella jatkossa.

Kuusankosken Teatterin jatko vaakalaudalla

Kouvolan keskustan tuntumassa oleva Kuusankosken teatteri saa tänä vuonna kaupungilta avustusta reilut 130 000 euroa. Esityksen mukaan teatteri jäisi jatkossa kokonaan ilman kaupungin avustusta. Se tietäisi nykyisenkaltaisen Kuusankosken teatterin loppumista.

Avustukset kattavat suurimman osan teatterin vajaan 200 000 euron budjetista.

Saamansa 71 000 euron vuokra-avustuksen Kuusankosken teatteri tulouttaa kokonaisuudessaan takaisin Kouvolan kaupungille.

Loput avustuksesta menevät pääasiassa neljän vakituisen työntekijän sekä vierailevien ohjaajien palkkoihin. Loput kuluvat toiminnan kuluihin, kuten lavastukseen, puvustukseen, tarpeistoon ja markkinointiin.

− Se toiminta-avustus on se summa, jolla me tätä duunia tehdään, kertoo Kuusankosken Teatterin teatterinjohtaja Karolina Eklund-Vuorela.

Jo tänä vuonna Kuusankosken teatterin saaman avustuksen suuruus on 20 prosenttia viimevuotista pienempi. Tämän vuoksi ohjelmistoa on jouduttu karsimaan jo tälle vuodelle, koska teatterilla ei ole varaa maksaa ohjaajille palkkaa.

Tämä puolestaan johtaa siihen, että teatteri saa myös vähemmän lipputuloja.

Esitys Kuusankosken teatterin jättämisestä tulevaisuudessa täysin ilman kaupungin avustusta oli kova yllätys.

− Leikkauksiin oli varauduttu, mutta että avustukset vedetään nolliin oli yllätys, sanoo Kuusankosken Teatterin teatterinjohtaja Karolina Eklund-Vuorela.

Kuusankosken teatterin johtaja Karoliina Eklund-Vuorela
Jos avustukset loppuisivat, jäljelle jäisi kannatusyhdistys, arvioi teatterinjohtaja Karolina Eklund-Vuorela Kuusankosken teatterista. Arkistokuva.Pyry Sarkiola / Yle

Jos molemmat avustukset loppuvat, niin koko toiminta nykymuodossaan loppuu.

− Meidät irtisanotaan sen jälkeen todennäköisesti kaikki neljä, arvelee teatterinjohtaja Karolina Eklund-Vuorela.

Jäljelle jäisi kannatusyhdistys. Se voisi tehdä teatteria, mutta ei niin ammattimaisesti kuin nyt.

− En usko että Kuusankosken teatteri kuolisi pois, mutta sen jälkeen meidän toiminta olisi hyvin erilaista. Ehkä yksi esitys vuodessa paikkaan x ja seuraavana vuonna toinen paikkaan y, veikkaa teatterinjohtaja Eklund-Vuorela.

Anjalankosken Teatterilta koko avustus pois

Kouvolan kaupungin eteläosassa olevalla harrastuspohjaisella Anjalankosken teatterilla kaupungilta saatava avustussumma on reilut 52 000 euroa, minkä teatteri palauttaa kokonaisuudessaan takaisin kaupungille tilavuokrana. Avustuksen lakkaaminen veisi toimintamahdollisuudet tiukalle.

− Pahin skenaario olisi se, että toiminta ja koko yhdistys lakkaisi kokonaan. Ensi vuosi voitaisiin mennä jotenkin, mutta sitten olisi jo mietittävä ratkaisuita, arvelee tuotantovastaava Antero Raanoja Anjalankosken teatterista.

Anjalankosken teatteri saa vuokra-avustuksen lisäksi alle 3 000 euroa toiminta-avustusta. Ohjaajien palkkauksessa avustaa kansalaisopisto, koska teatteri on osa sen opetustoimintaa. Lisäksi budjettia kasvattavat lipputulot.

Kaupungin reilun 52 000 euron avustussumma on kokonaisbudjetista noin puolet.

Tuotantovastaava Antero Raanoja on huolissaan siitä, mitä näin raju avustusten leikkaaminen tarkoittaisi koko Kymenlaakson teatteritoiminnalle.

− Päättäjien ja virkamiesten pitäisi nyt ottaa selvää, millainen merkitys teatterilla on ja miten edullista harrastustoimintaa tämän puitteissa järjestetään. Jos pahin toteutuu ja yhdistys lakkaa, menetetään kaikki harrastajat. Jos toimintaa ei muutamaan vuoteen ylläpidetä, ei sitä enää noin vain polkaista uudelleen käyntiin, Antero Raanoja harmittelee.

Kouvolan kaupungintalo elokuussa kuvattuna.
Kouvola käsittelee säästövaihtoehtoja talousarviovalmistelun yhteydessä. Arkistokuva kaupungintalolta.Antro Valo / Yle

Parin viikon kuluttua lisää tietoa

Kouvolassa talouden sopeuttamista pohtineen työryhmän raportin luonnoksessa kulttuurin kohdistuvat summat ovat kaupungin kokonaisbudjetista reilusti alle prosentin. Kohteilleen ne ovat kuitenkin elintärkeitä.

Kouvolan kaupungin budjetista kulttuurin osuus on hieman reilu kaksi prosenttia. Se pitää sisällään myös kirjastot ja kulttuuritalot. Sen sijaan yleinen kulttuuritoiminta, johon kuuluvat kulttuurikasvatuksen, kulttuuritapahtumien ja taidelaitosten tuet, on noin 0,6 prosenttia.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkeen mukaan eroja kaupunkien budjettien välillä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä kulttuuritoiminnan alueet ja niihin kuuluvat palvelut määritellään kaupungeissa eri tavoilla.

Kouvolan toistaiseksi keskeneräisen raportin on määrä valmistua elokuun loppuun mennessä.

− En osaa sanoa, onko ohjausryhmältä tulossa valmis ehdotus vai listaus kaikista mahdollisista säästökohteista, kaupunginjohtaja Toikka kertoo.

Säästökohteita tarkastellaan aikanaan talousarvion valmistelun yhteydessä, ja niistä päätetään kaupungin talousarviovaltuustossa joulukuun alussa.