Metsälintukannat voivat hyvin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Luonnosta kanalintujen metsästysajoista odotetaan valmistuvaksi tällä viikolla.

Metsälinnut
Teeri kaadetun koivunrungon takana.
Esimerkiksi teeren poikuekoko Kainuussa on pienempi kuin viime vuonna. Kuvituskuva.Tanja Heikkonen / Yle

Riistakolmiolaskennat (siirryt toiseen palveluun) osoittavat metsäkanalintukannan olevan vahvan tänäkin vuonna Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Lopulliset metsästysajat kanalinnuille eli metsolle, teerelle, riekolle ja pyylle selviävät noin kolmen viikon päästä.

Riistakolmioista suuri osa lasketaan vuosittain kaksi kertaa. 1980-luvulla alkaneiden riistakolmiolaskentojen luotettavuus perustuu seurantaan ja siihen, että kyljeltään neljän kilometrin pituisen tasakylkiset kolmiot ovat eri puolilla maata sellaisilla alueilla, joissa eläimiä liikkuu.

Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Katja Ikonen arvelee, että tällä viikolla tulee vielä luonnos metsästysasetukseksi, joka lähtee lausuntokierrokselle.

Ikonen muistuttaa Kainuun olevan perinteisesti vahvaa kanalintualuetta, ja monin paikoin on hyvä tilanne. Teerellä ei esimerkiksi päästy kuitenkaan niin suuriin poikueisiin kuin viime vuonna. Metso on samalla tasolla kuin viime vuonna.

– Ei tässä katovuosiin olla menossa. Tyytyväinen saa olla näihin tuloksiin.

Ikonen sanoo, että kolmioita laskettiin hyvin Pohjois-Pohjanmaalla. Metson ja teeren kaikki tunnusluvut ovat Oulun riistanhoitopiirin alueella plussalla.

– Joillakin kohtaa voi olla lintuja reilusti, toisaalla vähemmän. Se on normaalia riistalajien paikkavaihtelua.

Kannat ovat nyt useamman vuoden ajan olleet hyvät ja kestäneet pitempiä metsästysaikoja. Tämän vuoden tammikuussa päästiin esimerkiksi latvalinnustamaan kymmenien vuosien tauon jälkeen.

Metsäkanalinnuilla on tapana noudattaa kannanvaihtelussaan tiettyä sykliä. Sykli on noin 7 vuoden mittainen, sinä aikana kannat käyvät huippulukemista aallonpohjassa.

– En usko, että tällaisia huippuvuosia kovin montaa peräkkäin on tässä. Kannattaa nyt nauttia, Ikonen sanoo.

Kolmiotuloksista selviää myös metsäpyyn aseman heikentyneen edelleen.

– Pyyhän on viime vuonna laitettu viime vuonna ensimmäistä kertaa uhanalaisuusarviossa jopa vaarantuneeksi lajiksi. Luultavasti elinolosuhteissa on tapahtunut muutoksia, Ikonen miettii.