Kiusatuksi tullut Jari Andersson palasi kouluunsa rehtoriksi ja laittoi häiriköt kuriin – "Opettajat eivät uskalla puuttua kanteluiden pelossa"

Kurirehtoriksi kutsuttu Andersson ei aio muuttaa tiukkaa linjaansa, vaikka hän on saanut työtavoistaan useita kanteluja ja syytteet.

Jari Andersson
Jari Andersson
Sastamalan Sylvään koulu on ollut useiden kohujen keskellä 2000-luvulla. Syynä ovat olleet koulun rehtorin omintakeiset johtamisratkaisut.Matias Väänänen / Yle

Hienovaraiset vihjeet kertovat kesän loppumisesta. Vaikka on helle, auringonsäteiden kaventunut kulma muistuttaa vääjäämättömästä.

Rannalla istuu mies liukuvärjätyissä pilottilaseissaan. Mies ei oikein istu Pirkanmaan sydämeen Sastamalaan, Koiramäen maisemiin.

Laivastonsininen mittatilauspuku, mahonginruskeaksi värjätyt hiukset ja virheettömät nahkakengät tekevät hänestä kävelevän huutomerkin. Passattien ja corolloiden viereen on pysäköity viininpunainen CLS 250 CDI Mercedes Benz.

Rehtori Jari Anderssonin näyttävät tuntevan kaikki: tuulipuvuissaan viuhtovat seniorit ja yhtä lailla teinit. He käyvät jutulle. Hänet huomataan ja hän huomaa.

Jari Andersson
Anderssonin työuraa määritellyt taistelu kiusaamista vastaan juontaa hänen omista kokemuksistaan. Häntä alettiin kiusata kolmannella luokalla.Matias Väänänen / Yle

Anderssonin olemuksessa ei ole pätkääkään pohjoismaisen kansankynttilän nukkavierua bohemiaa. Ei. Andersson on kulkenut niin toimissaan kuin pukeutumisessaan omia polkujaan 20-vuotisen työuransa paikallisen Sylvään yläkoulun rehtorina.

Se tie poikinut Anderssonille kanteluita, oikeusasiamiehen nuhteita ja syytteet. Kahnauksiin on yleensä ollut syynä, että Jari Andersson ei voi sietää kiusaamista ja epäoikeudenmukaisuutta.

Koulun vessa

Ohutrunkoinen polkupyörä kurvaa Sylvään koulun pihaan 1980-luvun alkupuolella. Tunturissa on vain kolme vaihdetta, joillakin on enemmän. Seiskaluokka on alkanut.

Jari Anderssonin vanhemmilla oli ollut uuteen pyörään varaa. Isä oli duunari, joka oli päässyt etenemään urallaan ja tienasi mukavasti.

Isä oli myös piinkova taistolainen, äiti räväkkä karjalainen ja pienyrittäjä. Politiikasta ei riidelty – eikä paljon muustakaan.

Kaikki oli siis hyvin, paitsi että ei ollut.

Koulussa Jaria ja hänen kaveriaan pissatti niin, että pian tulisi housuihin. Vessaan ei ollut kuitenkaan mitään asiaa. Siellä olisi odottanut ylempien luokkien poikia tupakoimassa ja potkimassa seinää. Ja sopivan saaliin saatuaan työntämässä pienempien päitä vessanpönttöön.

– Yläaste oli maanpäällinen helvetti, Jari Andersson muistelee.

Kiusaaminen alkoi kolmannella luokalla, piti taukoa ja kiihtyi yläasteella. Anderssonilla on riippuluomi eli ptoosi, jonka takia hän oli kiusaajille helppo kohde.

– Minua pidettiin ylpeänä, koska katselin ihmisiä silmät viirussa kulmieni yli.

Sairaus on periytyvää sorttia, isoisän lahja. Isän yli se oli geeniarpajaisissa hypännyt.

Silmät on leikattu kolmeen kertaan. Asia on hänelle herkkä edelleen. Andersson ottaa silmänsä nopeasti puheeksi uusien tuttavuuksien kanssa. Tekee aloitteen, riisuu muut aseista.

Mies ei kerro kiusaamisen jättäneen pysyviä jälkiä. Asioita puitiin kavereiden kesken. Katkeruutta ei ole, kun entisiin kiusaajiin törmää Sastamalan kylänraitilla, hän vakuuttaa. Kasvot hän muistaa.

Päiväkirjaa Andersson kirjoitti nuoreksi aikuiseksi saakka. Merkinnät kertovat, kuinka kiusaajat saisivat nenilleen, ei nyrkistä vaan siitä, että heidän kiusaamansa poika menestyy elämässä.

Heräsi ajatus opettamisesta.

Opettajan sijaisuudet alkoivat jo teinipoikana, heti lukion jälkeen. Puhelias nuori mies nautti opettamisesta ja ovi Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokseen aukesi toisella yrittämällä, rehtorin paikka kotikoulussa jo 32-vuotiaana.

– Se oli kova koulu. Ensimmäisen vuoden aikana vanhenin varmasti kolme vuotta.

Viimeinkin Andersson pääsisi tekemään itse linjaukset. Päättämään. Horisonttiin alkoi kertyä pilviä, tarkimmat haistoivat myrskyn merkit.

Raivoisa susi

– Jaa Andersson? Mitä se on nyt menny tekemään?

Katon rajassa keikkuva huoltomies vinkkaa rehtorin kanslian suuntaan. Hän pyörittelee päätään ja hymyilee viekkaasti.

Huoneessaan Jari Andersson silittelee vuonna 2001 liian kesyksi heittäytynyttä naarassutta työpöytänsä vieressä. Susi irvistää. Andersson näyttää Bond-pahikselta.

– Susiparin uros ammuttiin ensin. Naaras tajusi, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä. Olisi voinut tulla rumaa jälkeä.

Sutta ovat tuijottaneet sadat yläkoululaiset viimeisen 20 vuoden aikana.

Jari Andersson
Jari Andersson ei kadu tekemiään ratkaisuja, vaikka niistä on seurannut ongelmia. Matias Väänänen / Yle

Hän nousi ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen julkisuuteen ottaessaan käyttöön uudet keinot oppilaiden tupakointia vastaan. Käryttelystä kärähtäneet laitettiin jälki-istunnon sijaan kirjoittamaan kirjoitelma tupakoinnin vaaroista.

Samaan syssyyn Andersson linjasi, että koulu voi puuttua kiusaamiseen myös koulumatkoilla.

Käytäntöjä noudatettiin vuosia, kunnes yksityishenkilö teki Sylvään koulun toimintatavoista kantelun vuonna 2011. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätöksellä Sylvään koulussa palattiin perinteiseen jälki-istuntoon ja lasten koulumatka rajattiin kurinpidon ulkopuolelle.

Vain kolme vuotta myöhemmin Anderssonista kanneltiin taas. Tällä kertaa syynä oli, että hän oli pitänyt kirjallista rekisteriä kiusaamistapauksista.

Tupakointitutkielmien teettäminen todettiin myöhemmin toimivaksi keinoksi, kiusaamisrekisterin pitäminen järkeväksi, kunhan se tehdään tietosuojalain määräysten mukaisesti.

Viimeisin tapaus ajoittuu vuoteen 2017. Tällä kertaa Jari Andersson joutui syytteeseen. Syyttäjä vaati hänelle sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän muutti omatoimisesti englannin opettajan antamia arvosanoja. Anderssonin mielestä oppilaita oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti.

Syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin 2019 joulukuussa Tampereen käräjäoikeudessa. Tuomiosta on valitettu, ja asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Täytetty susi rehtori Jari Anderssonin työhuoneessa
Anderssonin työhuoneessa irvistävä susi on aseteltu siten, että se tuijottaa pöytään kutsuttua kävijää suoraan silmiin.Matias Väänänen / Yle

Andersson kiistää hankkiutuvansa tahallaan ongelmiin. Häntä vain ohjaa vahva oma käsitys oikeasta ja väärästä. Miestä hiertää kulttuuri, jossa viranhaltijat pelkäävät tehdä rohkeita päätöksiä.

– Koulumaailma on mennyt liikaa lakikirjan tuijottamiseksi. Opettajat eivät uskalla puuttua kiusaamiseen kanteluiden pelossa.

Hän puhuu vahvasti perinteisen koulun ja yhteisön puolesta, missä koko kylä kasvattaa lapset ja koululla on vahva rooli kasvatuksessa.

– Tiukkoja keinojani on kyseenalaistettu. Mielestäni pitäisi kysyä, miksi kaikki koulut eivät puutu samalla tarmolla esimerkiksi tupakointiin.

Usko vanhoihin hyviin keinoihin vaikuttaa vilpittömältä. Hän muun muassa puhuu vahvasti yhtenäiskulttuurin puolesta.

Entä jos se onkin Andersson, joka on väärässä? Entä jos hän on tippunut kärryiltä, ja haaveilee jostain joka meni jo?

– Hyvät tavat ovat ja pysyvät. Ei tupakoinnista ja kiusaamisesta ole tullut uutta normaalia missään muuallakaan maailmassa.

Kuolevaisuus ja armo

Neljä vuotta sitten Jari Andersson oli nykyistäkin ehdottomampi, kiivas ja tinkimätön puritaani.

Sitten syksyllä 2016, leivänmuru – tai jokin muu – teki Jari Anderssonin kurkkuun pienen haavan. Sen kautta streptokokkibakteeri päätyi vereen ja aiheutti Anderssonin niskan ja kaulan seudulle vakavia vaurioita.

Seuraavat viikot menivät sairaalassa ankarien kipujen kourissa.

– Antibioottia työnnettiin kanyylilla suoneen niin paljon, että keho alkoi jo laittaa vastaan.

Bakteeritulehdus vaurioitti vakavasti Anderssonin kaularankaa. Lääkäreiden mukaan oli ollut millin osista kiinni, että bakteerit olisivat päässeet tunkeutumaan selkäytimeen.

Kuolema kävi kolkuttamassa ovella, mutta vielä ei ollut Anderssonin aika vastata kutsuun.

Nopealiikkeinen mies kertoo turhautuvansa edelleen, mutta ikä on tuonut tyyneyttä. Tai ehkä sen taustalla onkin sairaus ja siitä selviäminen, hän aprikoi.

– Nykyään kun meinaan turhautua, muistelen tuota aikaa. Se levollistaa mielen, laittaa asiat mittasuhteisiin.

Oletko siis pehmentynyt, heittänyt hanskat tiskiin? Anderssonin kasvoilla häivähtää ärtymys.

– En todellakaan.

Jari Andersson
Moni on kysynyt, mikä on saanut Anderssonin pysymään pirkanmaalaisessa pikkukaupungissa. Hän vastaa syiksi kotiseuturakkauden ja asuinmukavuuden.Matias Väänänen / Yle

Omassa koulussaan Andersson on kiistatta pomo, ykkösmies, joka sanoo, miten toimitaan. Siellä hän voi jalkauttaa visionsa. Siitä huolimatta hän on sotkeutunut myös politiikkaan, jossa sovittelevuus ja kompromissit määrittelevät kaiken.

– Kieltämättä politiikan hidastempoisuuteen on pitänyt totutella. On kuitenkin parempi huutaa tuskaansa järjestelmän sisäpuolella kuin ulkopuolella.

Andersson oli eurovaaliehdokkaana kokoomuksen listoilla vuonna 2014. Ääniä hän keräsi reilut 7 000. Ovet Brysselin koneeseen eivät auenneet.

Jari Andersson on työntänyt lusikkansa myös kunnallispolitiikkaan. Hän on Sastamalan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

–Vanhoilla miehillä on tapana kuseksia nurkkiin, toivottavasti en sorru siihen. Eniten vihaan ja pelkään kyynistymistä.

Anderssonin näkemykset Suomen koulujärjestelmän tilasta ovat yhdistelmä edistyksellisyyttä ja konservatiivisuutta.

Konservatiivista ajattelua edustaa usko koulun sivistystehtävään. Kun koronavirus ajoi kevättalvella koululaiset etäkouluun, käytiin myös keskustelua siitä, että osa lapsista kärsii, kun koulun tarjoamat rajat ja raamit katoavat.

Julkisuudessa pohdittiin, onko vastuu muun muassa tapakasvatuksesta siirtynyt jo liikaa kouluille. Anderssonin mielestä ei ole, vaan koululla pitäisi olla nykyistä vahvempi rooli kasvatustyössä.

– 1980- ja 1990-luvuilla kouluissa opetettiin elämäntaitoja käytöstavoista ja hampaiden harjaamiseen.

Jari Andersson
Jari Anderssonille puku on työvaate, sotisopa. – Kun oppilaat kysyvät, miksi opettaja pukeutuu niin hienosti, vastaan, että kunnioituksesta teitä ja työtäni kohtaan.Matias Väänänen / Yle

Jari Andersson tekee, kohuista huolimatta, jatkossakin päätökset sen mukaan, mitä hän pitää oikeana. Sylvään koulun ruokalassa ei istuta ulkovaatteissa tai lippikset päässä.

– Tiedän, että minusta tulee jossain vaiheessa reliikki. Mutta tietyistä asioista en tule eläessäni tinkimään.

Aika näyttää, milloin Anderssonin nimi on taas uutisissa. Tasaisen tahdin taulukon mukaan siihen ei mene kauan.

Lue lisää:

Rehtori muutti 16 oppilaan arvosanat – syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin

Opetushallitus: Koulujen kannattaa arkistoida kiusaamistapaukset

KiVa Koulu puolustaa kiusaamisarkistoa – "Hyvä että asia selvitetään"

Sylvään koulun rehtoria syytetään taas – kiusaamistapaukset arkistoitu väärin?

Sastamalan malli: lintsaa viisi tuntia, saat kuusi tuntia jälki-istuntoa

Sylvään tupakkajupakka muuttanee lakia