Vaarattomaksi luultu perhonen osoittautuikin hurjaksi tuholaiseksi – toukat söivät hehtaarien kokoisen viljapellon Kouvolassa

Aiemmin varsiyökköseksi luultu tuholainen on nyt tarkentunut kalvassekoyökköseksi. Torjuntakeinoa ei ole.

tuhohyönteiset
Kalvassekoyökkönen
Kalvassekoyökkösen toukan ei tiedetä aiemmin tuhonneen viljapeltoja. Erja Huusela-Veistola/Luke

Kouvolan Elimäellä vehnäpellon syönyt tuholainen on paljastunut kalvassekoyökköseksi.

Kyse on tapauksesta, jossa viljelijä meni viime juhannuksen jälkeen pellolleen ja huomasi, että tuholainen oli pistellyt poskeensa kolme hehtaaria vehnää.

kellertävä vehnäpelto
Viljelijä Timo Ylä-Rakkola kertoo, mikä viljapellon tuhoissa huolestuttaa.

Peltotuhon aiheuttajaksi epäiltiin aluksi varsiyökköstä. Tuho oli niin erikoinen, että sitä saapui katsomaan myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Laji tarkentunui kalvassekoyökköseksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston yhteistyönä sen jälkeen, kun Luke oli kasvattanut pellolta löytyneitä näytteitä aikuisiksi perhosiksi.

Tavallinen yökkönen, mutta ei vehnäpellossa

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Erja Huusela-Veistolan mukaan kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen perhoslaji, joka on levinnyt aina Etelä-Lappiin asti.

Kalvassekoyökkösen toukka
Kalvassekoyökkösen toukka kuvattuna elimäkeläisellä viljapellolla viime kesänä. Erja Huusela-Veistola/Luke

Sen toukat syövät heinäkasveja, mutta lajin ei tiedetä aiheuttaneen aiemmin vastaavia tuhoja viljelykasveille.

– Toukka kaivautuu viljojen tyveen ja syö vartta ja juuristoa. Se aiheuttaa yleensä ensin keskilehden ja sitten koko kasvin kuihtumisen, Huusela-Veistola kertoo.

Aihemmin tuholaiseksi epäillystä varsiyökkösestä kalvassekoyökkönen eroaa siinä, että se asettuu vain heinäkasveihin, kun taas varsiyökkökselle kelpaavat myös esimerkiksi raparperi ja perunakin.

– Kalvassekoyökkönen on loogisempikin selitys tälle tuholle. Se pystyi siellä pellossa ihan aikuiseksikin kasvamaan, Huusela-Veistola kertoo.

Kalvassekoyökkösen toukka koteloituneena
Koteloitunut kalvassekoyökkönen. Kuvattu Elimäellä tänä kesänä. Erja Huusela-Veistola/Luke

Torjuntaan niukasti vaihtoehtoja

Siitä, miksi tuholainen päätti asettua juuri elimäkeläiselle pellolle, ei ole tietoa. Koska kalvassekoyökkönen on peltotuholaisena uusi, sen torjuntaan on niukasti vaihtoehtoja.

– Sille ei ole torjuntaan hyväksyttyjä kemiallisia torjuntavalmisteita. Kemiallinen torjunta olisi muutenkin tämän lajin kohdalla hyvin hankalaa, koska toukat ovat varren sisällä ja niihin on vaikea saada tehoa. Aikuisten perhosten torjunta ei kannata, koska lentoaika on pitkä, eikä sopivaa torjunta-ajankohtaa tiedetä.

Kalvassekoyökkönen
Tällä hetkellä kalvassekoyökkönen lentelee jo perhosena. Erja Huusela-Veistola/Luke

Myös viljelymenetelmien vaikutuksestakin tiedetään vähän. Pellon kevyt muokkaaminen ja sänki saattavat kuitenkin helpottaa munien säilymistä talven yli.

– Ainakin näillä alueilla, jossa tuhoa on esiintynyt, kannattaa pyrkiä vähentämään kasvijätteen määrää muokkaamalla ja kyntämällä. Myös heinämäisten rikkakasvien torjuntaan on syytä panostaa, Huusela-Veistola mainitsee.

Kalvassekoyökkösen lisäksi elimäkeläiseltä pellolta löytyi myös muutamia muita yökkösiä, jotka käyttävät ravinnokseen heinäkasveja. Kalvassekoyökkösen erottaminen muista lajeista on vaikeaa, sillä se on muunteleva eli se voi näyttää monenlaiselta.

Tässä vaiheessa vuotta kalvassekoyökkösen toukkia ei enää pelloilta löydy.

– Lajilla on vain yksi sukupolvi vuodessa. Aikuiset lentävät heinäkuusta syyskuun alkuun asti, ja laji talvehtii munana, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Erja Huusela-Veistola.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 13.8. klo 23.00 asti.

Lue myös: Perhosen piinaama viljelijä hälytti ministeri Lepän paikalle – perillä odotti puhtaaksi syöty pelto: "Totaalinen tuho"