Lapsettomuuden taustalla on usein sopivan kumppanin puute – tuore tutkimus kertoo pariutumisen vaikeudesta

Elämää lapsilla tai ilman -hedelmällisyystutkimus kartoittaa lapsettomuuden syitä.

lapsettomuus
Mies pitää kättään odottavan naisen paljaalla vatsalla.
Yli 70 prosenttia reilusta tuhannesta kyselyyn vastanneesta kertoo, ettei ole onnistunut löytämään sitä oikeaa, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Pariutumisikäisillä suomalaisilla on yhteinen ongelma, kumppanin puute. Tuore Taloustutkimuksen ja lääkeyhtiö Merckin hedelmällisyystutkimus maalaa karua kuvaa pariutumisen vaikeudesta.

Yli 70 prosenttia reilusta tuhannesta kyselyyn vastanneesta kertoo, ettei ole onnistunut löytämään sitä oikeaa, jonka kanssa voisi perustaa perheen.

Ongelma yhdistää 18–45-vuotiaita asuinpaikasta, tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta.

Mikä sitten mättää?

Kohdalle voi osua mukavia tyyppejä, mutta he eivät kuitenkaan kiinnosta sitoutumismielessä. Löytämistä vaikeuttavat myös kohtaamisen ongelmat. Esimerkiksi reilu kolmannes miehistä kertoo, ettei viihdy ravintoloissa. Nelisenkymmentä prosenttia kaikista vastaajista ei puolestaan halua käyttää ihmissuhteen etsimiseen treffipalveluja.

Osa kokee, että kaikki itselle soveltuvat tyypit ovat jo varattuja.

Kumppanin puute on jopa yli 40 prosentilla miehistä ja vajaalla kolmanneksella naisista syy lapsettomuuteen.

Illuusio ikuisesta nuoruudesta

Ensisynnyttäjien ikä on noussut Suomessa kymmenessä vuodessa 1,4 vuodella. Vuonna 2019 heidän keski-ikänsä oli 29,6 vuotta. Pääkaupunkiseudulla ensisynnyttäjät ovat muuta maata iäkkäämpiä.

Naisen hedelmällisyys laskee ja raskauden riskit nousevat voimakkaasti 35 ikävuoden jälkeen. Nelikymppisenä raskauden todennäköisyys on jo reilusti alle 10 prosenttia.

Naistentautien ja synnytyksen professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta kehottaa jälkikasvun hankintaan mahdollisimman aikaisin, jos haluaa saada enemmän kuin yhden lapsen. Raskauksille kannattaa antaa aikaa, sillä uusi raskaus ei välttämättä onnistu alkamaan saman tien.

– Silloin on aikaa ennen kuin ikä tulee vastaan. Erilaisten mallinnusten avulla on voitu arvioida, että mikäli nainen haluaa kaksi lasta 90 prosentin varmuudella, tulisi ensimmäinen lapsi saada 31 vuoden paikkeilla.

Hän myös muistuttaa, että julkisella puolella hedelmöityshoitoja ei anneta enää 40 vuotta täyttäneille naisille.

Hedelmällisyydestä puhuminen ei ole Suomessa tabu, mutta kaikista kyselyyn vastanneista jopa yli 60 prosenttia ei kaipaa aiheesta lisätietoa.

Ammattilainen kokee toisin.

Piltonen näkee työssään nykypäivän illuusion ikuisesta nuoruudesta. Monelle urheilevalle, itsestään huolta pitävälle voi tulla täytenä yllätyksenä, kuinka raskaaksi tulemisen todennäköisyys huonontuu hedelmällisyysiän loppupuolella.

– Munasarjan kuntoa ei pysty juoksemalla, aerobicilla tai millään ketodieetillä parantamaan, hän toteaa.

Professori Terhi Piltonen käyttää ultraäänitutkimuslaitetta
Naistentautien ja synnytyksen professori Terhi Piltonen toivoo, että lapsen tekoa alettaisiin suunnitella ajoissa.Hanna Juopperi / Yle

Elämäntavoilla voi kuitenkin onnistua huonontamaan raskaaksi tulemisen mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi tupakoiminen ja ylipaino heikentävät hedelmällisyyttä.

Piltonen näkisi mielellään, että nuorten ehkäisyvalistuksen ohessa jaettaisiin entistä enemmän tietoa myös naisen ja miehen hedelmällisyyden kestosta. Ja siitä, milloin pitäisi ruveta miettimään perheen perustamista ja lasten hankintaa, varsinkin jos toivoo enemmän kuin yhtä lasta.

Yli 80 prosenttia tyytyväisiä elämäänsä ilman lapsia

Valtakunnalliseen internet-kyselyyn vastasi kesäkuussa 1047 hedelmällisessä iässä olevaa suomalaista. 70 prosenttia heistä ilmoitti olevansa lapsettomia. Lähes puolet kertoi, ettei lasten hankinta ole omassa elämässä ajankohtaista. Vajaa kolmasosa vastaajista ei koskaan edes aio hankkia jälkikasvua.

Viime vuosina vapaaehtoista lapsettomuutta on verrattu välillä ilmastotekoon. Silti maailman tila ja ympäristökysymykset eivät nousseet kärkeen, kun vastaajilta kysyttiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän päätökseensä olla hankkimatta lapsia.

Lähes jokainen sanoi syyksi tyytyväisyyden lapsettomaan elämäänsä. Naiset olivat miehiä vielä piirun verran tyytyväisempiä 85 prosentillaan.

Kun kaikilta vastaajilta kysyttiin, miksi heillä ei ole lapsia, kolmasosa vastasi haluavansa säilyttää itsenäisen elämäntyylinsä ja käyttää vapaa-aikansa matkustamiseen. Miehistä neljäsosa ja naisista lähes 40 prosenttia pitävät elämäntapansa säilymistä tärkeänä.

Oman elämäntavan vaaliminen korostuu vielä enemmän heillä, jotka eivät halua ollenkaan lapsia. Prosentti nousee lähes kuuteenkymmeneen.

Ehdottomasti lasten hankkimisesta kieltäytyvistä myös vajaat 60 prosenttia kokee, ettei maapallon kantokyky kestä enää ihmisiä. 46 prosentille lapsettomuus on ilmastoteko.

Kyselyn kaikkien vastaajien kohdalla lapsettomuuden syiksi löytyy myös taloushuolia, henkilökohtaisia vaikeuksia ja esimerkiksi omien ja kumppanin toiveiden ristiriitaisuuksia.

Osa vastaajista kertoo, ettei lasta ole kuulunut yrittämisestä ja hoidoistakaan huolimatta.

Rinnastaminen ympäristötekoon särähtää lasta kaipaavan korvaan

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo kertoo, että yhä julkisempi puhe vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, ja yhä hyväksytympi tapa elää lapsettomana yhteiskunnassa, helpottaa tahattomasti myös lapsettomien asemaa.

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo
Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo seuraa keskustelua vapaaehtoisesta ja tahattomasta lapsettomuudesta tarkoin.Lapsettomien yhdistys Simpukka

Silti esimerkiksi lapsettomuuden rinnastaminen ympäristötekoon voi särähtää lasta kaipaavan korvaan.

– Kun lapsettomuudesta ekotekona puhutaan niin, että lasten toivomisesta ja saamisesta pitäisi tuntea häpeää ja syyllisyyttä, se voi luonnollisesti loukata niitä, jotka toivovat lapsia, hän toteaa.

Revon mukaan ylipäätään puhe siitä kuinka lapsettomuus tai lapsen saaminen on jokaisen itse päätettävissä ja omassa hallinnassa, on tahattomasti lapsettoman näkökulmasta absurdi, sillä heillä tällaista päätösvaltaa ei ole ollut.

Yleinen mielikuva lapsiarjesta väärä tai yksipuolinen?

Vaikka tutkimus osoittaa perustavaa laatua olevan pariutumisongelman, pelkkä kumppanin puute ei selitä Suomen vauvakatoa. Taustalla on yhteiskunnallisia ja kulttuurisia syitä. Myös mielikuvilla on merkityksensä.

Vastauksista on huomattavissa, että lapsiperheillä on positiivisempi mielikuva ja tunne lapsiarjesta kuin lapsettomilla vastaajilla. 75 prosentille perheellisistä nousee päällimmäiseksi ajatukseksi vanhemmuudesta onni ja lähes 40 prosentilla lapsettomista velvollisuus..

Naistentautien ja synnytysten professori Terhi Piltosen mielestä yhteiskunta ei selvästikään ole onnistunut antamaan riittävästi sellaista julkista kuvaa, että perhe-elämä voi olla tyydyttävää ja onnellista. Tällainen fiilis ei välity mediastakaan.

Piltonen haluaa heittää haasteen kaikille vanhemmille:

– Kannattaa tuoda esiin kokemuksiaan siitä, että elämä ei pysähdy lapsiin, vaan avaa uusia kenttiä!

Elämää lapsilla tai ilman -hedelmällisyystutkimuksen raportissa vastaajat saivat kertoa myös omia ehdotuksiaan maan lapsiluvun nostamiseen. Hedelmällisessä iässä olevat toivovat yhteiskuntaan lapsimyönteisempää ilmapiiriä. Kannatusta saa myös tasa-arvoisempi työelämä ja arjessa kotona vastuiden jakautuminen tasapuolisemmin naisten ja miesten välillä.

Varsinkin naiset kokevat, että perheen perustaminen kuormittaa heitä, ja siirtää paineita myös työelämään.

Pandemialla ei ole ollut vaikutusta

Yle uutisoi heinäkuussa 2020, että synnytysten käyrä kääntyi kasvuun ensi kertaa vuosikausiin. Erot alueiden välillä ovat kuitenkin isot.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan vajaa kolmasosa miehistä on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee lisää lapsia. Naisista samaa mieltä on vain alle 10 prosenttia.

Parhaana synnytysikänä vastaajat pitävät 25–29 vuotta. Tällä kannalla ollaan erityisesti Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomessa. Helsinki-Uusimaan alueella asuvat vastaajat pitävät parhaimpana lastensaanti-ikänä vuosia 30–34.

Kyselyyn osallistuneet saivat vastata kesäkuussa 2020, jolloin kevään koronakaranteenin rajoituksia oltiin jo ehditty vähitellen purkaa. Pandemia ei ole vaikuttanut suomalaisten lastenhankintasuunnitelmiin toisin kuin esimerkiksi Italiassa, Britanniassa ja Ranskassa.

Naistentautien ja synnytysten professori Terhi Piltonen uskoo, että syynä on se, että Suomessa korona miellettiin pitkään ikäihmisten ongelmaksi.

Korona pysäytti lapsettomuushoidot, mutta nyt niitä on taas jatkettu.

– Tässäkin mennään viikko kerrallaan, epidemiatilanteen mukaan. Toistaiseksi näyttäisi, että virus ei aiheuta sikiövaurioita. Toisaalta raskaudenaikainen infektio voi olla vaikeahoitoinen ja osa lääkkeistä vasta-aiheisia raskaudelle, Piltonen sanoo.

Hän kertoo, että hedelmöityshoitojen mahdollinen rajoittaminen liittyisi julkisella puolella erityisesti resurssien siirtoon ja siihen, että sairaalaan tulevat potilaat eivät altistuisi infektiolle ilman painavaa terveydellistä syytä.

Aiheesta voi keskustella 14.8. klo 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Synnytysten määrä kääntyi kasvuun ensi kertaa vuosikausiin – maan hedelmällisin alue hätyyttelee jo uutta ennätystä

Anni Eresmaa-Korhonen murehti hedelmällisyyttään jo 22-vuotiaana – gynekologi: “Joillakin kolmekymppisillä juna lasten saantiin on jo mennyt”

Teija Englund, 40, on katunut päivittäin 13 vuoden takaista ratkaisuaan – kolme kokemusta Suomea ravisuttavasta lapsettomuudesta

"Onhan se surullista, jos suomalaiset kuolevat sukupuuttoon, mutta…" – kolme naista kertoo, miksi he eivät halua lapsia

Kaikilla on mielipide synnytystalkoista, mutta tiesitkö näitä asioita hedelmällisyysterveydestä?

Moni herää lapsitoiveeseen liian myöhään – 35 vuotta on naisen hedelmällisyyden valomerkki