1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Loviisan ydinvoimalaitos

Hakeeko Fortum jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalalle vai haudataanko laitos kallioperään? Reaktoreiden tulevaisuudesta alkaa mittava selvitys

Fortum ei näe estettä Loviisan voimalaitoksen käytön jatkamiselle, sanoo ydinvoimalan apulaisjohtaja Thomas Buddas.

Loviisan ydinvoimalaitos
loviisan ydinvoimala
Fortumin Loviisan ydinvoimala sijaitsee Loviisassa Hästholmenin saarella. Voimalaitoksen reaktorit ovat valmistuneet vuosina 1977 ja 1980.Markku Rantala / Yle

Energiayhtiö Fortum käynnistää Loviisan ydinvoimalaitosta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (yva).

Laaja selvitystyö liittyy Fortumin tulevaan päätökseen Loviisan ydinvoimalan jatkosta.

Fortum tuottaa Loviisassa sähköä kahdella ydinvoimayksiköllä. Niiden käyttöluvat umpeutuvat vuosien 2027 ja 2030 lopussa.

Yrityksen on lähivuosina haettava valtioneuvostolta lupaa joko sähköntuotannon jatkamiselle tai laitoksen käytöstä poistamiseksi.

Kyseessä on merkittävä ratkaisu myös valtakunnallisesti, sillä Loviisan voimalaitos tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen sähköntarpeesta.

Voimalalla on myös iso merkitys Loviisan seudun taloudelle, sillä laitoksessa tekee töitä päivittäin yli 600 ihmistä.

Suomen valtio omistaa Fortumista hieman yli puolet.

Kolme vaihtoehtoa pöydällä

Fortum tarkastelee yva-menettelyssä kolmea vaihtoehtoa ja niiden vaikutusta esimerkiksi ympäröivään luontoon, asutukseen ja aluetalouteen.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on voimalaitoksen käytön jatkaminen enintään 20 vuodella, eli vuoteen 2050 saakka.

Toisena vaihtoehtona on voimalaitoksen alasajo ja käytöstä poisto nykyisten lupien umpeutuessa.

Kolmannessa vaihtoehdossa laitosyksiköt suljetaan nykyisen lupakauden päättyessä, mutta alueelle voitaisiin ottaa käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi pieniä määriä matala- ja keskiaktiivista jätettä muualta Suomesta.

Loviisan ydinvoimalan apulaisjohtaja Thomas Buddas selventää Ylelle, että tämä tarkoittaisi esimerkiksi terveydenhuollosta, tutkimuslaitoksista ja teollisuudesta peräisin olevia radioaktiivisia jätteitä.

Yva-menettely kestää arviolta 1,5 vuotta.

– Jos kaikki menee hyvin, meillä olisi mahdollisuus tehdä päätöksiä noin kahden vuoden päästä, sanoo Buddas.

“Laitokset hyvässä kunnossa”

Fortum painottaa, että yva-menettelyn käynnistäminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että Loviisan voimalaitokselle haetaan jatkoaikaa.

On kuitenkin selvää, että Fortumin kannalta houkuttelevin vaihtoehto on sähköntuotannon jatkaminen.

Ensinnäkin Fortumin into rakentaa Loviisaan kolmas reaktori vanhoja korvaamaan on hiipunut vuosien saatossa.

Taustalla on ydinvoimarakentamisen kallistuminen ja toisaalta sähkömarkkinoiden nopea muutos erityisesti maatuulivoiman halvennuttua.

Lisäksi sähkön tuottaminen vanhalla, hyväkuntoisella ydinvoimalalla on kannattavaa puuhaa, sillä tuotantokustannukset ovat pienet ja ennustettavat. Loviisan laitos tahkoaakin tiettävästi varsin mukavasti rahaa Fortumin kassaan.

Jatkolupaa puoltaa myös se, että Suomi ja Eurooppa tarvitsevat hiilidioksidipäästöntä sähköä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Fortum on myös investoinut huomattavia summia Loviisan laitoksen uudistamiseen. Vuosina 2014–2018 rahaa paloi lähes puoli miljardia euroa.

Alun perin neuvostoliittolaiseen VVER-440-reaktoriin pohjautuva laitos on tuunattu uuteen uskoon muun muassa upouudella automaatiojärjestelmällä. Muutoinkin laitoksen turvallisuutta ja tehokkuutta on kehitetty koko sen olemassaolon ajan.

– Loviisan voimalaitokset kuuluvat turvallisuudeltaan ja käytettävyydeltään ehkä maailman parhaiten ydinvoimalaitosten joukkoon, Buddas sanoo.

Paineastian kunto ratkaisevan tärkeää

Yva-menettely keskittyy erityisesti hankkeen ympäristövaikutuksiin, ei esimerkiksi ydinvoimalan tekniseen kuntoon tai turvallisuuteen. Nämä asiat ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä, kun Fortum päättää Loviisan voimalaitoksen tulevaisuudesta.

Mahdollinen 20 vuoden jatkoaika tarkoittaisi sitä, että voimalaitos tuottaisi sähköä aina 70-vuotiaaksi saakka.

Säteilyturvakeskuksen (Stuk) mukaan Loviisan reaktoreiden mahdollista jatkolupaa on liian aikaista arvioida nyt.

Stuk ottaa asiaan kantaa, jos Fortum jättää jatkolupahakemuksen valtioneuvostolle. Fortum tarvitsee mahdolliseen lupahakemukseensa puoltavan turvallisuusarvion Stukilta.

Ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Kirsi Alm-Lytz kertoo, että kriittisimmät kysymykset liittyvät voimalaitoksen reaktorien painesäiliöiden kuntoon.

Painesäiliö on reaktorin polttoainesauvoja ympäröivä jättimäinen, teräksinen astia. Painesäiliön teräs väsyy pikkuhiljaa ankaran säteilyn rasittamana.

Kyseessä on kallis ja syvällä voimalan ytimessä sijaitseva osa, jota ei käytännössä voi vaihtaa.

Jatkoaika vaatisi lisää investointeja

Fortumin mukaan painesäiliöiden kunto tarkastetaan ja analysoidaan säännöllisin määräajoin. Yhtiöllä on useita keinoja, joilla niin sanottuja turvallisuusmarginaaleja on mahdollista parantaa.

Painesäiliön kuormitusta voidaan vähentää, painesäiliön materiaaleja haurastuttavaa neutronisäteilyä rajoittaa ja materiaaleja lämpökäsitellä.

Buddas sanoo, että Loviisan ykkösreaktorin paineastiaa on kertaalleen kunnostettu lämpökäsittelyllä 1990-luvun puolivälissä. Lisäksi molempien yksiköiden paineastioiden sisälle on asennettu lisäelementtejä, jotka suojaavat paineastioita ja sen hitsisaumoja säteilyltä.

– Tällä hetkellä emme näe estettä käytön jatkamiselle, Buddas sanoo.

Buddasin mukaan reaktorien käyttöiän jatkaminen edellyttäisi kuitenkin lisää investointeja. Esimerkiksi käytetyn polttoaineen välivarastona toimivia vesialtaita voitaisiin rakentaa lisää.

Myös laitoksen jäähdysvedenottoa voitaisiin tehostaa laitoksen hyötysuhteen parantamiseksi. Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon sähköä voimalaitos saa tuotettua polttoaineen sisältämästä energiasta.

Laitoksen käytöstä poisto on jättimäinen projekti

Fortumilla on edessään iso urakka myös siinä tapauksessa, että yhtiö päätyy hakemaan lupaa Loviisan alasajoon ja käytöstä poistoon jo tämän vuosikymmenen lopulla.

Kokonaisen ydinvoimalaitoksen poistaminen käytöstä on itsessään vuosikymmenen mittainen urakka.

Radioaktiiviset purkujätteet haudattaisiin laitosalueelle, kallion sisään rakennettuun matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusluolaan. Säteilevät jätteet pakattaisiin tynnyreihin. Isoimmat osat, kuten reaktorin paineastia pitäisi suojata ja loppusijoittaa sellaisenaan.

Luola suljettaisiin vasta 2060-luvulla.

Korkea-aktiivinen käytetty polttoaine sen sijaan kuljetettaisiin jäähdytyksen jälkeen erissä Eurajoen Olkiluotoon, jonne on rakenteilla Fortumin ja Teollisuuden Voiman yhteinen loppusijoitusluola.

Kaikissa tapauksissa Fortumin päätöksen aikajänne ulottuu pitkälle tämän vuosisadan loppupuolelle.

Täydennys 13.8.2020 klo 12:45: Lisätty maininta ykkösreaktorin lämpökäsittelyn ajankohdasta. Lisäksi muutettu muotoilua, joka käsitteli paineastian korvaamista.

Lue seuraavaksi