Analyysi: Rikollinen hyötyi koronaongelmista – osapuolia ei saatu oikeuteen, käsittely peruttiin ja ihmiskaupasta tuomittu päästettiin vapaaksi

Oikeusjuttujen venyminen pitkittää rikosten uhrien kärsimystä, kirjoittaa tutkiva toimittaja Riku Roslund.

ihmiskauppa
Helsingin hovioikeuden rakennus.
Helsingin hovioikeus peruutti romanialaisen ihmiskauppiaan jutun käsittelyn koronahaasteiden vuoksi. Tekijä päästettiin vapaaksi odottamaan oikeuden käsittelyä.Nella Nuora / Yle

Yle kirjoitti viime viikolla laajassa artikkelissa naisista, jotka ovat joutuneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan uhreiksi Suomessa.

Jutussa kerrottiin romanialaisesta miehestä, joka järjesti Suomeen puolen tusinaa naista vuosina 2017–2018. Naiset elivät rikollisen tiukassa kontrollissa ja joutuivat myymään seksiä lähes tauotta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen keväällä 2019 vankeuteen 5,5 vuodeksi viidestä ihmiskaupasta ja yhdestä parituksesta. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen. Miehen näkemyksen mukaan hän oli syyllistynyt vain yhteen paritukseen eikä lainkaan ihmiskauppaan.

Hovioikeus kertoi Ylelle kesällä, että pääkäsittely pidetään tammikuussa 2021.

Hovioikeus jätti mainitsematta, että se oli päästänyt ihmiskauppiaan vapaaksi jo kuukausia aiemmin. Tämän Yle kuuli myöhemmin yhden uhrin asianajajalta.

Koronaepidemia vaikeutti uhrien kuulemista, osaa ei enää tavoitettu

Yle pyysi hovioikeudelta kaikki asiaa koskevat pöytäkirjat. Ihmiskaupasta tuomittu oli päästetty vapaaksi odottamaan hovioikeuden käsittelyä.

Hovioikeus peruutti jutun pääkäsittelyn koronaepidemian aiheuttamien esteiden vuoksi.

Ihmiskauppiasta puolustanut juristi sairastui ennen ensimmäistä istuntopäivää eikä löytänyt sijaista. Hän ei ollut omien sanojensa mukaan pystynyt käymään vankilassa neuvottelemassa tekijän kanssa koronan takia.

Lisäksi osa uhreista ei päässyt Suomeen kuultavaksi koronan matkustusrajoitusten vuoksi, eikä videokuulemista ehditty järjestää oikeusaputeitse. Osaa uhreista ei enää tavoitettu.

Seinäkuva.
Romanialainen velvoitettiin maksamaan uhreille yli 210 000 euroa ansionmenetyksiä ja lähes 60 000 euroa kärsimyksestä. Tekijältä takavarikoitiin yli 23 000 euroa käteistä, jotka uhrien on tarkoitus saada, kun tuomiosta tulee lainvoimainen.Nella Nuora / Yle

Helsingin hovioikeudessa on ruuhkaa, koska sinne keskittyvät pitkää käsittelyä vaativat suuret rikosjutut. Seuraava vapaa ajankohta käsittelylle oli aikaisintaan vasta alkuvuodesta 2021.

Ihmiskauppias vaati, että hänet on päästettävä vapaaksi. Tekijä perusteli asiaa sillä, että jos hovioikeus tuomitsisi jutun parituksena ja langettaisi enintään kolmen vuoden rangaistuksen, hän olisi jo ollut vankeudessa pidempään kuin mihin tuomio olisi oikeuttanut.

Suomessa rikollinen pääsee ehdonalaiseen vapauteen, kun puolet vankeudesta on takana, ellei henkilö ole ollut Suomessa vankilassa rikosta edeltäneen viiden vuoden aikana (siirryt toiseen palveluun).

Rangaistuksen koventamista ajava syyttäjä vastusti tekijän vapauttamista. Suomessa ihmiskaupasta voidaan tuomita kuuden ja törkeästä ihmiskaupasta kymmenen vuoden vankeuteen.

Ihmiskauppias poistui luultavasti Suomesta, ottaa tuskin riskiä paluusta

Romanialaisella ei ollut aiempaa rikoshistoriaa Suomessa. Hän ei asunut Suomessa vakituisesti, vaan kävi täällä lyhyillä “keikoilla”.

Romanialainen olisi suorittanut 5,5 vuoden rangaistuksestaan vakiintuneen tavan mukaan kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vapauttamishetkellä hän oli istunut vankilassa yhden vuoden ja kahdeksan kuukautta.

Koska hovioikeuden käsittely oli siirtymässä noin vuodella, oikeus katsoi, että miehen vangittuna pitäminen olisi kohtuutonta.

Poliisiauto ajaa oikeustalon portille Helsingissä.
Verottaja saattaa vielä “ottaa omansa pois” naisille määrätyistä korvauksista. Näin on tapahtunut aiemmin rikosasiassa, johon on liittynyt veronkiertoa. Seksityöllä ansaitut tulot kuuluvat Suomessa verotuksen piiriin. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Yle kysyi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mielipidettä oikeuden ratkaisusta. Hän pitää päätöstä poikkeuksellisena.

Tolvasen mukaan tutkintavankeudesta on aiemmin vapautettu kesken valitusprosessin henkilöitä, jotka ovat istuneet vankilassa ehdonalaiseen pääsemiseksi oikeuttavan ajan. Ensikertalaiselle tämä on puolet tuomiosta.

Romanialaisen tapauksessa tämä olisi tarkoittanut, että vankeus olisi jatkunut vielä runsaan vuoden.

Oikeus katsoi valitusta ihmiskaupasta tuomitun eikä syyttäjän näkökulmasta. Tolvasen mielestä on arveluttavaa, jos oikeus ennakoi, miten valitusten käy.

Juttu on yhä vireillä hovioikeudessa. Romanialaismiehen pitää saapua käsittelyyn, kun se järjestetään.

On kuitenkin todennäköistä, että hän on poistunut Suomesta. Mies tuskin haluaa ottaa riskiä pidemmästä tuomiosta palaamalla Suomeen.

Suomen viranomaiset voivat antaa miehestä eurooppalaisen etsintäkuulutuksen, jos hän ei saavu oikeuteen. Tällöin hänet tulee pidättää ja luovuttaa Suomeen, jos hänet tavataan EU-alueella.

Käytännössä tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Ylen tietojen mukaan miehellä on suhteita esimerkiksi Moldovaan, joka ei ole EU-maa.

Mies toki saattaa oleskella kotimaassaan Romaniassa, joka voisi luovuttaa hänet. Toisaalta Suomi on aiemmin kieltäytynyt luovuttamasta romanialaista vankia (siirryt toiseen palveluun) Romaniaan, koska epäili paikallisten vankilaolosuhteiden loukkaavan tämän ihmisarvoa.

Tapaus voidaan ratkaista Suomessa myös ilman tekijän läsnäoloa.

Helsingin hovioikeus
Jos uhrit eivät saa korvauksia ihmiskauppiaalta, he voivat kääntyä Valtiokonttorin puoleen. Ehtona on, että lopullinen tuomio annetaan ihmiskaupasta. Tätä kautta voi saada kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin mitä oikeus määräsi naisille kuuluvan.Henrietta Hassinen / Yle

Ihmiskaupan uhrien auttaja: “Teillä on vähän eri näkökulma näihin asioihin”

Yle kysyi ihmiskauppiaiden tuomioista Iana Mateilta, joka johtaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrien turvataloa Romaniassa.

Hänen mielestään pitkien vankeustuomioiden langettaminen on ainoa keino saada kuriin naisia prostituutioon pakottavat ihmiskauppiaat. Lisäksi rikollisilta mutta myös heidän perheenjäseniltään pitäisi hänen mielestään takavarikoida kaikki rikollisella toiminnalla saatu omaisuus.

Suomessa vapautetulta ihmiskauppiaalta takavarikoitiin yli 23 000 euroa käteistä rahaa, mutta hänen saamansa rikoshyöty oli noin kymmenkertainen. Osan rahoista hän lähetti sukulaisilleen.

Kun Yle kertoi Mateille, että romanialaiselle annettu 5,5 vuoden tuomio oli viime vuosien kovimpia ihmiskauppatuomioita Suomessa ja tekijä istuisi siitä puolet, hän naurahti epäuskoisen näköisenä.

– Teillä on siellä vähän eri näkökulma näihin asioihin. Yritätte saada ihmiskauppiaista kunnollisia kansalaisia. Mutta tiedätkö, mitä he tekevät? Istuvat vuoden tai kaksi vankilassa ja jatkavat toimintaansa.

Yle ei päivittänyt Mateille tapauksen uusinta käännettä.

Helsingin käräjäoikeus sisältä.
Ihmiskauppiaan rikosjutun käsittely käräjäoikeudessa maksoi veronmaksajille noin 60 000 euroa. Tekijä on velvoitettu maksamaan näistä enemmistö takaisin, mutta on eri asia, saako valtio koskaan mitään.Henrietta Hassinen / Yle

Ihmiskauppaa ja prostituutiota yli 20 vuotta Suomessa tutkineen rikosylikonstaapelin Kenneth Erikssonin mielestä Suomi houkuttaa ihmiskauppiaita, koska täällä tienaa hyvin ja kiinni jäämisen riskit ovat pienet.

Jos vankilaan sattuu päätymään, rangaistukset ovat ihmiskauppiaille siedettäviä taloudelliseen hyötyyn nähden.

Vaativat jutut venyvät, videotallenteet voivat helpottaa hovioikeuksien urakkaa

Pahimmillaan jopa vuosien pituisiksi venyvät rikostutkinnat ja oikeuskäsittelyt voivat toimia rikollisten eduksi.

Kun aikaa kuluu, todistajia voi olla vaikeaa tavoittaa tai heidän muistikuvansa tapahtumista voivat hämärtyä. Lainvoimaisen tuomion viivästyminen johtaa myös uhrien trauman pidentymiseen.

Romanialaismiehen jutun käsittely peruttiin osittain koronan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Mutta uusi aika käsittelylle löytyi vasta noin vuoden päähän. Sitä ei voi laittaa koronan piikkiin.

Hovioikeuksien käsittelyajat ovat viime vuosina lyhentyneet (siirryt toiseen palveluun) jonkin verran jutuissa, jotka ratkaistaan nopeasti. Sen sijaan yli vuoden kestäneiden käsittelyjen määrä on pysynyt lähes ennallaan. Vaativammat rikosjutut ovat siis yhä aikaavieviä.

Tuomioistuimen käsittelylle ei ole laissa säädetty enimmäisaikaa (siirryt toiseen palveluun), mutta perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiaansa ratkaisu ilman aiheetonta viivytystä.

Asianajajaliiton mielestä Suomen “surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku”, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan (siirryt toiseen palveluun).

Oulun oikeustalon istuntosali ja tuomarien pöytä.
Vireillä olevan lain perusteella hovioikeuteen ei enää kutsuta todistajia, vaan käräjäoikeudessa tehdyt videotallenteet riittävät. Nykyisin todistajien kertomukset nauhoitetaan, eikä äänitallenne käräjäoikeudesta voi pääsääntöisesti korvata hovioikeuden todistusta.Wasim Khuzam / Yle

Rikosprosessien nopeuttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Oikeusministeriön työryhmä (siirryt toiseen palveluun) pohtii asiaa. Tarkoitus on lisätä esimerkiksi poliisin ja syyttäjien yhteistyötä.

Vireillä on myös laki, jonka perusteella hovioikeuteen ei enää pääsääntöisesti kutsuta todistajia erikseen kuultaviksi, vaan henkilötodisteluksi riittävät käräjäoikeudessa tehtävät ääni- ja kuvatallenteet (siirryt toiseen palveluun).

Lain on tarkoitus tulla voimaan 2022. Jos laki olisi jo voimassa, sitä olisi voitu soveltaa romanialaismiehen tapauksessa.

Lue myös:

Katya tuli seksityöhön Suomeen, koska palkka kotimaassa oli vain 130 euroa kuussa – varakkaasta Suomesta tuli houkutteleva maa ihmiskauppiaille

Seksityöläisten ihmiskauppaan linkittyy suomalaisia yrityksiä, omistajat vuokraavat asuntoja prostituoiduille – Poliisi: “Ihan sikaa peliä”

Pitäisikö seksikaupan lainsäädäntöä muuttaa? Puolueet ovat asiasta eri linjoilla Ylen kyselyssä

Seksikaupan uhreja ei auteta eikä tunnisteta tarpeeksi – naiset voivat pelätä Suomen viranomaisia yhtä paljon kuin ihmiskauppiaita