1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. retkeily

Suositun ulkoilusaaren pelisäännöt herättävät eripuraa: kaupunki siirtää telttailun syvemmälle metsään, moni suree merinäköalan menetystä

Helsingin kaupungin omistama Kaunissaari on ollut monelle tärkeä kesäpaikka jopa vuosikymmeniä.

retkeily
Helsingin kaupungin omistama Kaunissaaren ulkoilupuisto on perustettu vuonna 1959. Noin 100 hehtaarin saaressa on kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä upeita hietikoita.  Se sijaitsee noin 22 kilometriä Helsingistä itään Sipoon saaristossa, lähes ulkomerellä.
Helsingin kaupungin omistaman Kaunissaaren ulkoilupuisto on perustettu vuonna 1959. Saaressa on kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä upeita hietikoita. Se sijaitsee noin 22 kilometriä Helsingistä itään Sipoon saaristossa.Saara Hirvonen / Yle

Helsingin kaupunki tiukentaa ohjeistustaan Kaunissaaressa.

Kaunissaari on kaupungin omistama ulkoilusaari Sipoossa, ja nyt vuosia alueella telttailleita on kehotettu purkamaan pysyvät rakenteet ja itse tehdyt kesäkeittiöt tämän kauden aikana.

Kaupungin mukaan tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja kaikkien telttailijoiden yhdenvertaisuutta. Kaunissaaressa käyneet palotarkastajat ovat huomauttaneet muun muassa pysyvistä rakennelmista, joita monet jo vuosia, jopa vuosikymmeniä saaressa telttailleet ovat tehneet.

Tällaisia ovat esimerkiksi lavat, joiden päälle teltta on ollut helppo pystyttää.

– Ne ratkaisut, joita monet ovat sinne rakentaneet, vaatisivat luvan. Semmoistahan me emme voi kausitelttailijoille antaa. He joutuvat poistamaan rakennelmat tämän kesäkauden aikana, sanoo ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg Helsingin kaupungilta.

Kaupunki on toimittanut saareen roskalavoja, jotta kenenkään ei tarvitse kuljettaa purkutavaraa reittiveneillä.

Lisäksi alueella on itse tehtyjä kesäkeittiöitä ja muun muassa kaasupulloja, jotka ovat taivasalla.

– Kaasupullot pitäisi olla lukituissa kaapeissa. Olemme ohjeistaneet poistamaan nämä kaikki pysyvät rakennelmat. Ensi vuonna telttailualueelle päästään puhtaalta pöydältä, saadaan tasapuolisesti kaikille avoimeksi nämä telttailupaikat, Fröberg toteaa.

Kaunissaaren rantamaisemassa roikkuu riippumatto.
Kaunissaaressa telttaillaan ja mökkeillään. Se on myös suosittu päiväkohde, sillä sinne pääsee kesäaikana reittialuksella.Saara Hirvonen / Yle

Kaupunki saa kritiikkiä yhteistyön puutteesta

Saaren pitkäaikaiskäyttäjät ovat olleet tyrmistyneitä kaupungin linjauksista.

– Käytännössä kaupungin toimenpiteet lopettavat sukupolvia jatkuneen yhteisöllisen telttailuperinteen sekä merkittävästi haittaavat ja vähentävät myös viikonlopputelttailua, sanoo Kaunissaaren ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Timo Ilomäki.

Ilomäen mukaan saari on ollut 20 viime vuotta puolikäytöllä. Nykyinen satama on täynnä korkeintaan muutamana yönä kaudessa eli juhannuksena ja elokuun parina viikonloppuna koulujen alettua, jos keli on kohdallaan.

Muutoin satamassa on tilaa, ja heinäkuussakin esimerkiksi arkisin saattaa henkilökunnan omien veneiden lisäksi olla yhdestä kahteen muuta venettä.

– Samoin telttailuun hyvin soveltuvat paikat ovat käytössä noin 20-prosenttisesti. Näiden numeroiden valossa emme ymmärrä emmekä hyväksy edellä mainittua toimintaa, Ilomäki kommentoi.

Sipoon kunta hyväksyi toukokuussa Kaunissaaren uuden ranta-asemakaavan, jossa on määritetty omat alueensa telttailulle, mökeille ja ulkoilulle. Kaavan valmisteluun lähdettiin Helsingin kaupungin aloitteesta, ja sitä on valmisteltu yhteistyössä Sipoon ja Helsingin kesken.

Ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröbergin mukaan kaavan mukaiset telttailualueet ovat pääosin metsää, joten niiden käytöstä ja kunnostuksesta täytyy tehdä vielä tarkempia suunnitelmia. Kaupungilla ei ole vielä tarkkaa aikataulua tai rahoitusta näille toimille.

Kaupunki saa kritiikkiä Kaunissaaren ystävät -yhdistykseltä ja pitkään kesiään saaressa viettäneiltä helsinkiläisiltä muun muassa yhteistyön puuttumisesta ja tiedottamistavasta.

– Vastavuoroisuutta ei juuri ole löytynyt, eikä yhteistyöstä olla kiinnostuneita. Yhdistyksenä kuitenkin pyrimme avoimeen ja hyvään yhteistyöhön. Uskomme, että asioihin saadaan yhteistyöllä parhaat mahdolliset ratkaisut, Ilomäki sanoo.

Telttailua saaressa on ollut vuodesta 1959 lähtien.

Pirjo Wiksten: "Kaunissaari on suuri aarre"

Pirjo Wiksten ja Kaunissaaresta tuodut tavarat venelaiturissa. Wikstenit ovat purkaneet telttapaikkansa Helsingin kaupungin velvoituksen mukaisesti ja palasivat keskiviikkona kaupunkikotiinsa.
"Koemme, että meiltä on viety rakas kesänviettopaikka. Meiltä on viety elämäntapa", Pirjo Wiksten sanoo.Saara Hirvonen / Yle

Pirjo Wiksten kertoo telttailleensa Kaunissaaressa 1990-luvulta asti joka kesä.

– Kaunissaari on sellaisenaan suuri aarre minulle ja perheeni kaltaisille syntyperäisille helsinkiläisille, joilla ei ole sukulaisia tai kesänviettopaikkoja maaseudulla eikä mahdollisuutta hankkia esimerkiksi kesämökkiä. Kausitelttailu on jatkossakin mahdollista, mutta se on tehtävä telttailulle kaavoituksessa varatuilla alueilla saaren etelä- ja pohjoisosissa, joissa on umpiryteikköä. Talvimyrskyjen jäljiltä siellä on runsaasti eri suuntiin kaatuneita puita ja puiden juurakoita, mahdotonta maastoa telttailulle. Merimaisemaa on jatkossa turha kuvitella telttapaikalla olevan.

Wiksten kritisoi tapaa, jolla muun muassa tiedottaminen muutoksista on hoidettu.

– Kaunissaaren niin sanottua kehittämistä viedään eteenpäin käymättä keskusteluja tai ottamatta mukaan saaressa kesiään viettävien asiantuntemusta.

Seppo Vuohula: "Miksi vakikävijät halutaan häätää?"

Seppo Vuohulalla on menossa 53. kesä Kaunisaaressa. Paikka on tuttuakin tutumpi. Hän hyvin pahoillaan kaupungin muutossuunnitelmista.
Seppo Vuohulalla on menossa 53. kesä Kaunisaaressa. Paikka on siis tuttuakin tutumpi.Saara Hirvonen / Yle

Seppo Vuohula on ollut Kaunissaaressa pienestä lapsesta eli kesästä 1968 alkaen. Muutos on hänelle iso.

– Nämä muutokset, jotka tiedän, eivät ole mieluisia lainkaan. En ymmärrä, miksi vakikävijät halutaan häätää täältä pois. Meitä ei enää monta kymmentä edes ole. Haluaisin todellakin tietää, mikä tässä on taustalla ja mitä tällä halutaan. En varmaan monta kertaa tule käymään, tulee vanhat muistot mieleen, Vuohula sanoo.

Helsinkiläinen Seppo Vuohula on käynyt Kaunissaaressa, Sipoon saaristossa lapsesta asti. Tänä vuonna on 53. kesä. Vuohula pitää paikasta, mutta on nyt tuohtunut ja pahoillaan Helsingin kaupungin ilmoittamista muutoksista saaren telttailukäytännöissä. Kuuntele, mitä hän kertoo.

Mia Ahonen: "Ei täällä viitsi palella ihan pienessä teltassa"

Ystävykset Mia Ahonen ja lapset Milena ja Melinda Ahonen sekä Janika Haapala ja lapset 10-vuotias Miko Tolvanen, 5-vuotias Maltti Tolvanen  sekä 2-vuotias Menni Tolvanen Kaunissaaressa.
Janika Haapala ja Mia Ahonen ovat leikkineet yhdessä Kaunissaaressa. Nyt heidän lapsensa leikkivät keskenään samassa saaressa.Saara Hirvonen / Yle

Mia Ahonen on aikanaan telttaillut lapsena äitinsä kanssa. Teltan koko on kasvanut vuosien myötä, ja nykyisin Ahonen telttailee omien lastensa kanssa.

Mukana ovat kymmenvuotias Miko, viisivuotias Maltti sekä kaksivuotias Menni Tolvanen.

– Veikkaan, että vakitelttaillijat tulevat häviämään, kun telttailusta tehdään paljon hankalampaa. Monet vanhukset ja liikuntarajoitteiset eivät pysty enää tulemaan tänne. He eivät voi kantaa kaikkia tavaroita mukanaan. Se on surullista, sillä täällä on paljon vanhuksia, jotka ovat olleet nuoresta asti täällä kesäisin. Omalta osaltani en vielä tiedä. Jos on sateinen kesä, ei täällä viitsi palella lasten kanssa ihan pienessä teltassa ja kömpiä kuralätäköissä, Ahonen sanoo.

Janika Haapala: "Muutokset harmittavat"

Janika Haapalaa mietityttää ensi kesän epävarmuus, tuleeko enää ollenkaan saareen. Hänellä on sylissään Melinda-vauva.
Janika Haapalaa mietityttää ensi kesän epävarmuus: tuleeko enää ollenkaan saareen. Sylissä Melinda-vauva.Saara Hirvonen / Yle

Janika Haapala on käynyt Kaunissaaressa lapsesta asti omien vanhempiensa kanssa, nykyisin hän tuo sinne omat tyttärensä Milenan ja Melindan. Haapala on saanut myös paljon ystäviä saaressa. Hän arvostaa sen luontoa, maisemia, vapautta, ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä.

– Muutokset harmittavat, kun ne vaikuttavat omaan saaressa käymiseen. Merinäköala on ollut minulle tärkeä. Nyt pitäisi sitten jonnekin syvemmälle metsään mennä ja menettää oma rauhallinen paikka. Moni vakikävijä on jo lopettanut, kyllä täällä olisi tilaa laittaa telttoja minne vain. Harmittaa, jos omat lapset eivät saa kokea samanlaisia kesiä kuin itse olen saanut.

Helsinkiläisellä Janika Haapalalla on paljon lämpimiä muistoja Sipoon saaristossa olevasta Kaunissaaresta. Helsingin kaupungin omistama ulkoilu- ja retkeilysaari on hänelle tärkeä paikka. Hän on käynyt siellä perheensä kanssa lapsesta asti. Nyt hän telttailee siellä omien tyttöjen kanssa. Kesäperinne voi kuitenkin loppua. Kuuntele, mitä Haapala itse kertoo.

Joni Kalapudas ja Eetu Isto: Hyvä saari retkeilyyn

Eetu Isto ja Joni Kalapudas tulivat käymään päiväseltään ja paistoivat makkarat Kaunissaaren etelärannalla.
Eetu Isto ja Joni Kalapudas tulivat käymään päiväseltään ja paistoivat makkarat Kaunissaaren etelärannalla.Saara Hirvonen / Yle

Joni Kalapudas on ensimmäistä kertaa käymässä kaverinsa Eetu Iston kanssa Kaunissaaressa. Isto on käynyt kerran aiemmin 15 vuotta sitten.

Molemmat pitävät saarta sopivana retkeilyyn.

– Jos täällä voi nyt vapaasti telttailla missä haluaa tilapäisesti, niin se olisi hyvä jatkossakin säilyttää. Kiinteä telttailu on hyvä kysymys, miksi sellaista pitäisi sallia. Jos telttailu on pitkäaikaista, ehkä siinä voisi olla jokin korvaus, jonka voisi maksaa pidemmältä ajalta, Kalapudas toteaa.

Tiia Alho: Oltava tasapuolista kaikille

Tiia Alho ja Petri Laitinen katselevat merelle Kaunissaaressa.
Tiia Alho ja Petri Laitinen arvostavat Kaunissaaressa rauhaa ja kauniita merimaisemia.Saara Hirvonen / Yle

Tiia Alho ja Petri Laitinen ovat retkeilleet saaressa aiemmin, mutta eivät säännöllisesti. Tällä kertaa he ovat vuokranneet mökin.

– En ole perehtynyt, mutta kunhan se olisi helppoa ja mahdollista kaikille. Ehkä olisi tasapuolisempaa, että kaikki ovat samalla lähtöviivalla ja olisi uudet arvonnat joka vuosi noista paikoista. Näiden ihanuus on siinä, että on luonnonvaraista ja saa mennä vapaasti, Alho sanoo.

Onko Kaunissaari sinulle tärkeä paikka? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 16. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Arja Tsurkka on asunut teltassa Kaunissaaressa jo 49 kesää – "Olen täällä niin kauan kuin pystyn"

Pakoon pääkaupungin kiirettä ja hälinää – Tässä 10 saariston ihmettä, jotka odottavat löytäjäänsä

Lue seuraavaksi