1. yle.fi
  2. Uutiset

Suurlomautukset ja työttömyyden uhka sai kymmenet tuhannet nuoret hakemaan työttömyyskassan jäsenyyttä

Ylen keräämien tietojen mukaan työttömyyskassojen laskusuunnassa ollut jäsenmäärä on koronan aikana kääntynyt selvään nousuun viidessä suurimmassa työttömyyskassassa.

Työttömyysturva
Kahvilatyöntekijä työssään.
Nuorehkot palkansaajat ovat alkaneet hakeutua entistä useammin työttömyyskassojen jäseniksi. Kuvituskuva. Jani Aarnio / Yle

Suomen suurin työttömyyskassa eli Yleinen työttömyyskassa YTK on saanut koronan takia lähes kaksi kertaa enemmän uusia jäseniä kuin viime vuonna.

Aikoinaan Loimaan kassanakin tunnettuun YTK:hon on tulvinut hakemuksia ja uusia jäseniä on noin 60 000 henkilöä heinäkuun loppuun mennessä. Vastaavaan aikaan vuosi sitten uusia jäseniä oli noin 37 000.

Tällä hetkellä YTK:ssa on yli 470 000 jäsentä, mikä on noin neljännes kaikista palkansaajista. Se on Suomen suurin työttömyyskassa.

Jäsenistön ikärakenne nuorentuu

Uusissa jäsenissä on enemmän alle 40-vuotiaita ja enemmän miehiä kuin viime vuonna. Entistä useammalla (noin 86 prosenttia) ei ole YTK:n mukaan ollut aiempaa jäsenyyttä jossain toisessa kassassa.

– YTK on pystynyt houkuttelemaan tunnettuudellaan erityisesti nuoria, aiemmin kassoihin kuulumattomia henkilöitä työttömyyskassan jäseniksi, viestintä- ja asiakkuusjohtaja Ilona Kangas sanoo.

Yksi syy kassan suosioon saattaa olla se, että siihen voi liittyä minkä tahansa ammatin edustaja eikä jäsenrajauksia ole.

Suomen taloutta kuristaneet poikkeusajan rajoitukset, sulut ja massalomautukset sekä lisääntynyt työttömyys ovat tehneet loven kassan talouteen.

Heinäkuussa ansiosidonnaisten päivärahojen maksuissa tehtiin historiaa.

– Perinteisesti heinäkuu on hiljainen lomakuukausi, mutta tänä vuonna olemme käsitelleet heinäkuussa yli 100 000 hakemusta ja maksaneet yli 100 miljoonaa euroa korvauksina hakijoille, YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki sanoo.

YTK:hon heinäkuussa 2019 ja 2020 liittyneet uudet jäsenet ikäryhmittäin
Samuli Huttunen / Yle

Lomautusten jatkohakemuksia ei ole tullut samaan tahtiin kuin loppukeväästä, joten monella työt ovat jatkuneet, Alamäki arvioi kassan nettisivuilla.

Korkeakoulutetut nuoret liikkeellä

Korkeakoulutettujen työttömyyskassaan (KOKO) on koronan aikana liittynyt tuhansia uusia jäseniä.

– Jäsenmäärä on lisääntynyt tavanomaista enemmän. Uusia jäseniä on tullut noin 10 000 alkuvuoden aikana. Normaalisti jäsenmäärän kasvu on kaksi prosenttia, nyt se on viisi prosenttia, kassanjohtaja Outi Mäki sanoo.

Korkeakoulutettujen kassassa on nyt hieman yli 200 000 jäsentä. Työttömyyskassan jäseneksi hakeudutaan, koska työmarkkinoilla vallitsevat koronan takia epävarmat ajat.

– Varmasti koronatilanne, lisääntynyt työttömyys, lomautukset ja työttömyyden uhka ovat herättäneet ihmisiä liittymään työttömyyskassaan. Tämä on vaikuttanut myös korkeakoulutettujen tilanteeseen, Outi Mäki kertoo.

Viime vuoteen verrattuna koronan aikana on liittynyt hivenen enemmän alle 30-vuotiaita, ja heistä miehiä on hieman enemmän kuin naisia, mikä on kassan jäsenkuntaan verrattuna tyypillistä.

Työssaoloehto puolitettiin loppuvuodeksi

Lomautetuille, jotka eivät ole kuuluneet aiemmin työttömyyskassaan, tilanne on ollut turhauttava, sillä kassan jäsenyyttä haettaessa henkilön tulee olla työssä ja siitä tulee maksaa palkkaa.

– Työssä pitää olla sinä päivänä, kun jäsenyyttä hakee. Vaikka jäseneksi hyväksytään, se ei välttämättä suoraan tarkoita, että ansiosidonnaisten päivärahan työssäoloehto täyttyisi. Työssäoloehdon viikkotuntien raja on 18 työtuntia, mutta esimerkiksi opettajilla on poikkeuksia, Mäki kertoo.

Ansiopäivärahan työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa ja sen pitää täyttyä kassan jäsenenä olon aikana. Tällä hetkellä kuitenkin ehdossa on lievennys, joka on voimassa vuoden loppuun. Lakia muutettiin määräaikaisesti.

Työssäoloehto on vuoden loppuun asti 13 kalenteriviikkoa, jotta voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Silloinkin pitää olla kassan jäsen kyseiset 13 viikkoa.

Kuten muillakin kassoilla, KOKON maksamat ansiopäivärahat ovat tuplaantuneet alkuvuodesta, ne ovat nyt kuukaudessa noin 25 miljoonaa euroa, Mäki kertoo.

Paineita jäsenmaksujen korotuksiin

KOKOn Outi Mäki on myös alan etujärjestön eli Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n hallituksen puheenjohtaja. Hän arvioi, että yleisesti työttömyyskassojen taloudellinen tilanne on heikentynyt koronan takia.

– Viime vuosina taloustilanne on ollut hyvä, joten koronaan lähdettiin erittäin hyvässä taloustilanteessa. Kassat ovat pystyneet vahvistamaan omia pääomiaan.

Myös jäsenmaksujen nostoon saattaa olla paineita.

– Joillakin työttömyyskassoilla voi olla painetta jäsenmaksujen nostoon, sillä hakemusmäärien kasvu on ollut voimakasta, Mäki toteaa.

Eri työttömyyskassoissa tilanne kuitenkin vaihtelee, sillä koronan aiheuttamat talousvaikeudet ovat kohdelleet eri toimialoja hieman eri tavoin, hän lisää.

Viime vuosina työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on ollut laskussa. Useisiin kassoihin on nyt tämän vuoden aikana liittynyt kuitenkin aiempaa enemmän uusia jäseniä.

– Toivotaan, että jäsenmäärän laskeva trendi on kääntynyt, Outi Mäki sanoo.

Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä
Samuli Huttunen / Yle

Teollisuuden kassalla isot korvauskulut

Teollisuuden työttömyyskassaan liittyneitä on heinäkuun loppuun mennessä noin 5 000, joka on noin tuhat jäsentä enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna uusista liittyneistä suurin osa on alle 40-vuotiaita. Miehiä liittyneistä on alalle tyypillisesti valtaosa.

Teolisuuden työttömyyskassassa oli jäseniä vuoden lopussa noin 139 000, kassan johtaja Irene Niskanen kertoo.

Ansiopäivärahaa on maksettu koronan aikana yli 150 miljoonaa euroa. Viime vuonna samaan aikaan summa oli hieman yli 100 miljoonaa euroa.

Jäsenmaksujen korotuspaineita on Niskasen mukaan vaikea ennakoida tässä vaiheessa.

– Työttömyyskassamme tasoitusrahasto oli viime vuoden lopussa todella hyvä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tämän vuoden menoista kassa kyllä selviää. Ensi vuoden budjettia ei ole vielä laadittu, eikä ensi vuoden ennusteita kassan työalojen tilanteesta ole käytettävissä, joten tässä vaiheessa on vaikea ennustaa aiheutuuko jäsenmaksuumme korotuspaineita.

Teollisuuden lomautusten helpottaminen ei ole vielä näköpiirissä ja kassa on varautunut etuushakemuksien kasvuun.

– Meillä ei ole vielä tällä hetkellä syksyn osalta käytettävissä kaikkien työpaikkojen tietoja siitä miten lomautukset jatkuvat ja tuleeko uusia lomautuksia ja irtisanomisia, Niskanen sanoo.

Juuri nyt on tiedossa uusia lomautuksia alkavaksi noin 5 000 jäsenen osalta ja työsuhteen päättymisiä noin 1 000 työntekijän osalta. Teollisuuden työttömyyskassalle selvinnee elokuun lopulla ja syyskuussa työpaikkojen lomien jälkeen paremmin tulevat lomautukset ja työsuhteiden päättymiset, Niskanen lisää.

Palvelualalle koronasta kova isku

Palvelualojen työttömyyskassan kassanjohtajan Ilkka Nissilän mukaan kassan jäsenmäärä on lisääntynyt muutamalla sadalla henkilöllä vuoden alusta, joten pientä nousua on ollut. Nyt PAMin kassassa on noin 135 000 jäsentä.

Lomautusten ja työttömyyden takia maksettuja ansiopäivärahahakemuksia on tullut vuoden alusta noin 45 000. Se on reippaasti yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, Nissilä kertoo.

Kevään hakemusruuhkaa on saatu purettua. Jäsenille on erittäin tärkeää, kuinka nopeasti etuushakemukset saadaan käsiteltyä.

– Ruuhka on purettu. Se, mitä keväällä tuli, on kaikki pystytty purkamaan. Toivotaan parasta, että syksyllä ei tule vastaavaa tilannetta kuin keväällä. Ollaan varuillaan ja varaudutaan siihen, jos hakemusmäärät lähtevät taas nousuun, Nissilä sanoo.

Jäsenmaksuissa on korotuspaineita, koska maksetut korvaukset ovat lisääntyneet paljon koronan aikana.

– On itsestään selvää, että jäsenmaksuun on korotuspaineita nimenomaan kassan puolella, koska menot ovat nousseet huomattavasti siitä, mitä tälle vuodelle on budjetoitu.

Nyt odotetaan valtiolta korvauksia etuuksien ja hallintokulujen menojen kasvuun, mutta siinä on moni asia vielä auki.

Kesäkuun alusta PAMin kassan jäsenistö on taas alkanut työllistyä, kun suomalaiset ovat alkaneet käydä muun muassa ravintoloissa ja kotimainen kulutus on hieman piristynyt.

Ei kesätyöntekijöitä eikä uusia jäseniä

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan kuuluu noin 130 000 jäsentä. Tammi-heinäkuussa 2020 työttömyyskassaan liittyi 5100 jäsentä, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Naisten osuus lisääntyi jonkin verran viime vuodesta.

– Pandemian vaikutukset näkyivät voimakkaimmin heti rajoitusten voimaantulon jälkeen, jolloin muun muassa maaliskuussa kirjattiin kaksinkertainen määrä liittymisiä. Työttömyysturva haluttiin kuntoon ennen mahdollisia lomautuksia ja irtisanomisia, kertoo järjestelmäpäällikkö Pertti Paajanen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta.

Myös huhtikuussa oli normaalia enemmän liittymisiä, jonka jälkeen tilanne on liiton mukaan normalisoitunut.

– JHL:n järjestämille aloille ei ole tänä keväänä ja kesänä palkattu tavanomaiseen tapaan kausi- ja kesätyöntekijöitä, joten potentiaalisten uusien jäsenten määrä on ollut normaalia vähäisempi, joka selittää lukujen tasaantumista kesää kohti, Paajanen summaa.

Kuulutko työttömyyskassaan? Voit keskustella aiheesta 18.8. kello 23:een asti.

Lue myös:

Kokoomuksen Elina Lepomäki haluaa perustilin ja ansiosidonnaisen turvan kaikille – Onko hän pohjimmiltaan demari?

Kaksi kokemusta samasta työttömyyskassasta – työtön siivooja ei saa rahaa mistään, lomautettu Subwayn myyjä sai rahan "yllättävän nopeasti"

EK muutti kantaansa: kannattaa kaikille ansiosidonnaista työttömyysturvaa – SAK ja STTK kritisoivat suunnanmuutosta

Lue seuraavaksi