1. yle.fi
  2. Uutiset

Korkeakouluopiskelijat palaavat kampuksille osittaiseen lähiopetukseen – Opiskelijajärjestöt: Kasvomaskeja ei voi kustantaa opiskelijan pussista

opiskelijat
Laura Sivula, Aalto yliopiston ohjelmajohtaja. Studiossa ohjelmapäällikkö Laura Kitinoja ja ohjelmakoordinaattori Niko Ylä-Poikelus.
Aalto yliopiston ohjelmapäällikkö Laura Kitinoja (edessä), ohjelmakoordinaattori Niko Ylä-Poikelus ja ohjelmajohtaja Laura Sivula aloittelevat virtuaaliluentoa Kauppakorkeakoulun studiossa 30. kesäkuuta. Osallistujista suurin osa on ulkomailla.Henrietta Hassinen / Yle

Korkeakouluilla on muun yhteiskunnan tavoin edessään epävarma syksy, kun opintojen pariin palataan elokuun aikana uusin toimintamallein. Korkeakoulujen antamat ohjeet ovat ainakin tällä hetkellä astetta vapaammat kuin keväällä, jolloin lähestulkoon kaikki opetus järjestettiin etänä.

Suurimmassa osassa niin ammattikorkeakouluja (siirryt toiseen palveluun) kuin yliopistojakin (siirryt toiseen palveluun) on käytössä niin kutsuttu hybridimalli, jossa osa opetuksesta tapahtuu etänä ja osa lähiopetuksena.

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n puheenjohtaja Tapio Hautamäki kertovat olevansa pääsääntöisesti tyytyväisiä annettuihin ohjeistuksiin. Pientä vaihtelevuutta löytyy niin korkeakoulujen kuin oppialojenkin väliltä, mitä opiskelijajärjestöt pitävät luonnollisena. Panostuksia toivotaankin nyt joustavuuteen ja tukipalveluihin.

– Erityisesti ohjauksen ja mielenterveyden ongelmat ovat kysymyksiä, jotka varmasti tulevat jossain vaiheessa näkymään. Niihin panostaminen hyvissä ajoin on ennaltaehkäisevää toimintaa, Laurila toteaa.

SAMOK: Käytännön opetus ei saa jäädä puolitiehen

Ammattikorkeakoulut ovat jo aloittaneet lukuvuotensa elokuun alkupuolella uusien opiskelijoiden orientaatiojaksolla. Lähtökohtaisesti korkeakouluissa on pyritty siihen, että aloittavat opiskelijat saavat lähiopetusta.

– Onneksi tässä on tunnistettu se, mikä merkitys läsnäololla on yhteisöön kiinnittymisessä ja siten myös opiskelijan mielenterveydelle pitemmälläkin aikavälillä, Laurila iloitsee.

Keväällä nopeasti kehitetyt etätyöskentelymallit olivat Laurilan mielestä suhteellisen onnistuneita, mutta ne myös pakottivat osaa opiskelijoista lykkäämään tiettyjä opintojaksoja ja pahimmillaan viivästyttämään valmistumista. SAMOKin toive onkin, että keväällä nähtyä joustavuutta opintoaikojen suhteen jatketaan, mikäli tautitilanne haittaa opintojen edistämistä koko syksyn ajan.

– AMK-koulutuksen perusideaan kuuluu vahva työelämäyhteistyö ja projektit, joille on osittain nyt jouduttu keksimään korvaavia opintoja. Opintoihin kuuluvien harjoitteluiden peruuntuminen näyttäisi edelleen olevan suuri ongelma. Lisäksi laboratoriotyöskentelyä tai hoitoalan käytäntöjä ei vain voi opetella etänä.

SYL: Lähiopetuksen kiistattomia hyötyjä ei saa unohtaa ylivarovaisuuden takia

Yliopistojen opetus alkaa elokuun loppupuolella, ja tiedeyhteisön toimintakäytänteitä on päivitetty yliopistojen omissa koronatyöryhmissä. Suomen ylioppilaskuntien liitto toivoo, että asioista päätetään opiskelijoiden turvallisuus edellä, mutta asioita ei pidä tehdä aina ylivarovaisesti.

– Kyllähän se vähän hassulta näyttää, jos terassit ovat väkeä täynnä ja samaan aikaan luentosaliin ei saa mennä. Toivon, että korkeakoulut menisivät muun yhteiskunnan kanssa samassa tahdissa. Lähiopetuksella on kuitenkin kiistattomia hyötyjä niin oppimiselle kuin opiskelijoiden mielenterveydelle, Hautamäki toteaa.

Myös laajamittaisesti toteutetun etäopetuksen laatu herättää Hautamäessä huolta. Kun keväällä kursseja siirrettiin ryminällä verkkoon, oli opetuksessa paljon ongelmia opiskelijoille suunnattujen kyselyiden mukaan. Laadukkaaseen etäopetukseen eivät riitä pelkät videoluennot ja kurssikirjojen tenttiminen.

Toisaalta opiskelussa on myös kyse paljon muustakin kuin kurssien suorittamisesta.

– Sosiaalisia suhteita, oman identiteetin löytymistä, valveutuneiksi kansalaisiksi kasvua. Näitä asioita on vaikea saavuttaa ilman kasvokkaista kanssakäyntiä. Suorittamista voi tehdä etänä, mutta ne kaikkein arvokkaimmat asiat eivät näy opintopistemäärinä.

Maskisuositus herättää kysymyksiä opiskelijoiden toimeentulosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi torstaina maskisuosituksen, jonka piiriin eivät suoraan kuulu lähiopetustilanteet. Suosituksen piiriin kuuluvat kuitenkin joukkoliikenne, ja sen mukaan kasvomaskia voi edelleen käyttää tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen on mahdotonta. Osa korkeakouluista on antanut omia suosituksiaan maskien käytöstä luennoilla.

Hallitus kertoi maskisuosituksen yhteydessä, että valtio kustantaa täysimääräisesti kunnille kasvomaskien hankintoja vähävaraisille tai muuten heikommassa asemassa oleville. SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurilan mukaan maskit ovat opiskelijoille iso toimeentulokysymys erityisesti nyt, kun korona vei monelta opiskelijalta kesätyöt alta.

– Opiskelijat ovat taloudellisesti todella heikosti pärjäävä väestönosa. Kysymys ei ole pelkästään luentosaleissa käytettävistä maskeista, vaan todella moni opiskelija on julkisen liikenteen suurkuluttaja. Suosituksen myötä pitäisi ehdottomasti miettiä, kustantaako korkeakoulu opiskelijoille maskeja tai saataisiinko asiaan jotain muita ratkaisuja.

Myös SYL:n Hautamäki on samoilla linjoilla.

– Kyse on ehdottomasti saavutettavuudesta. Opiskelijoiden talous on muutenkin tiukilla ja kaikilla ei ole varaa maskeihin.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 15. elokuuta kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

"Kuka haluaa potilaaksi sairaanhoitajalle, joka on oppinut pistämään netissä?", kysyy hallintojohtaja – AMK-tutkinto voi viivästyä koronan vuoksi

Taideopiskelijoita odottaa korkeakoulussa etätyö – Ohjaajaopiskelija: “Zoom ei vastaa oikeaa ihmistä”

Korkeakouluopiskelijat palaavat opintoihin keskellä koronasyksyä – koulut odottavat THL:n kasvomaskisuositusta

Lue seuraavaksi