Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä

Kaikki tietävät, millaiset toimet edistäisivät hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista. Ongelma vain on se, että ne ovat epäsuosittuja, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työllisyys
Martti Hetemäki Säätytalolla
Valtiovarainministeriö esittelee perjantaina ehdotuksiaan työllisyystoimiksi kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla. Arkistokuva toukokuulta 2019.Pekka Tynell / Yle

Poliittisesti yksi vaikeimmista kysymyksistä syyskuun budjettiriihessä liittyy työllisyystoimiin.

Hallitus linjasi ohjelmassaan, että sen pitäisi tehdä kautensa aikana päätöksiä, joilla se lisää työllisyyttä 60 000 työntekijällä.

Puolet työllisyyspäätöksistä pitäisi tehdä budjettiriihessä syyskuussa.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelevät perjantain tiedotustilaisuudessa omat työllisyyslääkkeensä.

Keinoihin kuulunevat pitkään julkisessa keskusteluissa mukana olleet toimet kuten työttömyysputken poistaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.

Kaikki tietävät, mitä toimia pitäisi tehdä, jotta niillä saataisiin aikaiseksi hallituksen tavoittelema vaikutus ainakin laskelmissa. Ne eivät ole vain poliittisesti helppoja.

Budjettiriiheen suuntautuukin paljon poliittista intohimoa ja keskustan istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni on tiettävästi tehnyt työllisyystoimista hallituskysymyksen.

Samaan aikaan työllisyystoimien valmistelu on Ylen haastattelemien lähteiden mukaan edennyt tahmeasti. Kaikkea toivoa hallituksessa ei ole kuitenkaan menetetty.

Missä näissä kysymyksissä tällä hetkellä mennään?

Työllisyystoimia odotellaan yhä

Hallituksen työllisyystoimista on annettu erilaisia arvioita pitkin hallituskautta. Hallituksen piiristä esitettiin tammikuussa arvio, että sillä olisi kolmasosa päätöksistä valmiina.

Arvio piti sisällään eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella, minkä työmarkkinaosapuolet sopivat eläkeuudistuksen jatkotöinä.

Eläkeputki tarkoittaa sitä, että työtön voi saada ansiosidonnaista päivärahaa aina eläkeikään asti.

Uudistuksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 5 000 työllistä. Loput työllisyysvaikutuksista tulisivat puolestaan pienistä uudistuksista.

Tämän jälkeen hallituksessa on ollut hiljaisempaa.

Kesäkuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että hallituksen yksi keskeisimmistä työllisyystoimista oli sulamassa käsiin. Palkkatuesta ei saataisikaan sellaista työllisyysvaikutusta aikaiseksi kuin haluttaisiin.

Hallituskauden alussa silloinen pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi palkkatukiuudistuksen työllisyysvaikutukseksi jopa 20 000 lisätyöllistä. Lehden tietojen mukaan uudistuksen vaikutuksen arvioidaan nyt olevan 1 000 lisätyöllistä.

Palkkatuen jälkeen työllisyystyöryhmissä ja ministeriöissä on laitettu paljon toivoa yksilölliseen työnohjaukseen. Eri työmarkkina- ja hallituslähteistä sanotaan, että uudistuksella voitaisiin saada suuria vaikutuksia aikaiseksi.

Yksilöllisessä työnhaussa työttömäksi jäänyt kohdattaisiin heti kasvotusten ja hänelle laadittaisiin työllistymissuunnitelma.

Työttömältä mahdollisesti edellytettäisiin myös aktiivista työnhakemista, joka määriteltäisiin tietyllä määrällä työhakemuksia tiettyä ajanjaksoa kohden.

Ongelma ehdotuksessa on se, että jokaisella etujärjestöllä, puolueella ja ministeriöllä tuntuu olevan oma malli yksilöllisestä työnhausta.

Osalle valtiovarainministeriö saa laskettua työllistävämmän arvion kuin toisille.

Valtiovarainministeriöstä todetaankin, ettei työ- ja elinkeinoministeriössä pöydällä olevalla mallilla saada suuria työllisyysarvioita aikaiseksi.

Etujärjestöistä puolestaan arvioidaan, että hallitus voi edetä mallinsa kanssa yksin, jos etujärjestöt eivät saa asiasta sopua aikaiseksi.

Se on Ylen haastattelemien työmarkkinaihmisten mukaan pienemmän riesan tie kuin vaihtoehtoiset tavat tehdä työllisyyspolitiikkaa.

Ison riesan tie

Mikä olisi sitten ison riesan tie? Julkisuudessa on ollut paljon puhetta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ja eläkeputken katkaisemisesta.

Hallitus voisi edetä näissä uudistuksessa itsenäisesti, mutta sillä ei näytä olevan siihen halua.

Molemmat ehdotukset ovat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) tontilla. Vasemmistoliitto yksiselitteisesti vastustaa työttömyysturvan porrastamista, eikä sen valmistelussa ole otettu minkäänlaisia edistysaskeleita.

Uudistus jakaa myös muita hallituspuolueita ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on huomannut asian.

Vanhanen sanoi Politiikan toimittajien yhdistyksen lounaalla, ettei työttömyysturvaan kohdisteta muutoksia syksyn budjettiriihessä.

Taustalla on huoli kasvavasta työttömyydestä. Tällöin ei ole kohtuullista koskea tukeen, jota yhä useammat tarvitsevat.

Vanhanen pidätti kuitenkin oikeuden palata keinoon myöhemmin tällä hallituskaudella.

Työntekijöiden etujärjestöt ovat laittaneet liinat kiinni myös eläkeputken katkaisemisessa, vaikka julkisuudessa on liikkunut tietoja asiaan liittyvistä neuvotteluista.

Osittain ammattiyhdistysliikkeen muutoshalukkuutta jarruttaa pelko koronan toisesta aallosta. Kaikista työntekijöiden eduista ei haluta tinkiä vapaaehtoisesti nyt, kun kohta niistä voidaan joutua luopumaan pakon edessä.

Toisekseen ammattiyhdistysliikkeessä ollaan edelleen näreissä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n linjan muutoksesta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

EK:n mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva ei saisi jatkossa olla sidottu enää työttömyyskassan jäsenyyteen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut ammattiyhdistysliikkeen keskeinen keino houkutella työntekijöitä paitsi kassojen mutta myös liittojen jäseniksi.

60 000 ei riitä

Hallituksen kunnianhimo työllisyystoimissa on hallituskauden aikana kasvanut, vaikka alkuperäisissä työllisyystoimissa riittää yhä tekemistä.

Vielä alkukaudella hallitus asetti itselleen 75 prosentin työllisyystavoitteen, joka saavutettaisiin 60 000 lisätyöllisellä.

Helmikuussa hallitus puolestaan sitoutui julkisen talouden kestävyystiekarttaan. Sen tavoitteena on, että Suomen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vuosikymmenen loppuun mennessä.

Osana tätä tavoitetta hallitus asettaa itselleen budjettiriihessä työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin 60 000 lisätyöllisen tavoite.

Ylen tietojen mukaan entistä kunnianhimoisempi tavoite ei kuitenkaan ole sidottu valtiovarainministeriön laskutoimituksiin.

Tämä helpottaa hallituksen urakkaa, sillä se voi laskea päätöksiin mukaan järkevinä pitämiään työllisyystoimia, joille on vaikea laskea tarkkoja vaikutusarviota.

Samalla tarkastelujakso on ulotettu vuoteen 2030, eli seuraavalle hallituskaudelle.

Helppoa hallituksella ei kuitenkaan tule olemaan. Sillä on kädet täynnä töitä tämänkin hallituskauden tavoitteen kanssa.

Katso valtiovarainministeriön tiedotustilaisuus Yle Areenassa kello 12:55.

Voit keskustella artikkelista 15.8.2020 kello 23 asti.

Lue lisää:

Haatainen: Hallitus on aikataulussa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, työryhmien työ jatkuu

Analyysi: Työmarkkinajärjestöt löysivät yhteiset nuotit työllisyystoimista – mutta vielä syyskuussa 30 000 työpaikasta ei päätetä

Analyysi: Hallituslähteet arvioivat kolmasosan työllisyyden välitavoitteesta olevan nyt pöydällä – puolueilla erimielisyyksiä aikataulusta

Työllisyysryhmien työ takkuaa pahasti: "Lillukanvarsia, ei merkittävästi vaikuttavia toimia, yhtä pitkää kuin leveää, puhetta lämpimikseen"