1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun sisarukset löysivät jäävuoresta 112-vuotiaan pojan ja lentobiisonin, animaatio mullistui – Avatar: The Last Airbenderin tähdet kertovat, miksi

Samuel Harjanteen, Mirjami Heikkisen ja Kasper Kaijasen äänet ovat monelle nuorelle aikuiselle unohtumattomat.

animaatiosarjat
Aang, Katara ja Sokka
Aang (vas.), Katara ja Sokka ovat Avatar: The Last Airbenderin päähenkilöt. Sarjan maailma perustuu itäaasialaisiin kulttuureihin. Alkuvoimien taitamisen perustana ovat kamppailulajit tai chi (vesi), hung gar (maa), pohjoinen Shaolin (tuli) ja baguazhang (ilma). ©Nickelodeon Network/Courtesy Everett Collection/All Over Press, Jyrki Lyytikkä / Yle

Vesi. Maa. Tuli. Ilma. Kauan sitten neljä kansaa eli sovussa keskenään, mutta kaikki muuttui, kun Tulikansa hyökkäsi.

Heidät voisi pysäyttää vain Avatar, joka hallitsee kaikkia voimia, mutta kun ratkaisun aika tuli, hän katosi.

Vasta sadan vuoden kuluttua löysin veljeni kanssa uuden Avatarin, tuulentaitajan nimeltään Aang. Ja vaikka hän hallitseekin tuulivoimaa, on hänellä vielä paljon oppimista. Mutta silti uskon, että Aang pelastaa maailman.

Jos katsoit vielä ennen 2010-luvun alkua aktiivisesti lastenohjelmia, on hyvin todennäköistä, että juuri lukemasi tekstinpätkä herättää sinussa jonkinnäköisiä tunteita.

Saatat jopa päässäsi kuulla, miltä sen puhunut ääni tasan tarkkaan kuulosti.

Tuo ääni on näyttelijä-teatteriopettaja Mirjami Heikkisen. Suurimmalle osalle meistä hän on kuitenkin hyväsydäminen ja äidillinen Katara, vasta 14-vuotias Eteläisen vesiheimon viimeinen vedentaitaja, joka haluaa pelastaa maailman ja kostaa äitinsä kuoleman.

Edelleen lapsirooleja dubbaavan Heikkisen ääntä ei voi erottaa Kataran äänestä. Tuntuu kuin oikeasti haastattelisi vesiheimon viimeistä taitajaa.

– Olen dubannut kymmeniä sarjoja. Monesta ei ole jäänyt muistijälkeä, koska ne on usein aika samalla kaavalla tehty, Heikkinen sanoo.

– Mutta Avatar oli erityinen sarja. Sen maailma, moniulotteiset hahmot ja tarina jäivät mieleen. Sitä meni aina mielellään dubbaamaan.

Mirjami Heikkinen, Katara
Mirjami Heikkisen Katara taitaa vettä. Avatarin maailmassa ihmiset oppivat kyvyn alunperin seuraamalla, miten Kuu vaikutti vuoroveteen. Vedentaito keskittyy puhtaan hyökkäyksen sijaan enemmän puolustukseen, vastaiskuihin ja parantamiseen.©Nickelodeon Network/Courtesy Everett Collection/All Over Press, Erika Luoto, Siru Danielsson, Jyrki Lyytikkä / Yle

Kataran isoveli Sokka on sisarestaan erottamaton. Hän ei osaa hallita vettä, mutta taitaa bumerangin sekä keventävän, sarkastisen ja ironisen huumorin. Hän kehittyy lopulta loistavaksi johtajaksi.

– Sokka oli tosi sata prosenttia koko ajan. Juoksee suoraan tuntemattomaan, kiljuu ja karjuu, mutta selviää kuitenkin noista tilanteista.

Näin sanoo Sokkaa ääninäytellyt Samuel Harjanne, joka on nykyään Suomen musikaalikentän kuumimpia nimiä. Nimi lienee tuttu Helsingin kaupunginteatterin Kinky Bootsin ja Pienen merenneidon sekä Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliotin yhteydestä.

Harjanne ohjasi ne kaikki, ja nyt työn alla on HKT:n Päiväni murmelina.

– Avatarin Sokka on ja oli hyvin lähellä minua tyyppinä. Isosti ja ekspressiivisesti itseään ilmaiseva älämölöapina. Sitä roolia oli tosi hauskaa ja luontevaa tehdä, Harjanne sanoo.

– Se maailma vei jopa vähän mukanaan.

Samuel Harjanne, Sokka,
Samuel Harjanteen Sokan sarkastinen asenne lähes kaikkea olevaa kohtaan aiheuttaa sarjan suurimmat naurut. Huumoriin on kuitenkin verhottuna paljon epävarmuutta.©Nickelodeon Network/Courtesy Everett Collection/All Over Press, Mårten Lampén / Yle, Jyrki Lyytikkä / Yle

Katara ja Sokka löytävät jään sisästä valtavan lentävän biisonin ja 12-vuotiaalta näyttävän pojan. Todellisuudessa poika on sata vuotta vanhempi, sillä hän on viimeinen tuulentaitaja, Avatar Aang, joka sodan sytyttyä joutui pulaan ja piilotti itsensä maailmalta.

Aang on näyttelijä Kasper Kaijanen. Heikkinen ja Harjanne olivat Avataria tehdessään parikymppisiä, mutta harrasteryhmästä dubbausalalle löydetty Kaijanen oli vasta ala-asteikäinen lapsi, suurin piirtein Aangin hahmon ikäinen (ei kuitenkaan 112-vuotias).

Siinä missä Heikkinen ja Harjanne kuulostavat aivan roolihahmoiltaan, on Aang käynyt läpi äänenmurroksen sitten viime kuuleman.

– Olin nuorena niin pihalla dubbaushommista ja kaikesta muusta. Tuntui, että Aangkin oli tosi pihalla omista voimistaan, Kaijanen muistelee.

Mistä voimista? Lienee olennaista avata, miksi Aang on sarjalle niin tärkeä. Päähenkilöistä keskeisin.

Aang, Kasper Kaijanen
Vaikka Kasper Kaijasen Aang on Avatar, hän on ensisijaisesti tuulentaitaja. Sitä hallitsevat mestarit pyrkivät pasifistiseen kamppailuun väistelemällä, pakenemalla ja eksyttämällä, mutta saavat tarpeen tullen aikaan myös suurta vahinkoa. ©Nickelodeon Network/Courtesy Everett Collection/All Over Press, Kasper Kaijasen kotialbumi, Jyrki Lyytikkä / Yle

Avatar on sarjan maailmassa kerran vuosisadassa syntyvä ihminen, jolla on kyky oppia hallitsemaan kaikkia neljää alkuvoimaa – sarjan introssa ja tämän jutun alussa mainittuja vettä, tulta, maata ja ilmaa. Tavallisesti ihminen voisi taitaa vain yhtä elementtiä, jos sitäkään.

On ennustettu, että vain Avatar voi lopettaa sodan, jonka Tulikansa aloitti tuntemattomasta syystä sata vuotta aiemmin.

Henkisesti ja fyysisesti 12-vuotias Aang kuitenkin katosi, ennen kuin ennustus toteutui. Ja nyt on kiire, sillä fasistinen Tulikansa on valloittanut lähes koko maailman.

Ongelmaksi muodostuu muun muassa se, että Aangin tuulentaito-oppi perustuu pasifismin nimeen vannovien buddhalaisten munkkien opetuksiin. Kuinka pysäyttää väkivaltainen diktatuuri ilman väkivaltaa? Onko se edes mahdollista?

Sitä sankarimme lähtevät selvittämään.

  • Voit keskustella sarjasta ja jutusta sen lopussa. Keskustelu on auki 20.8. klo 23:een saakka.

Iätön klassikko ei katso katsojansa ikää

Avatar: The Last Airbenderin katsojaluvut olivat aikoinaan käsittämättömät.

Sarja oli 9–14-vuotiaiden poikien keskuudessa television katsotuin animaatio. Jokaista jaksoa katsoi Yhdysvalloissa keskimäärin 3,1 miljoonaa nuorta. Kaikkien aikojen suosituin jakso keräsi television ääreen yhteensä 5,6 miljoonaa katsojaa. Sarja ylitti kohdeyleisörajat.

Missä oikein piilee Avatarin taika?

Nickelodeonin sarjaa näytettiin lopulta yli sadassa maassa. Myös Suomessa, jossa sen kotikanavana toimi Nelonen. Ilman sitä tätäkään juttua tuskin tehtäisiin.

Elokuva- ja tv-harrastajien Internet Movie Database -sivustolla (IMDb), jossa katsojat arvioivat katsomiaan teoksia, Avatar on yksi kaikkein korkeimmalle pisteytetyistä tv-ohjelmista.

Koko sarjan keskiarvoksi noin 230 000 äänellä on muodostunut 9,2/10. Sen parhaat jaksot kutittelevat täyden kympin arvosanaa.

Jos tämä ei vielä riitä, ovat ammattikriitikot useissa käänteissä kutsuneet Avataria yhdeksi kaikkien aikojen parhaista sarjoista.

Ei siis pelkästään animaatioiden parhaimmistoksi, vaan kaikkien sarjojen, mitä on tehty.

Netflix tuottaa paraikaa Avatarista näyteltyä versiointia, mutta sen parissa aloittaneet, animaation tehneet Michael Dante DiMartino ja Bryan Konietzko lähtivät vastikään tuotantotiimistä taiteellisten erimielisyyksien vuoksi. Aiemmin on tehty jo M. Night Shyamalanin ohjaama näytelty elokuva ja animaatiosarjalle jatko-osa Avatar: Legend of Korra, jotka kuitenkin herättivät faneissa monenlaisia mielipiteitä.

Alkuperäinen Avatar: The Last Airbender palasi Yhdysvalloissa Netflixiin toukokuussa. Sarjaa voi katsoa netin suoratoistopalveluiden välityksellä myös Suomessa, vaikka se ei televisiosta olekaan tullut enää vuosikausiin.

15 vuotta debyyttinsä jälkeen sarja on jälleen supersuosiossa (siirryt toiseen palveluun). Eivätkä sitä katso ainoastaan lapset.

Missä oikein piilee Avatarin taika?

Yhdysvaltain Black Lives Matter -mielenosoituksissa on tänä kesänä nähty myös Avatar-teemaisia kylttejä.

Poikkeuksellisen onnistunut dubbaus

Suomessa Avatar: The Last Airbenderin suosiosta voi osittain kiittää Heikkistä, Harjannetta ja Kaijasta.

Dubbaus ei ole helppoa. Monet vanhemmat teokset eivät ole ikääntyneet kovin ylväästi. Monet myös muistavat (ja nekin jotka eivät muista, tietävät) Agapio Racing Teamin dubbaaman (siirryt toiseen palveluun)Digimonin ja sen kulttimainetta saavuttaneen kädenjäljen.

Sarjaa näyttänyt Nelonen sai vanhemmilta niin paljon valituksia, että tekijät vaihdettiin kesken kaiken.

Avataria katsoessa tuskin huomaa, etteivät pääosien dubbaajat juuri nähneet toisiaan prosessin aikana. Niin saumatonta on Aangin, Kataran ja Sokan keskinäinen kemia.

Kasper Kaijanen ei muista tavanneensa Heikkistä ja Harjannetta kertaakaan.

Dubbausbisnes on Suomessa kiireistä. Joskus ei ole aikaa kuin yhteen tai kahteen ottoon, joten repliikit on saatava kohdilleen kerralla.

Aangia näytellyt Kaijanen ei tiennyt sarjasta mitään etukäteen. Hän kertoo tunteneensa yhteyttä roolihahmoonsa heti.

– Viaton poika, joka halusi selvittää asiat puhumalla.

Kaijanen oli samoihin aikoihin pihalla myös rakkaudesta. 12-vuotias möläytti ihastuksensa tytölle välitunnilla, sai pakit ja murjotti matkalla äänityksiin. Vastoinkäymisestä tulikin illalla voimavara.

– Sen päivän jaksossa pedattiin vahvasti Aangin ja Kataran romanssia. Mietin, että "Aang, älä nyt vaan tee samoin kuin minä. Nyt me hoidetaan tää homma sulle kotiin".

Avatar toimi mulle tosi terapeuttisena. Muistan, ettei mua yhtään huolettanut palata sen jälkeen kouluun.

Kaijanen dubbasi vielä ainakin Richard Scarryn Touhulan arvoituksia ja yhden Madagascar-elokuvan. Sitten iski äänenmurros, joka johtaa ääninäyttelijällä herkästi heippoihin. Niin tälläkin kertaa.

Stilli The Last airbender -animaatiosta
Kasper Kaijanen tunsi vahvan mielikuvituksensa ja esiteinin elämäntilanteensa vuoksi syvää yhteyttä Aangiin. Avatar oli Kaijasen ensimmäinen päärooli.AOP

Sekä Kaijanen että Heikkinen kiittelevät vuolaasti Avatarin dubbaukset äänittäneitä ihmisiä. Kaijanen kärsivällisyydestä kokemattoman lapsen kanssa, Heikkinen puhtaasta ammattitaidosta. Myös roolitusta ja suomennosta kehutaan.

– Ehkä Avatar vaan oli niin paljon laadukkaampi kuin monet sarjat. Se kirvoittaa myös näyttelijöissä luonnollisesti halun tehdä parhaansa ja keskittyä työhön, Heikkinen sanoo.

Sarjan dubbauksen tuotti Tuotantotalo Werne, joka toimi pitkään vakiodubbaajana Nelosella ja MTV3:lla.

Sokkaa dubannut Harjanne ja Heikkinen työskentelivät Avatarin lisäksi yhdessä muun muassa monille tutussa Kim Possible -animaatiossa, jossa heidän roolinsa muistuttivat paljon Avatarista: Heikkinen oli Kim, vastuuntuntoinen ja vahva maailmanpelastaja, kun taas Harjanne oli Ron Stoppable, tuulahdus huumoria ja epäonnistumisia, mutta myös kasvua.

– Mirre [Mirjami] ja minä ollaan kasvettu piirrettyjen ja niiden energioiden kanssa yhteen, Harjanne sanoo.

– Ollaan vähän sellainen parivaljakko, Heikkinen kertoo.

Harjanne kertoo saaneensa ammennettua dubbaustyöstään valtavasti lisää musikaalien ohjaamiseen.

– Erityisesti siihen, miten piirretyissä rytmitetään koomisia asioita esimerkiksi oikea-aikaisilla päänkäännöksillä ja kulmakarvojen nostamisella. Kun ymmärtää, mikä tässä on hauskaa, ja sen pystyy siirtämään näyttämölle... Se on taikaa.

Rohkeita teemoja totuttua rikkaammassa maailmassa

Avatar: The Last Airbenderin suuret teemat ovat monin paikoin sellaisia, ettei niitä juurikaan ole käsitelty lasten- ja varhaisnuorille suunnatuissa teoksissa.

Sota, kansanmurha, marginalisaatio, imperialismi ja totalitarismi. Voimakas joukko sanoja. Jos vanhempi lukisi sarjan käsittelevän näitä teemoja ennen kuin päättäisi, antaako lapsen katsoa sitä vai ei, olisi se jäänyt monelta lapselta näkemättä.

Mutta Avatar pohtii näitä hankalia aiheita paremmin kuin muut.

– Mua puhutteli todella paljon se, että Avatarin maailma ei ollut pelkästään sokeroitu maailma ilman huolia, murheita tai haasteita. Pimeyttä, johon lapsetkin välttämättä jossain vaiheessa elämäänsä törmäävät, ei kaihdettu, Mirjami Heikkinen sanoo.

Avatarissa käsitellään sodan aiheuttamia kauheuksia tavallisen kansan silmien läpi.

Sitä, miten epätoivoisen nälkä ihmisestä tekee. Sitä, kuinka kotinsa menettäneet ja pakolaisiksi joutuneet eivät löydä paikkaansa. Ja sitä, miten totalitaristinen diktatuuri alistaa paitsi aktiiviset vastustajansa, "muut", myös omat kansalaisensa.

Ei lastenohjelmissa yleensä näytetä, kuinka päähenkilö tajuaa, että hänen koko sukunsa on surmattu. Viattomat lapset, vanhukset, jopa eläimet. Aang tuntee niin surua, vihaa, menetystä, syyllisyyttä kuin epätoivoakin.

Kasper Kaijanen näki Avatarin vain Aangin läpi. Hän ei koskaan pystynyt katsomaan sarjaa televisiosta, koska oman äänen kuulemista ei varhaisteini kestänyt. Niinpä Kaijanen ei myöskään saanut selkeää kokonaiskuvaa sarjan juonesta.

Hän kuitenkin muistaa, kuinka sarjan raskaat teemat tuntuivat nuorelle pojalle isoilta asioilta. Aangin suhtautuminen elämän arvokkuuteen saattoi vaikuttaa maailmankatsomukseen.

– En tiedä, jättivätkö sarjan tapahtumat muhun jonkun jäljen. Kävin siviilipalveluksen armeijan sijaan. Ehkä sillä [Aangin pasifismilla] oli jotain vaikutusta asiaan, Kaijanen sanoo.

– Sota on kauhea asia. Häviäjiä on kaikki, voittajia siinä ei olekaan.

Silti Avatarin tunnelma on harvoin niin synkkä, että siitä ahdistuisi. Samuel Harjanne näkeekin, että yhteiskunnallisen kantaaottavuuden lisäksi tärkeässä roolissa on myös hyvin rakennettu fantasiamaailma.

– Mystisyys ja maagisuus kiinnostaa aina ihmisluontoa, mutta sitten on se, miten se kuvastaa meidän maailmaa. Jotkut vallat alistavat toisia valtoja.

– Nuoret lähtevät vastustamaan jättivaltaa, eli todennäköisyydet onnistumiselle ovat pienet. Tällaisia tarinoita tykätään seurata.

Avatar-meemit ovat nousseet suosioon samalla, kun moni on palannut taas sarjan pariin. Ba Sing Sen kaupungissa propagandasta vastaavan kulttuuriministerin aivopesemät oppaat (kuvassa) ja salainen poliisi yrittävät peitellä kansalaisiltaan suurta salaisuutta. Ylläoleva meemi selittänee tämän taustoituksen jälkeen itse itsensä.

Banaalia, mutta voimakasta: Muut eivät määrää kohtaloasi

Avatarin luoneet Michael Dante DiMartino ja Bryan Konietzkoovat onnistuneet yhdistämään länsimaisesta lastenviihteestä tutun positiivisen ja toiveikkuuden yleissävyn ennennäkemättömällä tavalla japanilaisen Studio Ghiblin ja Hayao Miyazakin animen vakavuudenhaluisuuteen ja kypsyyteen.

Avatarissa ei pelätä puhua myöskään sukupuolisyrjinnästä. Vesiheimon Katara kamppailee lähes koko sarjan ajan seksismin kanssa. Hän joutuu vakuuttelemaan muita kyvyistään pidempään kuin pojat ja miehet, eikä sekään aina riitä.

Sokka, jolla ei ole yliluonnollisia voimia, kipuilee siskonsa vedentaitokykyjen kanssa useampaan kertaan.

Hän on kasvanut maailmassa, jossa miespuoliset esikuvat ovat olleet vahvoja taistelijoita ja kovia merenkävijöitä. Sokalla on valtavat paineet olla tarpeeksi hyvä ja sopia siihen miehen muottiin, joka hänelle on asetettu.

Kateus siskoa kohtaan on paikoin jopa katkeruutta, mutta lopulta Sokka ymmärtää, ettei johtajuus ole yliluonnollisia kykyjä tai valtavia lihaksia.

Avatarin maailma ei ollut pelkästään sokeroitu maailma ilman huolia, murheita tai haasteita. Pimeyttä, johon lapsetkin välttämättä jossain vaiheessa elämäänsä törmäävät, ei kaihdettu.

Mirjami Heikkinen, Katara

Myös se on virkistävää, etteivät sarjan vahvat naiset ole pelkästään hyviksiä. Heille tarjotaan muitakin, kuin heikon tai hyveellisen naisen rooleja, jotka ovat kulttuurissa ja viihteessä edelleen yleisiä.

Vaikka jotkut sarjan pahiksista eivät saakaan tekojaan anteeksi – eivätkä kaikki edes havahdu hyvyyteen – tehdään silti selväksi se, ettei ihminen ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha.

Heikkinen muistaa, kuinka hänen hahmonsa Katara oppii myös vedentaitamisen pelottavan puolen, verentaitamisen, jossa ihmisen sisällä olevaa vettä voi ohjailla ja saada heidät taipumaan tahtoonsa. Katara säikähtää ja pelästyy sitä, mihin pystyy, mutta käyttää taitoa lopulta vain hengenvaarallisissa tilanteissa itsepuolustukseksi.

– Katara on vahva, päämäärätietoinen hahmo. Näyttelijän näkökulmasta oli mielenkiintoista, että hänen vakauteensa häivähtää yhtäkkiä varjo.

Yksi Avatarin suurista opetuksista on, ettei kenenkään kohtaloa ole määrätty syntymässä. Ihminen joutuu elämässään useaan tienristeykseen, jossa voi itse vaikuttaa kohtalon suuntaan.

Vaikka olisit ollut koko elämäsi sokea tai liikuntarajoitteinen, voit vaikuttaa ja jättää jälkesi. Osansa saa myös ikärasismi. Ja vaikka Avatar on länsimainen animaatio, siinä ei ole yhtäkään valkoista hahmoa, sillä sarjan maailma rakentuu itäaasialaisista kulttuureista.

Vuoden 2010 elokuvaversiointia on kritisoitu erityisesti siitä, että suureen osaan sen rooleista valittiin valkoisia. Netflixin näytellystä sarjasta on luvattu, ettei näin aiota tehdä.

Kuten moni muukin lastenohjelma, myös Avatar päättyy rauhaan ja rakkauteen.

Mutta matka, joka sinne kuljetaan, on täynnä animaatiosarjoille poikkeuksellisia risteyksiä. Hetkiä, jotka saavat lapsen hyppimään ilosta ja aikuisen haukkomaan henkeä.

– On hyvän teoksen merkki, että se puhuttelee kaiken ikäisiä. Myös Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin teokset kiinnostavat aikuisia. Silloin ne eivät myöskään aliarvioi lapsia, Mirjami Heikkinen sanoo.

Mitä sinä pidät Avatar: The Last Airbender -sarjasta? Onko se kaikkien saamiensa kehujen väärti? Voit keskustella sarjasta, tästä jutusta ja animaatiosta yleisesti 20.8. klo 23:een saakka.

Juttua tarkennettu 19.8. klo 11:33: Tulentaitamisen taistelulajiperustana on pohjoinen Shaolin. Kungfu on yhteisnimitys Kiinasta tuleville taistelulajeille.

Lue myös:

Hayao Miyazaki vaatii lapselta enemmän kuin Disney tai Pixar, mutta palkitsee – ja aikuinenkin saa elokuvista jotain, mitä Hollywood ei anna

Disneyn odotettua Mulania ei nähdäkään elokuvateattereissa, vaan se päätyy suoratoistoon – kuinka käy leffasyksyn?

Lue seuraavaksi