Itärajan uuden rajanylityspaikan piti tuoda valtavat turistimäärät – korona vei rahat, ja nyt avautumista ei tiedä kukaan

Parikkalan kunnanjohtaja on pettynyt, kun rajan kansainvälistäminen siirtyy tulevaisuuteen. Maakuntajohtaja puolestaan uskoo sen pysyvän aikataulussaan.

rajavalvonta
Ihmisiä kävelee tulliin ja passintarkastukseen Niiralan rajanylityspaikalla.
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymsien vastustajat pelkäävät uuden raja-aseman vievän rajanylittäjiä Niiralan ja Imatran raja-asemilta.Heikki Haapalainen / Yle

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen voi lykkääntyä vuosien päähän. Se ei ole saamassa rahaa valtiovarainministeriön tuoreessa talousarvioesityksessä (siirryt toiseen palveluun) ensi vuodelle.

Lykkääntymiseen viittaa myös se, ettei asiasta ole vaihdettu nootteja Venäjän kanssa.

Yle kertoi viime kesäkuussa, että rajanylityspaikan kansainvälistäminen uhkaa lykkääntyä koronaviruksen takia, vaikka siitä oli tehty periaatepäätös hallituksessa.

Rajanylityspaikan rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa vuonna 2022, ja rajanylityspaikka piti avata kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024.

Tällä hetkellä Parikkalan syvänoron rajanylityspaikan kautta kulkee pääasiassa tavaraliikenne. Turistit eivät rajanylityspaikkaa voi käyttää. Rajan kansainvälistämisen myötä tilanne muuttuisi, ja muun muassa Savonlinna sekä Parikkala toivoisivat sen kautta turisteja alueilleen.

Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.
Parikkalan kunnanjohtaja on pettynyt rajan kansainvälistämisen siirtymisestä tulevaisuuteen.Kalle Purhonen / Yle

Kunnanjohtaja: "Kyllä tämä tarkoittaa hankkeen siirtymistä"

Puhelimeen vastaa Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Hän on pettynyt, ettei Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen löydy budjettiesityksessä rahoja.

– Tietysti tämä on pettymys kunnanjohtajalle ja kuntalaisille.

Huuskonen näkee rajan kansainvälistämisen lykkääntyvän tulevaisuuteen.

– Realiteetti on se, että hanke toteutuu 4–5 vuotta sen jälkeen, kun nootit on vaihdettu ja sovittu valtioiden välillä rajan kansainvälistämisestä. Kyllä tämä tarkoittaa todennäköisimmin hankkeen siirtymistä tuleville vuosille.

Nootti on valtioiden välinen kirje, jolla hoidetaan Suomen ja Venäjän valtioiden välisiä suhteita ja ajankohtaisia asioita.

Huuskonen uskoo monen asian vaikuttaneen siihen, ettei Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä löydy hallituksen budjettiesityksestä. Hän sanoo yhdeksi syyksi koronan. Lisäksi hän uskoo syiden olevan rajavartiolaitoksen resursseissa ja siinä, että ulkoministeriössä ja valtioneuvostossa ei ole löydetty yhteisymmärrystä rajan kansainvälistämisestä.

Yllätyksenä lykkääntyminen kunnanjohtajalle ei tullut.

– Olen työskennellyt rajaupseerina rajavartioston esikunnassa, jossa rajoja on kehitetty ja kansainvälistetty. Tiesin, ettei Parikkalan rajan kansainvälistäminen ole ihan kirkossa kuulutettu asia, Vesa Huuskonen kertoo.

Karttagrafiikka Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista.
Parikkalan raja-asema on Etelä-Karjalan pohjoisin rajanylityspaikka.Hilppa Hyrkäs / Yle

Viialainen tyrmää lykkääntymisen

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ei usko rajanylityspaikan kansainvälistämisen lykkääntyvän, vaikka talousarviossa hankkeelle määrärahoja ei olekaan korvamerkitty.

– En vetäisi kyllä budjettiesityksestä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska suunnitelmat on jo aika pitkälti tehty.

Silti Viialainen toivoo, että hankkeelle olisi kirjattu rahaa budjettiesitykseen.

– Kyllähän pieni suunnitteluraha olisi ollut hyvä korvamerkitä hankkeelle. Toisaalta sisäministeriön, rajavartioston ja muiden asiaan kuuluvien viranomaisten toimintamäärärahoissa on sen verran käyttövaroja, että loppusuunnittelu voidaan niillä rahoittaa, ynnää Viialainen.

eläkkeelle jäävä Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen
Matti Viialainen laskeskelee, että Parikkalan rajan kansainvälistäminen lyhentäisi 80 kilometriä matkaa Petroskoista Lappeenrantaan. Kati Rantala / Yle

Maakuntajohtaja ei näe ongelmana sitäkään, ettei nootteja ole maiden välillä vaihdettu.

– Ulko- ja turvallisuusvaliokunnan pitää käsitellä asiaa ja lähettää nootti Venäjälle. Tapasin viime viikolla tulevan Moskovan suurlähettilään Antti Helanterän. Siinä todettiin, että kun ulkoministeriöstä ohje tulee, niin Moskovassa diplomaatit kiikuttavat kyllä nopeasti nootin Venäjän ulkoministeriön pöydälle, kuvailee Viialainen.

Kaikesta uskosta hankkeen toteutumiseen Viialainen kuitenkin epäilee, että Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen etenemistä yritetään jarruttaa tahallaan.

– Tässähän on pohdittu, syökö Parikkalan rajan kansainvälistäminen liikennettä Niiralassa ja Imatralla. Tällaiset ovat harhaluuloja.

Viialaisen mukaan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä on kyse Itä-Suomen kehittämisestä. Eniten hänen mukaansa rajanylityspaikan kansainvälistämisestä hyötyisi rajan läpi kulkeva rekkaliikenne ja ennen kaikkea vienti.

Parikkalan raja-asema
Nyt Parikkalassa rajan ylittävät lähinnä puutakuljettavat rekat. Mikko Savolainen / Yle

Koronakriisi syynä valmistelun katkeamiseen

Sisäministeriöstä kerrotaan, että koronakriisi ja siitä seuranneet taloudelliset realiteetit katkaisivat Parikkalan rajanylityspaikan valmistelun.

Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on kuitenkin kirjattu hallituksen periaatepäätökseen, mikä tarkoittaa sitä, että poliittinen tahtotila on olemassa. Asian etenemistahdin määrää hallitus. Ministeriön mukaan rajanylityspaikkaa ei ole unohdettu tai haudattu.

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tarkoitetut rahat voivat vielä tulla talousarvioesitykseen, kun sitä täydennetään syys-lokakuussa.

Ministeriöt saavat esittää vielä oman kantansa talousarvioehdotukseen. Maakuntajohtaja Matti Viialainen jatkaa luottavaisella linjalla ja vetoaa valtiovallan luotettavuuteen

– Täytyyhän Suomen hallituksen sanaan voida luottaa. Kun on luvattu rajanylityspaikan kansainvälistäminen, niin se varmasti tapahtuu, Viialainen sanoo.