1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuntematon herkku

Moni suomalainen ei osaa sienestää, ja syy piilee historiassa. Biologi Panu Halmetta kiehtovat tatit, kääväkkäät ja lukuisat muut sienet.

Metsien aarteita, sieniä, kohtaan vallitsi pitkään painava epäluulo ja vieroksunta, kunnes Karjalan siirtolaiset toivat sienten käytön jalon taidon Suomeen (siirryt toiseen palveluun) (Vapriikki).

Taito ei levinnyt tasaisesti kaikkialle pohjolaan.

On ollut hankalia pula-aikoja, jopa nälänhätää, ja metsät ovat olleet täynnä sieniä. Niitä ei ole osattu käyttää.

Panu Halme

Itä-Suomessa käytetään edelleen enemmän sieniä kuin lännessä. Itäsuomalaisten rakkaus rouskuja kohtaan on karjalaisten peruja.

Osa vieroksuu sieniä edelleen, eikä kaikkia ruokasieniksi kelpaavia lajeja osata täysin hyödyntää.

Maailmalla on paljon alueita, joissa sieniä on käytetty vähän. Halmeen mukaan sillä on yhteys suullisena kulkeneeseen perimätietoon.

Yksikin myrkytystapaus menneisyydessä on voinut synnyttää pitkäaikaisen epäluulon, että sieniä kannattaa vältellä.

Suomessakin on ollut sienten tahallista hallusinogeenistä käyttöä. Sekin sai aikaan epäilyksiä.

Halmeen juuret ovat Lahden seudulla Hollolassa.

Hän on kulkenut luonnossa niin kauan kuin muistaa.

Isovanhempani keräsivät pelkkiä kantarelleja ja rouskuja. Äitini oli suvun ensimmäinen, joka koski tatteihin.

Esimerkiksi haperoihin ei koskettu ollenkaan, vaikka niitä siellä maastoissa olisi ollut tosi paljon tarjolla.

Mustatorvisieni oli kulttijuttu. Sitä etsittiin Salpausselän harjurinteistä kissojen ja koirien kanssa. Se oli aina suuri päivä, jos sitä löytyi.

Halme on opettanut sieniruokien saloja myös lapsilleen pienestä pitäen.

Halme työskentelee Jyväskylän yliopistossa luonnonsuojelubiologian lehtorina.

Opetan myös sienilajien tuntemusta joka syksy. Moni ei luontoharrastuksestaan huolimatta tunne sieniä.

Kun lajeihin tutustutaan ja ensimmäiset on kerätty, opiskelijat huomaavat, miten vähällä vaivalla budjetissa voi säästää.

Runsas ja aikaisin noussut sienisato on näkynyt somessa loppukesän aikana.

Somekuvien perusteella ihmiset ovat innostuneet sienestyksestä todenteolla.

Biologin mukaan kyse on osittain sienihifistelystä.

Siinä on aika paljon sellaista Instagram-henkeä. Näytetään, miten upeaa oma elämä on.

Helposti siinä on sitä vikaa, että käydään keräämässä ne muutamat hienonnäköiset sienet, tehdään niistä ruoka ja postataan someen. Se jää siihen.

Se on ihan ok, ei siinä mitään.

Halme soisi, että yhä useampi osaisi nähdä sienet ympärivuotisena ravinnon jatkeena.

Ne voisivat olla merkittävä osa ruokavaliotamme.

Tekijät

Jonna Karjalainen

Kuvat ja videot

Niko Mannonen

Julkaistu 18.8.

Lue seuraavaksi