Valtiovarainministeriö ehdottaa uusia työllisyystoimia, listalla muun muassa eläkeputken poistaminen ja lyhyemmästä työssäolosta lyhyempi ansiosidonnainen

Merkittävin osa lisätyöllisistä tulisi valtiovarainministeriön virkamiesesityksessä ikääntyneiden työllisyyttä parantamalla.

työllisyys
Martti Hetemäki Säätytalolla

Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottavat työllisyystoimiksi (siirryt toiseen palveluun) muun muassa niin kutsutusta eläkeputkesta sekä osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumisesta. Uudistukset koskevat ikääntyneiden lisäksi palveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.

Valtiovarainministeriön virkamiesesitys työllisyystoimista julkistettiin tänään.

Virkamiehet arvioivat esittelemiensä toimien kasvattavan työllisyyttä noin 60 000 henkilöllä, mikä vastaa hallituksen ohjelmassaan linjaamaa tavoitetta työllisten määrästä.

  • Näet tallenteen tiedotustilaisuudesta klikkaamalla artikkelin kuvaa.

Virkamiesten mukaan Suomessa tulisi seurata Ruotsin esimerkkiä ja luopua ikääntyneitä koskevista varhaisen työelämästä poistumisen väylistä. Muutosta tuettaisiin työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä.

Puolet työllisyyden kasvusta eli 30 000 lisätyöllistä tulisi ikääntyneiden työllisyyttä parantamalla. Virkamiehet perustelevat tätä vertaamalla Suomen ja Ruotsin työllisyysasteita, joissa merkittävin ero tulee yli 55-vuotiaiden työllisyydessä.

Palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuus toisi virkamiesarvion mukaan 25 000 työllistä ja opintoetuuksien kokonaisuus 5 000 työllistä.

Lyhyempi työssäolo johtaisi pienempään työttömyysturvaan

Työttömyysturvaa virkamiehet muokkaisivat joko porrastamalla työssäoloehtoa tai uudistamalla järjestelmää samanlaiseksi kuin sairaus- tai vanhempainpäivärahajärjestelmissä, jolloin lyhyempi työssäolo johtaisi matalampaan etuustasoon.

Työssäoloehtoa porrastettaisiin niin, että töissä olleiden työttömyysturvan kesto olisi nykyistä lyhyempi, mutta pitkään (vähintään 28 kuukautta) töissä olleilla mikään ei muuttuisi nykyisestä. Nykyisessä mallissa 26 kalenteriviikon työssä ololla 28 kuukauden aikana syntyy oikeus noin 14 kuukauden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Työssäoloehdon uudistamisessa hyödynnettäisiin tulorekisteriä niin, että työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaisiin kuukauden aikana kertyneiden palkkatulojen perusteella ja viikottaisen työajan tarkastelusta voitaisiin luopua.

Lisäksi virkamiehet ehdottavat, että työttömyysturva ei kartuttaisi jatkossa eläkeoikeutta ja vuorotteluvapaasta luovuttaisiin kokonaisuudessaan.

Työnhakuun ehdotetaan porrastettua sanktiojärjestelmää, joka johtaisi toistuvan väärinkäytön jälkeen etuusoikeuden menettämiseen. Väärinkäytöllä tarkoitetaan aktiivisen työnhaun ja sen säännöllisen raportoinnin laiminlyömistä. Samalla uudistettaisiin työttömien palvelujärjestelmää panostamalla henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin.

– Tarkoitus ei ole rangaista ihmisiä työnhaussa tapahtuvista epähuomioista, tarkoitus on ohjata ihmisiä sanktiojärjestelmällä aktiivisempaan työnhakuun, sanoi työllisyystoimia esitellyt valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jukka Mattila.

Valtiovarainministeriön mukaan nykymuotoisessa työnhakumallissa ongelmana on se, että työnhaun aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet ovat epäselviä ja toisaalta niiden rikkomisesta seuraavat sanktiot ovat raskaita.

Opintotukeen ehdotetaan lyhennystä ja opintotuen tulorajoja korotettaisiin

Opintotukea leikattaisiin niin, että yleistä opintotukea maksettaisiin vain tutkinnon tavoite-ajan verran. Samalla tuettaisiin opiskelujen aikaista työntekoa korottamalla opintotuen tulorajoja.

Lisäksi aikuiskoulutustukea uudistettaisiin esimerkiksi siirtymällä lainapainoitteiseen tukeen. Jos uudistamiseen ei löydy ratkaisua, aikuiskoulutustuki voitaisiin virkamiesten mielestä lakkauttaa kokonaan. Aikuiskoulutustuki ei myöskään jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta.

Monien työllisyyttä parantavien ehdotusten voidaan odottaa olevan poliittisesti vaikeita.

Virkamiesesitys ei sido hallituksen käsiä, mutta valtiovarainministeriöllä on keskeinen rooli työllisyystoimien kuittaamisessa.

Hallituksen päättämien toimien vaikutusarviot tehdään ministeriössä. Virkamiesten laskelmien on osoitettava, että syyskuun budjettiriihessä päätetyt toimet parantavat työllisyyttä 30 000 hengellä.

Alkukaudella hallitus asetti itselleen 60 000 lisätyöllisen tavoitteen. Koronakriisin takia työllisyystavoitetta tullaan nostamaan entisestään syyskuun budjettiriihessä.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä