1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – "Ilmiö on poikkeuksellinen", sanoo muuttoliiketutkija

Moni toteutti maallemuuttohaaveensa koronakriisin lyödessä päälle.

muuttoliike
nainen lenkkeilee maseutumaisemassa
Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan kaupungeista muutti maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan.Peter Erik Forsberg / AOP

Koronakriisi on ajanut aiempaa isomman joukon ihmisiä muuttamaan suurista kaupungeista väljempiin kuntiin. Näin kertovat Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotiedot.

Muuttoliiketutkija Timo Aro luonnehtii suuntaa erikoiseksi, vaikka tilastot koskevatkin varsin lyhyttä aikaa.

– Ilmiö on poikkeuksellinen. Kaupungeista on muuttanut maalle huhti–kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan, kertoo Aro.

Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli tänä vuonna lähes tuhat muuttajaa, kun viime vuonna luku oli 250 tulijaa. Myös maaseutumaiset kunnat olivat voittajia tänä vuonna: ne pääsivät miltei 700 henkeä plussalle.

Koronakriisi saattoi pistää vipinää jo olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin.

Tutkija Timo Aro

Koronakriisin ensimmäinen vaihe on liikuttanut väestöä maan sisällä poikkeuksellisesti, jos verrataan viimeisen vuosikymmenen kehitykseen.

Poikkeuksellisen kevään aikana muutto maaseutumaisiin kuntiin on lisääntynyt.

– Kaupungit eivät todellakaan kuihdu ja maaseutu kukoista, vaan maaseutumaisten kuntien vetovoima on koronakriisissä kasvanut. Positiivisena yllätyksenä ovat esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaa, jotka ovat pystyneet lyhyellä aikavälillä kääntämään aika suuretkin muuttotappiot maltilliseksi kehitykseksi tai pieneksi muuttovoitoksi, arvioi Aro.

Lue seuraavaksi: Kääntääkö korona muuttoliikkeen Kehä III:n sisältä maakuntiin? Kiinteistövälittäjä: "Kyllä siellä seinät alkavat kaatua"

Syrjäisin maaseutu tyhjenee edelleen, ja suuret kaupungit vetävät

Edelleen kuitenkin valtaosaa ihmisistä vetävät kaupunkimaiset kunnat. Eli ne alueet, jotka ovat kasvaneet ja olleet vahvoja, ovat sitä edelleen. Mutta kasvu on hieman taittunut.

Onko ilmiö vain koronan aiheuttama? Muuttoliiketutkija Timo Aro näkisi sen ainakin laukaisevana tekijä.

– Koronakriisi saattoi pistää vipinää jo olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin. Kun kriisin pahiten koettelema Uusimaa suljettiin huhtikuussa, moni koki sen ahdistavana. Nyt myös etätyö onnistuu monessa työpaikassa.

Kaupungit eivät todellakaan kuihdu ja maaseutu kukoista, vaan maaseutumaisten kuntien vetovoima on koronakriisissä kasvanut.

Muuttoliiketutkija Timo Aro

Muutos näkyy voimakkaasti suurimmissa kasvukeskuksissa ja kaupungeissa.

– Eli siellä, minne suuntautuvat suurimmat muuttovirrat. Niissä on havaittu viimeisten kolmen kuukauden aikana erityispiirre aiempaan verrattuna. Tulomuutto on pääkaupunkiseudulle vähentynyt merkittävästi, mutta samalla suurista kaupungeista lähtijöitä on ollut aiempaa enemmän. Se näkyy koko maan kehityksessä. Monet muut alueet hyötyvät pääkaupunkiseudun muuttovoittojen pienentymisestä, Aro summaa.

Yhdeksän maakuntaa sai Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan muuttovoittoa tammi–kesäkuussa. Viime vuonna voitolle muuttoliikkeessä pääsi vain viisi maakuntaa. Maakuntien sisäinen muuttoliike onkin tasapainottunut.

Suurten kaupungin lähellä oleva kehysalue saa eniten muuttajia ja kaupungin läheinen maaseutu oli toinen voittaja alkuvuonna.

Esimerkiksi pohjalaisista keskuskaupungeista Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan välittömässä läheisyydessä olevat kunnat ja alueet ovat vetäneet väkeä. Niistä liikkuminen töihin ja palveluihin on helppoa ja luonto on lähellä.

Mikä vetää muuttajia?

Muuttoliiketutkija Aro tietää, millä perusteella ihmiset muuttavat.

– Nuoria vetävät koulutus ja vapaa-ajanpalveluiden, tapahtumien ja elämysten tarjonta. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset arvostavat elinympäristöä, palveluita ja asumista.

Iäkkäämmillä valinnassa painavat taas turvallisuus, terveys ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Alue- ja väestökehitys muuttuu yleensä pitkällä aikavälillä.

Vielä on aika vähän ajallista ulottuvuutta arvioida kriisin vaikutusta. Onko muutos siis pysyvä vai väliaikainen, sitä ei pystytä vielä arvioimaan.

Tutkija kuvailisi muuttoliikettä myös ilkeäksi ilmiöksi alueiden kannalta. Se kun on luonteeltaan valikoivaa, keskittävää ja polarisoivaa.

– Esimerkiksi muuttajien ikärakenne on sellainen, että lähes neljä viidestä on alle 35-vuotiaita, huomauttaa Aro.

Muuttojen suuntautuminen on myös oma lukunsa.

– Suomessa tehdään vuosittain noin 900 000 muuttoa ja noin 600 000 niistä tapahtuu kunnan sisällä. Vain yksi kolmesta muutosta ylittää kuntien rajat, huomauttaa Aro.

Lue seuraavaksi:

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua

Koronakevät hiljensi asuntokauppaa vain väliaikaisesti – kiinteistönvälittäjät uskovat koronan nostavan maaseutuasumisen arvostusta

Asuntokaupat palasivat kesäkuussa edellisen vuoden tasolle – "Ostajien ja myyjien luottamus markkinaan on nyt palautunut"

Voit keskustella aiheesta 19.8. klo 23 saakka.

Lue seuraavaksi