Tutkija pitää Israelin ja Arabiemiraattien päätöstä solmia diplomaattisuhteet historiallisena – viisi kysymystä sopimuksen merkityksestä

Arabiemiraateista tulee kolmas Israelin tunnustanut arabimaa.

Israel
Itkumuuri
Juutalaisia rukoilemassa Itkumuurilla eli Länsimuurilla.Neil Hall / EPA

Israel ja Arabiemiraatit kertoivat eilen aikeistaan solmia diplomaattisuhteet Yhdysvaltain avustuksella.

Päätöksen myötä Israel pidättäytyy liittämästä itseensä osia miehittämästään Länsirannasta.

Sopimus on harvinaislaatuinen, sillä Arabiemiraatit on vasta kolmas arabimaa, joka solmii suhteet Israeliin. Israel solmi diplomaattisuhteet Egyptiin vuonna 1979 ja Jordaniaan vuonna 1994.

Israeliin ja Lähi-itään erikoistunut tutkija Timo R. Stewart kertoo Ylelle pitävänsä päätöstä historiallisena ja merkittävänä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu keskustelevat rauhansopimuksesta tiistaina. Rex Features/All Over Press

Sopimus on saanut osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä.

Alueen suurvallat Iran ja Turkki tuomitsivat sen voimakkain sanakääntein. Iran kutsui sitä "tikariksi palestiinalaisten selkään" ja Turkki puolestaan luonnehti sitä tekopyhäksi.

Myös palestiinalaishallinto tuomitsi sopimuksen.

Kansainvälinen yhteisö on kiitellyt päätöstä varovaisesti. YK:n pääsihteeri António Guterres toivoi sen edistävän niin sanottua kahden valtion ratkaisua, mikä käytännössä merkitsee itsenäisen Palestiinan valtion perustamista.

1) Mikä tekee sopimuksesta niin merkittävän?

Arabimaat ovat perinteisesti kieltäytyneet solmimasta suhteita Israeliin, jota ne pitävät muun kansainvälisen yhteisön lailla miehittäjävaltiona.

Egyptiä ja Jordaniaa lukuunottamatta arabimaiden rintama on pysynyt yhtenäisenä, eivätkä ne ole hyväksyneet Israelin valtion olemassaoloa.

Arabiemiraattien päätös tunnustaa Israel rikkoo kuitenkin arabimaiden rintamaa.

Benjamin Netanjahu
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu hakee polittiselle asemalleen vahvistusta arabimaiden kanssa solmituista sopimuksista. Abir Sultan / EPA

– Israelille tämä päätös on merkittävä. Se on askel kohti sitä, että Israelista tulee normaali, muiden alueen valtioiden tunnustama maa, Stewart sanoo.

Sopimus on merkittävä myös siksi, että se toimii suunnannäyttäjä alueen muille maille. Mikäli diplomaattisuhteista, ja niiden mukana seuraavista kauppasuhteista on konkreettista hyötyä molemmille maille, on mahdollista, että muut maat seuraavat esimerkkiä.

Merkittävää on myös se valtapoliittinen viesti, mikä päätöksellä on. Huoli Iranista ja sen vaikutusvallan kasvusta alueella on ajanut tärkeydessä ohi solidaarisuudesta palestiinalaisia kohtaan.

2) Kuka sopimuksessa voittaa?

Kun diplomaattisuhteiden perustamisesta eilen kerrottiin, moni osapuoli esitti sen voittona.

Israelille ja pääministeri Benjamin Netanjahulle kyse oli tunnustuksen saamisesta ja suhteiden normalisoinnista perinteisesti vihamielisten arabivaltioiden keskuudessa.

– Tämä on selvä meriitti Netanjahulle, ja auttaa häntä hankalassa sisäpoliittisessa tilanteessa, Stewart arvioi.

Arabiemiraatit puolestaan esittivät sopimuksen keinona estää Länsirannan palestiinalaisalueiden liittäminen Israeliin. He siis rikkoivat arabimaiden yhteisrintamaa, mutta toisaalta saivat neuvoteltua Israelilta merkittävän myönnytyksen.

Sheikki Zayedin moskeija Abu Dhabissa.
Sheikki Zayedin moskeija Abu Dhabissa.AOP

Lisäksi Arabiemiraatit hyötyvät taloudellisesti suhteista Israeliin, mikäli maiden välinen kaupankäynti ja investoinnit muuttuvat helpommiksi.

Yhdysvalloissa sopimus esiteltiin presidentti Donald Trumpin ulkopoliittisena saavutuksena. Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Robert C. O’Brien jopa ehdotti, että tästä hyvästä Trumpille pitäisi myöntää Nobelin rauhanpalkinto (siirryt toiseen palveluun).

– Kun kaksi valtiota solmii diplomaattisuhteet, on se aina hieno asia. Israel ja Arabaemiraatit pääsevät käymään kauppaa ja tekemään yhteistyötä esimerkiksi teknologia-alalla, Stewart sanoo.

Myös Egyptille ja Jordanialle sopu on voitto, sille ne eivät enää ole ainoita Israelin kanssa suhteet solmineita arabimaita.

3) Entä kuka häviää?

Selvin häviäjä sopimuksessa ovat Stewartin mielestä palestiinalaiset. Israelin lupaus olla ottamatta haltuunsa osia Länsirannasta tuskin pitää pitkällä tähtäimellä.

– Lisäksi yksi palestiinalaisten potentiaalisista tukijoista on siirtynyt Israelin kanssa normaaliin kanssakäymiseen, hän sanoo.

Stewart uskookin, että palestiinalaishallinto miettii nyt uutta strategiaa suhteissaan Israeliin ja kansainväliseen yhteisöön.

– Palestinalaishallinnon strategia on pohjannut siihen, että naapurimaat ja kansainvälinen yhteisö tuomitsevat Israelin harjoittaman miehityksen, hän toteaa.

Palestiinalaiset protestoivat.
Palestiinalaiset osoittavat mieltään Israelin ja Arabiemiraattien diplomaattisuhteita vastaan Länsirannalla.Alaa Badarneh / EPA

Kun muut maat normalisoivat suhteensa Israeliin, vie se pohjaa tältä ajattelutavalta.

Lyhyellä aikavälillä häviäjiä ovat myös ne israelilaiset, jotka kannattavat siirtokuntia ja Länsirannan liittämistä osaksi Israelia.

– Kyseessä on merkittävä periaattellinen kysymys, vaikka käytännössä Israel jo hallitsee niitä Länsirannan alueita, joita se on luvannut liittää osaksi valtiotaan, Stewart sanoo.

Siirtokuntaliikkeen johtohahmot ovat perinteisesti tukeneet oikeistolaista Netanjahua.

Osa heistä kuitenkin vastusti Netanjahun tukemaa Trumpin rauhansunnitelmaa Israelin ja palestiinalaisten välille, koska se lupasi palestiinalaisille oman valtion.

Tämä asetti Netanjahun hankalaan tilanteeseen, ja hän lupasikin liittää noin kolmanneksen Länsirannasta osaksi Israelia. Lupaus, jota Yhdysvallat vastusti, ja jonka Israel nyt siis perui.

4) Mitkä seikat johtivat sopimuksen syntyyn?

Yhdysvalloilla ja erityisesti Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelman pääarkkitehdilla Jared Kushnerilla oli avainrooli Israelin ja Arabiemiraattien yhteisymmärryksen syntymisessä.

Trumpin suunnitelma lupasi palestiinalaisille oman valtion, mutta suunnitelman katsottiin laajalti olevan Israelille suosiollisempi kuin palestiinalaisille. Suunnitelma ei edennyt, mikä sai puolestaan Trumpin näyttämään heikolta.

– Israelin ja Arabiemiraattien sopimus on sulka Trumpin hattuun, ja hän voi sanoa saaneensa jotain hyvää aikaan Lähi-idässä, Stewart arvioi.

Jared Kushner ja Donald Trump lehdistötilaisuudessa 2. huhtikuuta.
Jared Kushner ja Donald Trump lehdistötilaisuudessa 2. huhtikuuta.Kevin Dietsch / EPA

Israelissa puolestaan pääministeri Netanjahu oli sisäpoliittisesti vaikeassa tilanteessa luvattuaan aiemmin tänä vuonna liittää osia palestiinalaisten asuttamasta Länsirannasta osaksi Israelia.

Yhdysvallat ei tätä kuitenkaan hyväksynyt, mikä asetti Netanjahun hankalaan tilanteeseen. Hän ei pystynyt toteuttamaan sitä, minkä oli aiemmin luvannut.

Myönnytyksenä Arabiemiraateille Israel lupautui ainakin toistaiseksi laittaamaan suunnitelmat jäihin.

– Sopimus vapauttaa Netanjahun alueliitosten luomasta poliittisesta paineesta, ja antaa hänelle sen sijaan sulan hattuun kotimaassa rauhantekijänä, Stewart sanoo.

Hänen mukaansa on selvää, että sekä Trump että Netanjahu hyötyvät tilanteesta poliittisesti.

Kartta missä Israel, Länsiranta ja Gaza sekä Jerusalem
Hilppa Hyrkäs / Yle

Taustalla on myös Iranin ja Saudi-Arabian, tai laajemmin shiiojen ja sunnien välinen konflikti alueella. Arabiemiraatit, kuten monet muutkin sunnimaat, näkevät shiialaisen Iranin suuurempana uhkana kuin Israelin.

– Negatiiviset asenteet Israelia kohtaan eivät ole olleet syvä vaikuttava tekijä Arabiemiraattien ulkopolitiikassa muutenkaan. Maa sijaitsee kaukana Israelista, eivätkä maat ole koskaan olleet sodassa keskenään, Stewart sanoo.

Maat ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, viimeksi koronaviruksen yhteydessä (siirryt toiseen palveluun). Sama pätee Israelin suhteisiin muihin Persianlahden maihin.

Arabimaiden välinen solidaarisuus Palestiina-kysymyksessä on kuitenkin estänyt niitä solmimasta virallisia suhteita Israeliin.

5) Miten sopu vaikuttaa koko Lähi-idän tilanteeseen?

Stewart pitää mahdollisena, että myös muut maat seuraavat Arabiemiraattien esimerkkiä ja solmivat diplomaattisuhteet Israeliin.

Kushner on vihjannut (siirryt toiseen palveluun), että näin tapahtuisi jo lähipäivinä.

Paljon riippuu kuitenkin siitä, mitä tulevien viikkojen aikana tapahtuu.

– Alueen maat seuraavat varmasti tarkasti, mitä sopimus tuo tullessaan. Onko esimerkiksi sovittu mittavista sijoituksista tai yritysyhteistyöstä, Stewart pohtii.

Israelin solmima rauha Egyptin ja Jordianian kanssa on muodostunut niin sanotuksi "kylmäksi rauhaksi", eikä maiden välinen yhteistyö ole merkittävästi lisääntynyt.

Mies kävelee Iranin lippua esittävän muraalin ohi.
Mies kävelee Iranin lippua esittävän muraalin ohi Teheranissa.Abedin Taherkenareh / EPA

Stewartin mukaan nyt on hyvinkin mahdollista, että Yhdysvaltain avustuksella Israelin ja Arabiemiraattien välinen yhteistyö ja kauppa lisääntyy.

– Monille alueen maille Palestiina-kysymyksen symbolismi on vaipunut taka-alalle, kun taas Iranin uhka yhdistää niitä entistä vahvemmin. Lisäksi suhteet Israeliin toisivat niille monia kaupallisia etuja, hän ennustaa.

The New York Times -lehti arvioi kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että lopulta läheisempien suhteiden tielle Israelin kanssa päätyy myös Saudi-Arabia. Lehden mukaan maan tosiallinen johtaja, kruununprinssi Mohammed bin Salman on sovun kannalla.

Hänen on kuitenkin edettävä asiassa varovaisesti, ettei suututa maan konservatiivivoimia.

Lue myös:

Israel ja Arabiemiraatit solmivat diplomaattisuhteet – sopimus hälventää konfliktin uhkaa Länsirannalla

Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs Friedman: Israel ei ole hylännyt suunnitelmiaan liittää osia palestiinalaisalueista itseensä

Syttyykö Lähi-itä taas liekkeihin? Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu haluaa liittää miehitetyn Länsirannan osia Israeliin