Kuinka käy valkoposkihanhien metsästykselle tai kannabiksen laillistamiselle? Toistaiseksi vain kaksi kansalaisaloitetta on päätynyt laeiksi

Asiantuntijan mukaan kansalaisaloitteet ovat muovanneet Suomen lakeja läpimenoprosenttiaan enemmän.

kansalaisaloitteet
Valkoposkihanhia
Kansalaisaloitteella halutaan muun muassa harventaa valkoposkihanhien kasvavia parvia. Jyrki Lyytikkä / Yle

Kansalaisyhteiskunta on voimissaan eduskunnan alkavalla syyskaudella: käsittelyyn tulee ryväs kansalaisten tekemiä lakialoitteita. Näin siitäkin huolimatta, että vain kaksi aloitetta on toistaiseksi päätynyt varsinaisiksi laeiksi.

Ryväs johtuu osittain koronaepidemiasta, joka on ollut kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyn tulppana, mutta myös kansalaisten kasvaneesta aktiivisuudesta.

Yli 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita on tulossa eduskuntaan syksyllä ainakin kolme, lisäksi pari odottaa pääsyä valiokuntakäsittelyyn ja valiokunnissa on tavalla tai toisella käsittelyssä 13 kansalaisaloitetta.

Kaikki eivät ole koronavuoden aloitteita, sillä valiokuntakäsittely asiantuntijakuulemisineen vie aikaa. Enimmäkseen käsitellään vuoden 2019 ennätyksellistä aloitetehtailua – kaikkiaan 12 kansalaisaloitetta tuotiin tuolloin eduskuntaan. Kaikkiaan eduskuntaan on viety 39 aloitetta niinä kahdeksana vuotena, kun kansalaisilla on ollut mahdollisuus tehdä aloitteita.

Luvut ovat pieniä tavanomaiseen lainlaatimiseen verrattuna: hallitus tehtailee vuosittain keskimäärin 250 lakiesitystä, kansanedustajat tekivät esimerkiksi viime vuonna yhteensä 43 lakialoitetta. Enemmistöhallituksen aikana halltuksen esitykset menevät järjestään eduskunnassa läpi.

Aloitteet kertovat ajan hengestä

Uusimmat kansalaisaloitteet vaikuttavat hyvin ajankohtaisilta. Ne ovat "Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi", "Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen" ja jo 50 000 kannatusta hankkinut, mutta keräysvaiheessa vielä lokakuuhun asti oleva "Vaatimus sairaanhoitajien palkkatason nostamiseksi". Kaikki ovat viimeaikaisia puheenaiheita.

Kun käy katsomassa Kansalaisaloite.fi (siirryt toiseen palveluun) -palvelussa jätettyjä aloitteita, ei voi välttyä vaikutelmalta, että ne heijastavat jollain tavalla kansakunnan mielialaa ja tahtotilaa.

Otos alkaa olla jo suuri, sillä kaikkiaan aloitteita on tehty tähän mennessä 1 151. Monet aloitteista ovat tosin jo otsikkonsa puolesta tuomittuja historian hämärään ilman läpimenomahdollisuuksia.

Muutama hiljattain päättynyt kannatuskeräys puhuu omaa kieltään: "Jäsenkirjat pois ministereiltä ja asiantuntijat tilalle", "Tielaitos perustettava uudelleen!", "Kansalle oikeus äänestää hallituksen luottamuksesta!" ja "Pakkotyö rikoslakiin".

Kannatusten jumbolistalla on myös mielenkiintoisia hankkeita: "Taikasienet dekriminalisoitava" (0 kannatusta) ja "TV-mainokset ja tulevien ohjelmien esittely omalle kanavalleen" (3 kannatusta).

Ne aloitteet taas, jotka ovat saavuttaneet eduskunnan (siirryt toiseen palveluun), ovat jo tarkemmin kansakunnan ajankohtainen peili. Niistä voi lukea, mitkä asiat kiinnostavat ja huolestuttavat kansalaisia.

13 eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaa kansalaisaloitetta:

– Vesi on meidän – kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi
– Lentovero
– Kesäaika pysyväksi ajaksi
– Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi
– Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi
– Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla
– Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella
– Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi
– Dieselautojen käyttövoimaveron poisto
– Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus
– Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa
– Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi – Suostumus2018
– Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen

Osa aloitteista on vasta käsittelynsä alkuvaiheessa. Osa on saattanut käydä jo koko mankelin läpi, mutta jäänyt vaikuttamaan tulevaan eduskuntatyöhön erilaisten ponsien muodossa – vaikka itse aloite olisikin saanut hylkäyksen.

Eduskunta järjestäytynyt poikkeuksellisesti koronaviruksen takia. Hallitus jakautunut myös virkamiesaitioon ja edustajia vain n. 60 salissa. Loput etänä.
Eduskunta järjestäytyi keväällä poikkeuksellisesti koronaviruksen takia. Edustajia oli vain n. 60 salissa ja loput etänä. Koronan takia osa kansalaisaloitteiden käsittelystä lykkääntyi syksyyn.Jani Saikko / Yle

Vain kaksi aloitetta muuttunut laiksi

Turkistarhauksen lakkauttamista vaatinut kansalaisaloite ylitti ensimmäisenä 50 000 kannatusilmoituksen rajan ja meni eduskuntaan maaliskuussa 2013. Eduskunta hylkäsi aloitteen kesäkuussa 2013 äänin 146–36.

Aloitteiden kohtalo on päältä katsoen ollut karu. Vain kaksi aloitetta on edennyt laiksi asti.

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista luovutettiin  eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle joulukuussa 2013.
Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista luovutettiin eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle joulukuussa 2013.Yle

"Tasa-arvoinen avioliittolaki" hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2014 äänin 105–92 ja se tuli voimaan maaliskuussa 2017. Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi.

"Äitiyslaki", jonka mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä alusta alkaen ilman sisäistä adoptiota, hyväksyttiin eduskunnassa (siirryt toiseen palveluun) helmikuun lopussa 2018 äänin 122–42 ja se astui voimaan huhtikuussa 2019.

Suurikaan kansansuosio ei ole taannut laiksi muuttumista. Avioliittolaki keräsi tosin kaikkien aikojen potin, 166 851 kannatusilmoitusta.

Seuraavina suuruusjärjestyksessä yli satatuhatta kannatusta keränneistä tulevat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimallin kaatamista ajanut "Kumotaan HE 124/2017 vp" (140 944 kannatusilmoitusta), "Dieselautojen käyttövoimaveron poisto" (125 439), "Seksuaalirikoksesta suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus" (118 374) ja tasa-arvoisen avioliittolain kumoamiseen tähdännyt aloite (106 195).

Yksikään ei mennyt eduskunnassa läpi.

Merkitys suurempi kuin läpimenoprosentti

– Aloitteen läpimeno on vain yksi tapa tarkastella kansalaisaloitteiden merkittävyyttä. Niistä on noussut ponsia, jotka eduskunta on ottanut mukaan lainsäädäntöön, sanoo eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

Yksi esimerkki on Tuovisen mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lakkauttaminen. "Kansanedustajien sopeutumiseläke poistettava" -aloite keräsi 70 005 kannattajaa.

Aloite hylättiin, mutta sitä käsiteltiin yhdessä eduskunnan oman lakialoitteen kanssa, ja kansalaisaloitteen tuomilla näkökannoilla oli merkittävä vaikutus kansanedustajille sittemmin säädettyyn sopeutumisrahaan (siirryt toiseen palveluun).

Tuovisen mukaan joskus kansalaisaloite voi olla niin samansuuntainen hallituksen toimien kanssa, että se hylätään päällekkäisyyden takia, ja maaliin viedään teknisesti helpommin läpi menevä hallituksen esitys.

Mielenosoittajia Eduskunnan rappusilla.
Eduskunnan rappusilla vastustettiin aktiivimallia joulukuussa 2018. Kansalaisaloite "Kumotaan HE 124/2017 vp" luovutettiin eduskunnan puhemiehelle reilut kolme kuukautta myöhemmin.Jarno Kuusinen / AOP

Näin kävi aktiivimallin kumoamisaloitteen kanssa. Kansalaisaloite eteni eduskunnassa 9. maaliskuuta 2018 sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja se hylättiin 12. helmikuuta 2019. Sen ajatus kulki kuitenkin samoja latuja kuin uuden hallituksen aatokset.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa oli aktiivimallista luopuminen, ja lakiesitys asiasta annettiin 16. elokuuta 2019. Aktiivimalli romutettiin tammikuun ensimmäisenä tänä vuonna.

– Samoin kävi nollatuntisopimusten kieltoa esittäneelle kansalaisaloitteelle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 188/2017 ("Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi"), joka heijastaa hyvin kansalaisaloitteen tahtotilaa, Tuovinen muistelee.

Lainlaadinta ei ole yksinkertaista

Lainsäänsäntötyö vaatii Tuovisen mukaan erityistä taitoa, ja runsas hylkäysprosentti johtuu usein taitamattomasti laadituista tai olemattomin perusteluin liikkeellä olleista esityksistä.

Sitten voi käydä niinkin, että on vain aloitteen tekijöille etu, kun heidän esityksensä tyssää. Aloite "Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottaminen" hylättiin muun muassa siksi, että ehdotus olisi tosiasiassa johtanut vastakkaiseen suuntaan kuin aloitteen tekijöillä oli tarkoitus.

Hallintovaliokunnan mukaan esittäjät eivät olleet huomanneet, että ulkomaalaislaissa on jo karkottamisseuraamus. Aloite olisi toteutuessaan vain vaikeuttanut karkottamista.

Valiokunta toteaa mietinnössään (siirryt toiseen palveluun) myös käärmeissään, että virheelliseen käsitykseen vallitsevasta lainsäädännöstä perustuvia aloitteita ei pitäisi ottaa käsittelyyn lainkaan.

Tuovinen nostaa esiin myös niin sanotut vasta-aloitteet.

– Niitä voisi rajoittaa. Miksi käsitellä vastakkaista esitystä asiasta, jonka eduskunta on juuri hyväksynyt?

Esimerkki tällaisesta on vaikkapa juuri tasa-arvoista avioliittolakia vastustanut aloite, jossa avioliitto haluttiin varata taas vain miehen ja naisen väliseksi.

Hylkäyksestä huolimatta hyvin kävi

"Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi" keräsi 58 992 kannattajaa, mutta tuli hylätyksi talousvaliokunnassa (siirryt toiseen palveluun) – siitäkin huolimatta, että aloite sai valiokunnalta myös kiitosta tärkeästä keskustelunavauksesta.

Aloite on erittäin laaja, perehtynyt ja perusteltu, mutta sekään ei riittänyt. Valiokunta viittaa laajoihin vaikutuksiin eri laeissa, joihin aloite ei anna vastausta. Lisäksi sen katsottiin olevan hyvin päällekkäinen Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelman kanssa, jossa käynnistellään myös uutta kaivoslakia.

Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen
Kaivoslakialoitteen alullepanija Jukka Leppänen pitää aloitteen kirjoittamista palkitsevana kokemuksena. Aloitteen laatiminen kesti puoli vuotta. Riina Kasurinen / Yle

Aloitteen virellepanija ja allekirjoittaja Jukka Leppänen pitää hanketta kuitenkin menestyksenä.

– Hyviä kohtia nousi käsittelyssä esille ja näkyy, että talousvaliokunta kuuli paljon asiantuntijoita ja olennaisia asioita tuli ilmi, Leppänen sanoo.

Valiokunnalla oli asiassa kuultavana kaikiaan 52 asiantuntijaa. Mietinnössä nostetaan hylkäyspäätöksestä huolimatta aloitteesta useita kohtia lausumiksi, joita hallituksen edellytetään otettavan huomioon uutta kaivoslakia laadittaessa.

Leppäsen mukaan aloitteen pääasia oli mineraalien omistus.

– Metallit pitää olla valtion omistuksessa. Ei voi olla niin, että löytäjä pitää.

Talousvaliokunnan lausunnossa on hieman samansuuntainen kirjaus, joskin lievempänä: "Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi kaivosmineraalien luonteen ainutkertaisina luonnonvaroina, joiden hyödyntämisestä yhteiskunnan tulee saada kohtuullinen korvaus".

Hallitusta patistetaan myös ottamaan huomioon aloitteessa esiin tuodun "luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun". Evästyksiä hallitukselle annetaan kaikkiaan viidessä lausumaehdotuksessa. Eduskunnan äänestykseen kaivoslakialoite tullee syksyn aikana.

Leppäsen aloite ei siis vaipunut hylättyjen kansalaisaloitteiden joukkoon vain yhdeksi arkistoviitteeksi kansalaisdemokratian hitaasta etenemisestä.

Rankka, mutta palkitseva kokemus

– Maallikko kun alkaa kirjoittaa lakitekstiä, niin se ei ihan heti käy, Leppänen sanoo.

Leppänen on koulutukseltaan teollinen muotoilija ja nykyään teknisen työn opettaja ja mökkitalkkari. Hän on myös Heinävedelle kaavaillun grafiittikaivoksen vastustamiseksi perustetun Pro Heinävesi -liikkeen (siirryt toiseen palveluun) kantavia voimia.

Aitolampi Heinävedellä. Lammen tuntumaan suunnitellaan grafiittikaivosta. Taustalla Varisvesi.
Aitolampi Heinävedellä. Lammen tuntumaan suunnitellaan grafiittikaivosta. Kaivoksen vastustaja Jukka Leppänen on myös kaivoslakialoitteen käynnistäjä. Taustalla Varisvesi.Esa Huuhko / Yle

Yksin Leppäsen ei aloitetta tarvinut kirjoittaa, vaan mukana oli kymmeniä eri alan ihmisiä ja lisäksi hankkeessa konsultoitiin useita lakimiehiä.

– Se oli järjettömän iso hanke, kun talkoovoimin kasattiin porukka aiheen ympärille. Porukan kasaaminen oli itse asiassa hankalinta.

Talkooväen omistautumiselle Leppänen antaa kiitosta.

– Tavallisia töissä käyviä ihmisiä oli saman dokumentin kimpussa vielä aamukolmelta. Kun porukka sitten saa aloitteesta kiitosta, niin kokee kyllä onnistumista.

Kannattiko suururakka?

– Kyllä kannatti, vaikka ihan heti en samanlaiseen lähtisikään, Leppänen sanoo.

Lisää uutisia kansalaisaloitteesta Ylen verkkosivuilla voi lukea tuoreusjärjestyksessä täältä.