Viime vuonna Suomen Ladun elokuinen tapahtuma Nuku yö ulkona (siirryt toiseen palveluun) sai ennätykselliset 130 000 suomalaista ryömimään makuupusseihin eri puolilla Suomea. Tänä vuonna ennätykset varmasti lyödään taas, sillä koronakevät on näyttänyt, että luonto vetää meitä puoleensa.
Ilmeisesti telttailu on kuitenkin eräretkillä jo koettu, sillä nettikaupoissa ja retkeilyliikkeissä on myyty tänä vuonna ennätysmääriä riippumattoja. Jopa niin, että kesän korvalla riippumattojen suosituimmat mallit alkoivat loppua.
Viestinnän suunnittelija Sampsa Sulonen Suomen Ladusta toteaa, että jos riippumaton hankkiminen kiinnostaa todella, muutamia seikkoja kannattaa miettiä etukäteen.
Tässä Sampsa Sulosen viisi vinkkiä riippumattoilun aloittajalle:
1. Mieti, mitä tarvitset ja millä hinnalla
Riippumattoretkeilijä tarvitsee riippumaton ja Suomen kesää varten hyttysverkon. Monissa malleissa verkko on valmiiksi mukana.
Matossa nukkuva tarvitsee myös eristeen ilmavirtaa vastaan. Joku käyttää riippumaton pohjalla retkeilijän makuualustaa, mutta moni suosii aluspeittoa, joka viritetään roikkumaan riippumaton alle. Aluspeitot tehdään untuvasta tai keinomateriaalista.
Sampsa Sulonen vinkkaa, että hankinta voi olla pettymys, jos riippumaton ja kaikki siihen tarvittavat vermeet ostaa kiireellä ja yhdellä kertaa, sillä malleja ja varusteita on lukematon määrä.
Parasta olisi, jos pääsisi lainaamaan maton ja kokeilemaan sitä ennen hankintaa.
Kokeneilta myyjiltä saa kivijalkaliikkeissä neuvoja. Nettiostoksilla taas täytyy turvautua toisten retkeilijöiden suosituksiin.
Lisäksi tarpeellinen on tarppi eli sadesuoja, joka viritetään koko komeuden päälle.
Luontoystävällinen retkeilijä hankkii myös puunhalaajat eli leveähköt kangasremmit, joihin riippumatto kiinnitetään. Silloin maton köydet eivät hanka puunkuorta rikki.
Näiden lisäksi mukaan otetaan makuupussi tai muu peitto. Joku suosii myös matkatyynyä päänalusena.
Sampsa Sulonen laskee, että jos retkeilijällä on jo makuupussi ja makuualusta, riippumattosetin saa hankittua 150–200 eurolla.
– Itse nukun hyvin kevyellä versiolla, mutta silloin joutuu tinkimään nukkumismukavuudesta. Retkeilijän on hyvä miettiä, kumpi on tärkeämpää, kevyt kantamus vai nukkumismukavuus. Itselläni painoa tuovat valokuvaustarvikkeet, kertoo Sulonen.
Kokkolalaiset Harriet Tuurinmaa ja Annika Kauppinen ovat hankkineet oman varustuksensa noin 250 eurolla. Heillä on kaikki mukavuudet keinuissaan aina aluspeitoista hyttysverkkoihin ja sadesuojiin asti.
2. Testaa ja kokeile ennen tositilannetta
Kun riippumatto on hankittu, siihen pitää tutustua ennen retkelle lähtöä, sillä virittely ja säädöt vaativat kokeilua.
Kokenut teltanpystyttäjä voi pettyä siinä, että ajattelee virittävänsä matosta mukavan unipaikan "tuosta vaan".
Riippumaton voi ripustaa puihin oman mieltymyksen mukaisesti kireälle tai löysemmälle. Jalkopään ja pääpuolen korkeus toisiinsa nähden on myös makuasia.
– Näihin saa hyviä vinkkejä retkeilijöiden someryhmistä. Kokeilemalla löytyy paras säätö, Sampsa Sulonen sanoo.
Harriet Tuurinmaa ja Annika Kauppinen ovat jo joitakin kertoja yöpyneet riippumatoissaan ja miettivät, että kerta kerralta virittely sujuu paremmin.
Silti leiripaikan pystytys ei tapahdu käden käänteessä.
3. Varmista, että riippumattoilu on mahdollista
Kokenut riippumattoretkeilijä saattaa joskus ottaa matkaansa maton sijasta teltan. Yöpymismuoto riippuu matkakohteesta ja säästä.
Pohjoisimmassa Lapissa riippumatolle ei löydy hyviä ripustuspuita. Sellaisia ei myöskään ole tuulenpieksämällä kallioluodolla.
Sampsa Sulonen suosittelee ehdottomasti riippumattoa kauniilla säällä.
– Riippumatosta näkee paremmin auringonlaskun tai tähtiä, varsinkin silloin, jos tarpin eli sadesuojan etureunan virittää sivuun. Teltasta ei oikein näe maisemia.
Samaa mieltä ovat Harriet Tuurinmaa ja Annika Kauppinen. Auringonlasku on mahtava elämys riippumatossa köllötellessä.
4. Tee suunnitelma ja varasuunnitelma
Tänä vuonna Suomen suosituimmat retkikohteet ovat jopa ruuhkautuneet.
Nykyretkeilijä joutuu ottamaan huomioon mahdolliset ruuhkat ja laatimaan varasuunnitelmat, jos aiottu retkikohde on liian kansoitettu.
– Meillä on yleensä B- ja C-suunnitelmat laadittuna. Usein asutuskeskusten lähellä sijaitsevat kohteet ovat suosittuja, on Harriet Tuurinmaa huomannut.
Kokkolalaiskaksikko vinkkaa kuitenkin, että useimmiten päivällä koettu tungos hellittää illaksi. Vaikka moni retkeilee, harvempi silti jää yöksi, joten joskus kannattaa odottaa ruuhkan ohimenoa.
– Olemme me pari kertaa joutuneet vaihtamaan paikkaa. On eri asia retkeillä yksin kuin monikymmenpäisen joukon keskellä, Tuurinmaa ja Kauppinen sanovat.
Sampsa Sulonen muistuttaa, että äskettäin julkaistiin lista 800 suomalaisesta retkikohteesta (siirryt toiseen palveluun), joten voisi kuvitella, että myös vähemmän suosittuja ja rauhallisia paikkoja löytyy.
5. Kysy kokemuksia ja niksejä konkareilta
Hyviä niksejä saa vertaisryhmistä ja netistä. Moni jakaa mielellään oppia uusillekin harrastajille.
Facebookin Riippumattoretkeilijät-ryhmässä on yli 11 000 jäsentä, Retkeily- ja vaellusvarusteita -ryhmässä 40 000 ja Vaellus-ryhmässä 54 000.
Suomen Ladun Nuku yö ulkona -tapahtumassa jaetaan myös neuvoja ja siellä voi kokeilla retkivarusteita.
Harriet Tuurinmaa ottaa ulkona yöpyessään mukaan silmäsuojan ja korvatulpat, sillä luonnon äänet ja valoisuus häiritsevät häntä toisinaan. Talvella mukaan otetaan tuubihuivi. Se estää viiman puhalluksen kaulalla.
Rinkkaan pakataan myös otsalamppu.
Kokkolalaiskaksikko on lukenut ahkerasti retkeilijöiden vinkkejä vertaisryhmistä.
Niiden perusteella riippumaton hyttysverkkoon on pään kohdalle viritetty auton aurinkosuoja, jotta kasvoille jää mukavasti ilmatilaa. Lisäksi mattosetissä on valmiiksi nivotut narut aina paikoillaan esimerkiksi hyttysverkolle, jolloin naruja ei tarvitse pujotella jokaisella leiripaikalla uudestaan.
Hyttysverkko on kiinni vaaleanpunaisilla naruilla ja aluspeitto keltaisilla, jolloin eri tarkoitukseen viritetyt narut on helppo erottaa toisistaan.
– Seuraavaksi sadesuoja pingotetaan maahan kiinni hohtavilla keltaisilla naruilla, sillä niihin ei niin helposti kompastu pimeässä, kertoo Annika Kauppinen uusimmasta parannuksesta.
Sampsa Sulonen opastaa vielä, että riippumatossa kannattaa nukkua hiukan vinossa tai kulmittain. Eli pää on matossa vaikkapa oikealla ja jalat sojottavat vasemmalle. Silloin asento on miellyttävä.
– Minä tuppaan heräilemään teltassa. Joku muhkura osuu aina selän alle. Sen sijaan riippumatossa saan todella hyvät unet nykyään.
Lue seuraavaksi: “Kuin olisi turvallisen ihmisen sylissä” – Susan Kröger nukkuu neljä kuukautta yksin riippumatossa potkupyöräillessään läpi Italian
25.8.2020 kello 5.45 sanat riippukeinu on korvattu sanalla riippumatto.