1. yle.fi
  2. Uutiset

Kolttien nuottausperinne uhkaa hiipua, mutta vielä on vanhoja konkareita opastamassa nuorempia: "Minulle voi vain soittaa ja lähdemme nuottaamaan"

Sevettijärveläinen Tauno Porsanger ja ivalolainen Tuomas Kiprianoff ovat mukana Kolttakulttuurisäätiön hankkeessa elvyttämässä vanhoja kalastusperinteitä.

nuottakalastus
Tauno Porsanger ǩieʹssmen nueʹtt Čeʹvetjääuʹrest.
Kolttakulttuurisäätiö palkkasi Tauno Porsangerin ja Tuomas Kiprianoffin nuottaamaan, jotta vanhaa kalastusperinnettä saadaan tallennettua. Vesa Toppari / Yle

Sevettijärven kylän yhteisnuotta on tänä kesänä otettu esiin varaston uumenista. Ivalolainen Tuomas Kiprianoff ja sevettijärveläinen Tauno Porsanger ovat levittäneet valtavan nuottaverkon Sevettijärven rantaan. Elokuun alkuun mennessä nuotta on ehtinyt olla pyynnissä vain muutaman kerran, muutoin kalastajat ovat keskittyneet korjaamaan vanhaa ajoverkkoa.

Kiprianoff ja Porsanger laskevat nuotan veneestä järveen ja muodostavat verkosta ikään kuin pussin, jonka avulla kalaparvi pyritään saartamaan. Tämän jälkeen kalastajat palaavat rantaan vetäämään nuotan rantahietikolle.

Tuomas Kiprianoff pääsi tänä kesänä ensimmäistä kertaa kokemaan nuottausta.

– Olen koulussa kokeillut talvinuottausta, mutta muuten en niinkään. Pari kertaa olen ollut kaverina Inarijärvellä ammattikalastajan apuna. Tämä ei ole niin tuttua hommaa, mutta nyt olen jo muutaman kerran tätä tehnyt niin, että tiedän, mistä on kyse, kertoo Tuomas Kiprianoff.

Kun kolttakylät tyhjenevät, hiipuvat myös perinteet

Tauno Porsangerin lapsuudessa vielä jokaisen kolttasaamelaisen perheen pirtistä löytyi oma nuottaverkko. Porsangerin lapsuuden kesät olivat yhtä nuottausta. Joka ilta hän nuottasi pitkälle yöhön omien vanhempiensa kanssa.

– Eihän tämä ole vaikea homma ollenkaan. Järvelle vain lähdetään, narut ensin järveen ja verkot lasketaan. Sitten soudetaan, kun on pakko soutaa. Lasketaan samalla nuottaa ja palataan rantaan vetämään kalat ylös, kertoo Porsanger.

Tauno Porsanger nueʹttmen.
Sevettijärveläinen Tauno Porsanger on kulkenut nuottaamassa lapsuudestaan saakka. Vesa Toppari / Yle
Nuottausta Sevettijärvellä.
Kolttakulttuurisäätiön nuottaushanke palkkasi Tauno Porsangerin ja Tuomas Kiprianoffin tänä kesänä nuottamaan Sevettijärven vesistöissä, jotta perinnettä voidaan tallentaa tuleville sukupolville.Vesa Toppari / Yle

Nuottaus loi ennen vanhaan Sevettijärven kylälle myös suuren kesäjuhlan tuntua. Kyläläisillä oli tapana kerääntyä rannalle seuraamaan nuottaajien työtä. Porsanger kertoo, kuinka saaliin noustessa rantaan katosivat kalat nopeasti pataan. Rannalla olijat keittivät kaikille tuoretta kalakeittoa.

– Tämä on aina ollut hauskaa kesätouhua. Näissä järvissä on hyvä, mutainen pohja eikä ole karikkoa. Vielä ennen kaikilla oli tapana nuotata, niin koltilla kuin inarinsaamelaisillakin, muistelee Porsanger.

Niin nuottaus kuin muut kolttasaamelaisten kalastusperinteet alkavat katoamaan, sillä nuoret eivät kalasta samaan tapaan kuin ennen vanhaan. Arkipäivän askareesta on tullut vain ammattikalastajien elämää.

– Täällä päin ei ole enää ihmisiä eivätkä nuoret ala kalastamaan. Ammattikalastajat vielä nuottaavat. Perinteellä ei tienaa, nykyihminen haluaa kuitenkin tienata, pohtii Porsanger.

Tuomas Kiprianoff nueʹttmen.
Ivalolaiselle Tuomas Kiprianoffille nuottauksesta on tullut tutumpaa kesän kalastuspestin myötä. Vesa Toppari / Yle

Kalastajan ammattiin kaivataan lisää kannustusta

Kolttakulttuurisäätiö aloitti kalastushankkeen säilyttääkseen vanhoja perinteitä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen merkitys kalastusperinteillä on kolttasaamelaisille tänä päivänä.

Perinteistä tietoa tallennetaan ja hyödynnetään tulevia sukupolvia varten. Myös koltansaamenkielinen kalastussanasto ja pyyntitavat halutaan tallentaa.

Nueʹtt. Nuotta.
Sevettijärven kylällä on ollut kaikkien käytössä oleva nuottaverkko, joka on päässyt huonoon kuntoon. Vesa Toppari / Yle

Hankkeen johtaja, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoo pyyntikulttuurin muuttuneen tänä päivänä.

– Ennen oli pakko kalastaa, se oli elämän ehto. Nykyisin voi kaupasta ostaa mitä vain, eikä tarvitse järvelle lähteä. En tiedä saammeko kalastusperinteitä ikinä elvytettyä niin, että ne olisivat arkipäivää, pohtii Feodoroff.

Tauno Porsanger ǩieʹssmen nueʹtt Čeʹvetjääuʹrest. Tuomas Kiprianoff suâpp nueʹtt.
Kun nuottaverkko on laskettu järveen, vedetään se rannalta käsin rantaan. Vesa Toppari / Yle

Feodoroff näkee, että erityisesti nuottaamisella on ollut suuri hyöty paitsi kolttasaamelaisille, myös vesistöille ja kalakannoille. Siksi kalastajan ammattia tulisi hänen mielestään myös tukea ja edistää.

– Rakenteita tulisi muuttaa niin, että kalastaminen olisi tasa-arvoista paikkakunnasta riippumatta. Pienemmillä syrjäseuduilla ei ole samanlaisia puitteita esimerkiksi jalostaa kalaa ja tuottaa niitä kaupalliseen käyttöön, sanoo Feodoroff.

Tauno Porsanger ǩieʹssmen nueʹtt Čeʹvetjääuʹrest.
Tauno Porsanger kantaa huolta kalastusperinteiden hiipumisesta. Vesa Toppari / Yle

Miten kannustaa nuorempaa sukupolvea kiinnostumaan perinnepyynnistä? Feodoroff uskoo, että tavallista kalastajan työtä tulisi elvyttää.

– Kalastajan yhteiskunnalliset tuet ovat todella hankalia ja epätasa-arvoisia. Yhteiskuntamme ei kannusta kalastamisen pariin samalla tavalla, kuin muihin elinkeinoihin, sanoo Feodoroff.

Konkarikalastaja on valmis ottamaan nuoret mukaan veneeseen

Sevettijärven nuottaajat Tauno Porsanger ja Tuomas Kiprianoff vetävät kahdestaan nuottaa takaisin rantaan. Välillä verkko on kunnolla kiinni järven pohjassa. Kiprianoff loikkaa soutuveneeseen joutuisasti ja nostelee verkkoa. Pian verkko taas liikkuu mutkattomasti.

Tällä kertaa kalasaaliiksi jäi vain muutama siika ja ahvenen poikanen. Mutaa ja liejua siirtyi järven pohjasta verkon mukana sitäkin enemmän.

Tauno Porsanger ǩieʹssmen nueʹtt Čeʹvetjääuʹrest.
Tällä kertaa kalasaaliiksi jäi muutama siika ja ahvenen poikanen.Vesa Toppari / Yle

Kalastaminen on raskasta ja kovaa työtä. Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja saaliiksi saattaa useammin jäädä vain huono mieli.

Tauno Porsanger uskoo, että kalastajan työ voi hyvinkin olla syrjäseutujen nuorille hyvä ammatti. Perinteiset kalastustavat ovat opeteltavissa.

– Nykypäivänä puhelimilla ja muilla nauhureilla voi tallentaa tietoa ja opetella, miten nuottahommat hoituvat. Ja jälkikäteen voi kelata ja katsoa uudelleen, sanoo Porsanger.

Hänen veneessään on aina tilaa nuorille.

– Minulle ei tarvitse kuin soittaa ja lähdemme nuottaamaan. Me kyllä opetamme nuorempiamme, ketkä vain haluavat lähteä matkaan, kannustaa Porsanger.

Tuomas Kiprianoff nueʹttmen.
Nuottauskesän jälkeen Tuomas Kiprianoff on alkanut suunnitella oman nuottausporukan perustamista. Vesa Toppari / Yle

Kaksikko päätti, että tällä kertaa Porsanger ottaa kalasaaliin matkaansa. Tuomas Kiprianoff naureskelee, että noistako vielä kalakeiton keität. Maistuva kalaliemi on kuitenkin se, mikä saa Porsangerin lähtemään aina uudelleen järvelle.

Samanlaisen ajatuksen kulunut nuottauskesä on jättänyt myös nuoremman kalastajan mieleen.

– Monet ovat minua pyytäneet mukaan nuottaamaan nyt, kun olen ollut tässä hankkeessa mukana. Useampi on ehdottanut, että hankitaan nuotta ja lähdetään nuottaamaan, kertoo Kiprianoff.

Nueʹtti Tuomas Kiprianoff da Tauno Porsanger tuâivva, što nuõri miõl ǩeäzzče še säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž šeellemvueʹjj
Lue seuraavaksi